Uutisanalyysi: Suomen Nato-optiolle naureskeltiin, mutta tosipaikan tullen se teki päätöksenteosta nopeaa – myös Ruotsissa

0

Parin vuosikymmenen ajan lähes kaikkien Suomen hallitusten ohjelmiin kirjattiin niin sanottu Nato-optio. Vaikka poliittinen yksimielisyys Natoon hakemisesta loisti poissaolollaan, hallitus toisensa jälkeen linjasi, ettei jäsenyyttä suljeta pois.
Sanamuodot vaihtelivat, mutta ajatus pysyi samana. Nato-kysymykseen palattaisiin, jos turvallisuustilanne muuttuisi. Tämä ajateltiin viestiksi Venäjälle, jonka strateginen tavoite Suomen suhteen oli pitää se poissa Natosta. Suomi ei sitoutunut pysymään sotilaallisesti liittoutumattomana, jos tilanne ei säilyisi vakaana.
Vuosien mittaan Nato-optio alkoi kuulostaa lievästi pölyttyneeltä ulkopolitiikan liturgialta. Edes Krimin valtaus 2014 ei riittänyt muuttamaan Suomen virallista linjaa sotilasliittoon kuulumattomana maana. Pilkkakirveet muistuttivat, että vakuutukset pitäisi ottaa ennen kuin talo palaa eikä Suomi voi itse luvata itselleen jäsenyyttä Natossa.
Optio ei kuitenkaan ollut pelkkää puhetta, vaan se merkitsi myös Suomen asevoimien kehittämistä Nato-yhteensopiviksi ja kumppanuuden tiivistämistä niin pitkälle kuin se jäseneksi liittymättä oli mahdollista. Nato-optio oli myös Nato-valmiutta.

Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty

Loppujen lopuksi Nato-optiolla ei ollut sitä ulkopoliittista merkitystä, jota siltä toivottiin. Suomen turvallisuutta ei ratkaistu kahdenvälisenä kysymyksenä, vaan osana Eurooppaa ja länttä. Venäjä teki Ukrainassa mitä tahtoi, isommistakaan pidäkkeistä piittaamatta.
Suomen sisäpolitiikassa optio sen sijaan toimi ja johti tulokseen, jota kukaan ei vielä puoli vuotta sitten olisi voinut uskoa: Suomi hakee Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa.
Suomen valtiojohto päätti asiasta sunnuntaina, Ruotsin hallitus seuraa perässä maanantaina. Hakemukset jätettäneen Brysseliin yhtaikaa, kun Suomessa eduskuntakin ehtii lausua kantansa.
Tosipaikan tullen suomalaisilla päättäjillä oli käsissään Nato-optio, jonka kaikki hallituspuolueet olivat vuorollaan hyväksyneet. Lisäksi Suomessa on vahvat perinteet siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pyritään yhtenäiseen päätöksentekoon. Vanhan sananlaskun mukaisesti hyvin valmisteltu on puoleksi tehty.

Suomen optio toimi Ruotsissakin

Kyse ei ollut vain poliitikkojen valmiudesta linjata kantaansa uusiksi, koska myös kansalaisten suuri enemmistö alkoi kyselyissä liputtaa Naton puolesta. Äänestäjille olisi ollut vaikea selittää, miksi optio oli olemassa, jos se jäisi lunastamatta Venäjän pommittaessa yhtä naapurimaistaan.
Häkellyttävintä on, että Suomen Nato-optio toimii nyt myös naapurimaa Ruotsissa. Liittoutumattomuuttaan varjelleessa Ruotsissa vastaavaa poliittista kirjausta ei ollut, eikä päätöksenteko siellä olisi käynnistynyt ilman Suomen vetoapua.
Kylmän sodan aikana Suomi oli Ruotsille syy olla liittymättä Natoon, koska olisi Suomi silloin jäänyt yksin idän ja lännen väliin. Vuonna 2022 Suomesta tuli Ruotsille syy liittyä Natoon. Maiden yhteinen näkemys on, että vain toisen jääminen Naton ulkopuolelle olisi yhä molemmille huonoin vaihtoehto.
Vaikka Suomen ja Ruotsin nopea Nato-ratkaisu on yllättänyt kaikki, mitä luultavimmin myös Venäjän, syytä yllättymiseen ei oikeastaan ollut. Tätä Suomi oli Nato-optiollaan kaikki kuluneet vuodet viestinyt, ja tänä keväänä option arvo punnittiin.

—–
Kirjoittaja on STT:n päätoimittaja. Twitter: @HolopainenMinna

Minna Holopainen

STT

Kuvat: