Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtajan Tarmo Martikaisen kokonaispalkka on aluevaltuuston päätöksellä 17 800 euroa. Johtajasopimuksessa todetaan, että sen lisäksi vuosittaisten tavoitteiden toteutumisesta voidaan maksaa erillisen tulospalkkiomallin mukaisesti. Mallista päättää aluevaltuusto.
Johtaja ja hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajisto asettavat ja arvioivat tavoitteet yhdessä.
Hyvinvointialueen hallitus päättää sopimuksen hyväksymisestä ensi tiistaina. Martikainen alkaa hoitaa johtajan tehtäviä 15. elokuuta mennessä. Koeaika on kuusi kuukautta.
Hyvinvointialuejohtaja on viranhaltijaorganisaation operatiivinen johtaja. Hän vastaa, että aluehallituksen päätökset ja linjaukset pannaan toimeen. Vastaavasti aluehallitus huolehtii, että poliittisen ja operatiivisen johtamisen tehtävänjakoa kunnioitetaan ja että johtajalla on riittävä tuki.
Hyvinvointialuejohtaja sitoutuu pitämään poliittisen johdon ajan tasalla alueen kannalta merkittävistä asioista.
Johtajasopimuksessa varaudutaan myös siihen, että johtaja voi menettää poliittisen johdon luottamukseen. Jos tapahtuneesta sovitaan valtuuston, hallituksen ja johtajan kesken, hän saa vuoden palkkaa vastaavan erokorvauksen. Se sisältää irtisanomisajan palkan.
Kun hyvinvointialueen valtuusto valitsi Martikaisen johtajaksi vapun alla, kokouksessa keskusteltiin hänen ruotsin taidostaan.
Johtajasopimukseen on kirjattu, että Martikainen kehittää ruotsinkieltään erillisen kurssin avulla ensi syksynä.
Käsittämätöntä tuo ajatusmaailma joidenkin henkilöiden palvonta, taloudellisesti. Jos toiset tekevät tulosta, johtajalle maksetaan tulospalkkio. Eihän se hänen ansionsa ole.
Vaikuttaa ihan tulomagneetilta, jos käytännössä itse voi määritellä tavoitteet.
Ja taas oletetaan saatavan aikaan jotain ihmeellistä näiden tulospalkkioiden avulla, metsään mennään niin että puskat rytisee. Enää puuttuu, että ruvettaisiin jakamaan toimenpidepalkkioita peruspalkan päälle niin kuin hammaslääkäreille.
Jos kokonaispalkka on jo noinkin korkea, siihen tulee sisältyä myös kriittiset tulostavoitteet. Jos tulospalkkioita jaetaan, se kuuluu kaikille, kun hoitovasteet on saavutettu.
Kun aamulla painettua lehteä luki, kiukku nousi kohtalaisen korkealle. Tulevan, 15. 8. mennessä aloittavan johtajan työsopimus on kohtalaisen hyvä hänen itsensä kannalta. Työnantaja kouluttaa hänet (luultavasti täydellä palkalla) kaksikieliseksi.
Kuinka moni tienaa kymmenessäkään vuodessa samaa summaa, joka on kirjattu sopimukseen kultaiseksi kädenpuristukseksi?
Tietty porukka kuppaa hyvinvointialueen toimintaan varatut varat itselleen ennen kuin toiminta on edes alkanut. Millähän rahoilla enää toimintaa tullaan pyörittämään ja sairaita hoitamaan?
Onnellisten ihmisten maa -slogan vetelee viimeisiään jo tätä menoa. Maassamme saavat ahneet johtajiksi päässeet remuta rauhassa, kuten nyt olemme tulleet taas kerran huomaamaan.
Ymmärtäisin, jos esimerkiksi hammashuollon osalta henkilökunnalle annettaisiin tulospalkkio odotusaikojen ja jonojen lyhenemisestä tiettyyn aikaan.
Niin, että suojatyöpaikkoja nämäkin. Eikö tämän pitänyt säästää? Ei siltä tunnu, kun tulee vaan lisää johtajia ja asiantuntijoita, ja palkat hipovat pilviä.
Mikä vika vanhassa systeemissä oli? Pitääkö asioita uudistaa vain uudistamisen halusta?