Hajasijoittamalla lisäpaikkoja seudun vastaanottokeskuksiin – Halikon vastaanottokeskuksen kapasiteetti yli tuplaantunut, myös Meriniityssä ja Somerolla suunnitellaan laajentumista

0
Meriniityn vastaanottokeskuksen yksikönjohtaja Jukka Pyykönen on henkilökuntineen rakentanut Pii Hotellin pihapiiriin kesänviettopaikkaa. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Salon seudun vastaanottokeskukset ovat reagoineet kasvavaan majoitustarpeeseen lisäämällä kapasiteettiaan.

Halikon vastaanottokeskus on ottanut käyttöönsä asumisen hajasijoitusmallin perinteisten laitospaikkojen lisäksi. Käytännössä järjestely tarkoittaa sitä, että osa ukrainalaisevakoista on sijoitettu perinteisiin vuokra-asuntoihin ympäri kaupunkia.

– Märynummen laitoskeskukseen voimme ottaa nykyisellään 70 henkilöä. Hajasijoitusmallilla kapasiteettimme on noussut 170:een, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo.

Hän toteaa, että Turun vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimivalla Halikon toimipisteellä on valmiudet nostaa paikkamääränsä entisestään, mikäli tarve vaatii.

– Olemme valmiita, jos Migri (Maahanmuuttovirasto) niin pyytää.

Sikiö muistuttaa, että Halikon toimipisteen kautta on mahdollista hakea myös yksityismajoitukseen. Kyseinen toimenpide on ajankohtainen esimerkiksi silloin, jos Suomeen saapuvalla on Salon seudulla sukulaisia tai muita tuttavia.

– Yksityismajoituksessa on kolmisensataa asiakastamme, Sikiö tietää.

Migrin vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kertoo, että yksityismajoittujien osuus ukrainalaispakolaisista on laskenut jonkin verran kevään lukemista.

– Prosentit pysyivät pitkään noin 70:ssä, mutta nyt laskua on tullut noin viisi prosenttiyksikköä, hän tietää.

Halikon vastaanottokeskus on kasvattanut majoituskapasiteettiaan kevään 70:stä nykyiseen 170:een. Kapasiteetin kasvu selittyy hajasijoitusmallilla. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Migri ilmoitti viime perjantaina avaavansa uusia vastaanottokeskuksia kasvavan majoitustarpeen vuoksi. Vaikka Salon seudullakin kapasiteettia on lisätty, ei uusia keskuksia ole alueelle näillä tiedoin tulossa.

– Tähän liittyen ei ole mitään tiedotettavaa, Nuutinen kommentoi ja muistuttaa, että Turun vastaanottokeskuksen alaisuuteen on avattu vastikään Ahvenanmaan toimipiste.

Kesäkuussa uusia keskuksia on perustettu myös Imatralle ja Mikkeliin. Loviisan vastaanottokeskuksen toiminnan kaavaillaan alkavan 14. heinäkuuta.

Kaikkiaan Migri on avannut kevään aikana 49 uutta vastaanottokeskusta tai toimipistettä.

Meriniityn vastaanottokeskus sijaitsee Pii Hotellin tiloissa. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Pii Hotellin tiloissa sijaitsevan Meriniityn vastaanottokeskuksen maksimikapasiteetti on periaatteessa 250 henkilöä, mutta yksikönjohtaja Jukka Pyykönen sanoo, että todellinen luku on jokseenkin pienempi.

– Emme mielellään yhdistä eri perheitä samaan huoneeseen. Jos äidillä ja hänen kahdella lapsellaan on käytössä kuuden hengen huone, se on puolet pois laskennallisesta maksimista, Pyykönen kuvailee esimerkkitapauksen avulla.

Pii Hotellin tiloissa on majoittuneena tällä hetkellä 130 asiakasta, joista suurin osa on ukrainalaisia.

– Jokunen perhe vielä mahtuu, Pyykönen toteaa.

Meriniityn vastaanottokeskusta pyörittävä Medivida Oy on tehnyt valmiussuunnitelman kasvavan majoitustarpeen varalle.

– Voisimme lisätä 70 paikkaa hajasijoittamalla asiakkaitamme. Suunnitelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta edellytykset sen toteuttamiselle ovat tarvittaessa olemassa, Pyykönen kertoo.

Vastaanottokeskuksen arki rullaa hänen mukaansa mallikkaasti.

– Lapset ovat käyneet koulussa, ja asukkaat opiskelevat innokkaasti suomen kieltä. Koulu- ja työpaikkojen haku on ollut aktiivista myös aikuisväestön keskuudessa. Ilahduttavan moni onkin saanut jo töitä, Pyykönen riemuitsee.

”Jatkossa haluamme panostaa yhä enenevissä määrin siihen, että pakolaiset saavat sisältöä päiviinsä. Kun palvelut on saatu pelaamaan, voidaan keskittyä muuhunkin.”

Someron vastaanottokeskus on käyttänyt asumisen hajasijoitusmallia perustamisestaan lähtien. Keskuksen johtoon toukokuun puolivälissä astunut Kaisa Orbinski kertoo, että Somerollakin tehdään toimia majoituskapasiteetin nostamiseksi.

– Pyrimme siihen, että vuokrasopimuksissa on nimet alla ensi viikon aikana, Orbinski toteaa.

Someron vastaanottokeskuksen maksimikapasiteetti on tällä hetkellä 230 henkilöä.

– Määrä noussee parillakymmenellä, Orbinski ennakoi.

Suurin osa Somerolle saapuneista pakolaisista asuu Evertintiellä sijaitsevissa kerrostaloissa. Myös Kalevintiellä on useita ukrainalaisten käytössä olevia asuntoja.

– Lokaatioita on myös muualla, mutta suurin keskittymä on jatkossakin Evertintiellä, vastaanottokeskuksen toimintaa pyörittävän Kotokunta Oy:n toimitusjohtaja Juhani Pälve toteaa.

Sekä Orbinski että Pälve sanovat keskuksen toiminnan sujuvan rivakasti.

– Jatkossa haluamme panostaa yhä enenevissä määrin siihen, että pakolaiset saavat sisältöä päiviinsä. Kun palvelut on saatu pelaamaan, voidaan keskittyä muuhunkin, Orbinski mainitsee.

– Asiakkaillamme on kova halu töihin ja opiskelemaan, mutta asiat eivät käy käden käänteessä. Me kuitenkin pyrimme auttamaan parhain päin, hän lisää.