Valitseeko lääkäri Salon?

0
Suomen terveyskeskuksista puuttuu satoja lääkäreitä.

Lääkäripula on ollut jo vuosia totta monessa Suomen kunnassa.

Salo ei tee poikkeusta: tällä hetkellä avoterveydenhuollossa noin joka neljäs lääkärin paikka on täyttämättä.

Salon terveyspalveluiden johtaja Petri Salo kertoo, että tällä hetkellä haastavinta on rekrytoida lääkäriä Perniöön. Uhkana on, ettei Perniöstä kesällä lähtevälle lääkärille saada seuraajaa. Tämä tarkoittaisi, ettei Perniössä työskentelisi lainkaan lääkäriä.

Kun katselee Suomen karttaa, Salo ei ole erityisen syrjässä. Silti Salo kärsii aivan yhtä lailla lääkäripulasta kuin todelliset syrjäseudut.

Lääkäriliiton vuonna 2021 julkistaman tutkimuksen mukaan Suomen terveyskeskuksissa oli noin 4 050 lääkärin vakanssia. Osa tehtävistä hoidettiin ostopalveluina.

Terveyskeskusten lääkärien vakansseista kokonaan täyttämättä oli noin 300. Täyttämättömien tehtävien osuus oli suurimmillaan Itä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, joissa kaikissa noin neljännes vakansseista oli vailla tekijää. Salon avoterveydenhuolto kärsii parhaillaan samansuuruisesta tekijävajeesta.

Reuna-alueiden tai Salon mittakaavassa vanhojen ympäryskuntien palveluiden heikennykset nähdään usein vain poliittisena päätöksenä. Salossa tätä keskustelua on käyty esimerkiksi vanhushoidon yksiköiden sijaintien yhteydessä.

On hyvä tiedostaa, että kyse on myös terveydenhuollon henkilökunnan henkilökohtaisista valinnoista. Kun sekä hoitajista että lääkäreistä on laajasti pulaa, työntekijöillä on mahdollisuus valita työpaikkansa. Tätä mahdollisuutta ei voi tehdä tyhjäksi valtuustopuheenvuoroissa, eikä sote-yksikkö voi toimia ilman henkilökuntaa.

Porkkanoita voidaan toki lisätä, ja näin myös Salossa toimitaan: tarkoitus on maksaa esimerkiksi Perniössä lääkärille tuhannen euron palkanlisä.

Kuntaliitto on jo pitkään toivonut, että lääkäreitä koulutettaisiin enemmän. Tilanne työmarkkinoilla tasaantuisi, kun työvoiman tarjonta olisi lähempänä työvoiman tarvetta. Koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan itsessään poista sitä tosiasiaa, että moni lääkäri työskentelee mieluummin yksityisvastaanotolla kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Ensi vuoden alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat kuntien sijaan hyvinvointialueet.

Myös hyvinvointialueiden päättäjät ovat hankalan tehtävän edessä pohtiessaan palvelurakennetta. Julkisten terveydenhuollon yksiköiden pitäisi pystyä tarjoamaan niin houkuttelevia työpaikkoja, että alan ammattilaiset valitsisivat ne.