Egyptiläisillä on ristiriitainen historiasuhde

0

PÄIVI ARVONEN. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden hautarakennukset, pyramidit ovat kiehtoneet ihmisiä kulttuurista riippumatta jo tuhansia vuosia. Kairon kupeessa sijaitsevista kolmesta Gizan pyramidista suurin, farao Kheopsin pyramidi on ainoa antiikin seitsemästä maailman ihmeestä säilynyt kohde. Ihmeiden listaus oli matkakohdesuositus antiikin ajan maailmanmatkaajille.

Haaveilin pitkään Kairon pyramidien näkemisestä. Toiveeni toteutui vuonna 1993 Israelin Eilatista tekemälläni viikonloppumatkalla Kairoon. Kairosta jäi kaoottinen muisto, joka ei houkutellut palaamaan. Myöhemmin Kairo oli Helsingin ohella toinen kotikaupunkini 12 vuotta. Egyptiin ja egyptiläisiin olen tutustunut yli kahden vuosikymmenen ajan.

Egyptiläisten asenne pyramideihin ja muihin ainutlaatuisiin muinaismuistoihin ei lakkaa hämmästyttämästä. Toisaalta huikeista nähtävyyksistä ollaan ylpeitä, toisaalta niitä pidetään itsestään selvinä kuten sitäkin, että matkailijat ympäri maailman tulevat aina ja ikuisesti katsomaan Egyptin muinaismuistoja.

Egyptin matkailuasioista päättävät viranomaiset ovat pitkään ajatelleet, ettei maan tarvitse kehittää mitään muuta kuin ehkäpä majoitustarjontaa; matkailijoille riittävät pyramidit ja muut muinaismuistot, Niili ja Punainenmeri koralleineen ja kaloineen.

Näissäkin toki riittää koluttavaa useammalle matkalle, mutta moni matkailija haluaisi palata, jos tarjolla olisi muutakin. Egyptillä olisi matkailupotentiaalia vaikka mihin: ostosmatkailu, hyvinvointi- ja hemmottelulomat, ratsastuslomat, hiljaisuuden retriitit aavikolla, aavikkosafarit autoilla ja kameleilla, kokkikurssit. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomasti.

Egyptiläisten kanssa on lähes mahdotonta keskustella uusista matkailutuotteista. ”Meillähän on pyramidit”, alkaa jokainen vastaus. Egyptiläiset ovat syystäkin ylpeitä kuuluisista muinaismuistoistaan, jotka valtion omaisuutta ja suojattu lailla.

Egyptiläiset ovat periaatteessa ja käytännössä hyvin tietoisia muinaismuistojen nauttimasta suojasta. Vaikka useimmat laajat faaraoiden aikaiset muinaismuistoalueet ovat tiedossa saattaa tuhansia vuosia vanhoja esineitä löytyä edelleen melkein mistä vain sattumanvaraisesti rakennustöiden yhteydessä. Löydöt eivät kuulu löytäjälle vaan valtiolle. Siitä huolimatta mustan pörssin kaupassa liikkuu uusia ja vanjoja muinaismuistoja, joiden myyminen ja ostaminen ja maasta vieminen on kriminalisoitu.

Kaksijakoista suhtautumista muinaismuistoihin ja maan historiaan kuvastaa hyvin se, että sama henkilö saattaa aivan hyvin paheksua maasta muinoin ”ryöstettyjen” esineiden, muun muassa British Museumiin päätyneiden muinaismuistojen kohtaloa, mutta olla valmis myymään pimeästi palan maansa arvokasta historiaa.

Egyptiläiset ovat lähes poikkeuksetta ylpeästi ”muinaisten faaraoiden jälkeläisiä” mutta etenkin muslimit, joita on 90 prosenttia kansasta sujuvasti ohittavat sen, että ennen islamin saapumista Egypti oli kristitty maa. Ehkäpä juuri ristiriidoista johtuen tutkimusmatka egyptiläiseen mielenmaisemaan jaksaa kiehtoa vuodesta toiseen.

Kirjoittaja on teologian maisteri ja toimittaja.