Yksityisautoilijoille tarkoitetut ruuhkamaksut eivät ole ainakaan ihan lähitulevaisuutta. Tarvittavan lainsäädännön valmistelu on aloitettu valtiovarainministeriössä, mutta maksujen keruuta sääntely ei vielä suoraan tee mahdolliseksi.
– Tässä vaiheessa tehdään tällaista puitelainsäädäntöä, eikä se vielä johda mihinkään konkreettiseen ruuhkamaksun kantamiseen, sanoo neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen valtiovarainministeriöstä.
Tarvittava lakikehikko pyritään saamaan valmiiksi ennen kuin vaalikausi päättyy ensi keväänä. Se ei kuitenkaan vielä ota kantaa esimerkiksi siihen, missä ja miten maksu kerättäisiin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että tällä hallituskaudella säädetään laki, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton.
Ruuhkamaksuksi määritellään ruuhkautuvien tiealueiden käytöstä perittävä maksu, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ehkäistä ruuhkautumista.
Ruuhkamaksujen periminen on Suomessa herättänyt vastustusta niin kansalaisissa kuin esimerkiksi elinkeinoelämän piirissä. Ruuhkamaksuja on otettu käyttöön monessa muussa maassa, ja mielipiteet niitä kohtaan yleensä muuttuvat myönteisemmiksi käyttöönoton jälkeen. Näin on käynyt esimerkiksi Tukholmassa, jossa enemmistön mielipide muuttui niitä kannattavaksi, kun ruuhkat kokeilukauden aikana vähenivät selvästi.
Poliittisia linjauksia ei ole tehty
Lainvalmistelu on vielä kesken, mutta Teräväisen mukaan suunnitteilla on veromuotoinen maksu, jonka valtio perisi. Tämäntyyppinen vero ei hänestä sovi kunnalliseksi veroksi, sillä sen vaikutukset ylittävät kuntarajat.
– Valmistelu tehtäisiin kuitenkin varmasti kuntien kanssa yhteistyönä.
Mitään poliittisia linjauksia asiasta ei ole tehty.
Ruuhkamaksujen merkitystä fossiilittomien päästöjen vähentämisessä pohtinut liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä suositti vuonna 2020, että käyttöönotto olisi kaupunkiseutujen omassa päätäntävallassa.
Ensi kuulemalta hallituspuolue vihreät ei innostu ministeriön suunnitelmasta, että vero pyöräytettäisiin valtion kassan kautta.
– Olisi perusteltua, että tämä olisi nimenomaan alueellinen työkalu, jossa tuottoa voisi hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen, kommentoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.
Hänestä kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla tiedetään parhaiten, miten maksu kannattaisi toteuttaa.
Harjanne kyseli ruuhkamaksujen perään blogissaan jo viime kesänä. Hänestä kaupunkien, kuntien ja alueiden pitäisi saada tarvittava lainsäädäntökehikko mahdollisimman nopeasti käyttöön.
Asiantuntija: Päästövähennykset ei tärkein tehtävä
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ruuhkamaksu on mainittu yhdeksi keinoksi, jolla tähän tavoitteeseen pyritään.
Hallituksen vuosi sitten keväällä hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan ruuhkamaksuilla voidaan vähentää liikenteen päästöjä suurilla kaupunkiseuduilla. Tiekartan mukaan ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia, lyhentävät matka-aikoja ja tekevät liikennejärjestelmästä sujuvamman ja turvallisemman.
Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessoriTuukka Saarimaa Aalto-yliopistosta toteaa, että ruuhkamaksuilla voi olla vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin, jos ajaminen kokonaisuudessaan vähenee.
– Sen pääasiallinen tehtävä se ei ole. Siihen on parempia ja suorempia keinoja.
Vihreiden Harjanne nimeää ruuhkamaksun kestävän kaupunkirakenteen työkaluksi.
– Se toki auttaa vähentämään fossiilienergian kulutusta, mutta se ei minusta ole suora päästövähennystoimi.
Harjanteen mukaan ruuhkamaksut auttaisivat säätelemään, kuinka paljon tilaa autoille tarvitsee varata kaupunkirakenteessa.
– Eli tietyllä tavalla se on tilankäytön hinnoittelua ennen kaikkea.
Pääkaupunkiseudulla selvitetty
Saarimaan mukaan ruuhkamaksut ovat kannatettava ajatus. Hyvä ruuhkamaksu olisi sellainen, että se ottaisi huomioon, onko tie ruuhkainen.
– Kun maksu veloitetaan esimerkiksi aamuruuhkan aikaan tietyllä tiellä, sitä tietä jäävät käyttämään vain ne autoilijat, jotka arvostavat sitä eniten ja joille on tärkeää päästä juuri sinä tiettynä aikana työpaikalleen.
Ne, jotka eivät halua maksaa ruuhkamaksua, voivat muuttaa käyttäytymistään monella tapaa.
– Voi joko lähteä työpaikalle puolta tuntia aiemmin tai puolta tuntia myöhemmin. Voi myös siirtyä muihin kulkuvälineisiin tai joukkoliikenteeseen, Saarimaa sanoo.
Ruuhkamaksujen käyttöönottoa on selvitetty lähinnä pääkaupunkiseudulla.
– Helsingin liikenne on aika paljon vilkkaampaa kuin muualla Suomessa, mutta ei se tietenkään mahdottomuus ole, että se otettaisi käyttöön myös muualla, Teräväinen sanoo.
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmassa vuonna 2019 on linjattu, että Helsingin seudulle luodaan valmius ottaa käyttöön tieliikenteen hinnoittelu liikenteen päästöjen ja tieverkon ruuhkautumisen vähentämiseksi. Linjauksen mukaan seudun ja valtion tulisi yhteistyössä suunnitella ja arvioida seudulle toteuttamiskelpoinen tiemaksujärjestelmä.
https://verdelehti.fi/2021/08/23/kolumnisti-atte-harjanne-missa-viipyvat-ruuhkamaksut/
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163258
STT
Kuvat:
