Hyvinvointialueen strategia muotoutuu vähitellen – Varsinais-Suomen aluevaltuusto keskusteli vilkkaasti

0
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muodostaa 27 kuntaa, joista siirtyy alueelle 23 000 työntekijää. Alueen vuosibudjetti tulee olemaan yli 2 miljardia. Kuva: TS-arkisto/Lennart Holmberg

Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle tekeillä oleva strategia keskustelutti aluevaltuutettuja keskiviikkona pitkään. Kuukauden verran valmistelussa mukana ollut hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen esitteli strategiavalmistelun nykytilaa.

– Pääpaino on siinä, että kansalainen ei huomaa eroa nykytilanteeseen, ettei synny katkoksia ja että palkat, sosiaalietuudet ja laskut maksetaan ajallaan, hän totesi.

Martikainen sanoi haluavansa strategiavalmisteluun kommentteja valtuutetuilta, ja niitä hän sai.

Strategiassa nähtiin jo paljon hyvää, mutta myös runsaasti kehitettävää. Sen otsikoksi nostettu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kattava Turvaamme, parannamme ja pelastamme – hyvinvointia yhdessä joka päivä sai jo itsessään kritiikkiä.

– Vaikuttaa lähinnä markkinointisuunnitelmalta, totesi Lotta Laaksonen (vas.) Paraisten Nötöstä.

Laaksonen kertoi, että hänen matkansa Turkuun kokoukseen kestää kolmesta neljään päivää eikä ulkosaaristosta lääkäriin pääse sen helpommin.

– Strategiassa saavutettavuus pitäisi käsitellä asiakaslähtöisyyden alla. Meidän ei pidä unohtaa kaukaista, mutta liikenteellisesti vilkasta nurkkaa. Esimerkiksi nieluviljelyyn tai koronatestiin on kaikkialta päästävä vuorokaudessa, hän vaati.

Päivi Maisila (kesk.) kaipasi jo tietoa palveluprosessin sujuvoittamisesta.

– Rahojen ja henkilöstön riittävyyden sekä asiakastyytyväisyyden kannalta olisi tärkeää, että asiat etenisivät nopeasti ja päätökset tehtäisiin viipymättä.

Tarmo Martikaisen mukaan palvelustrategian valmistelu alkaa elokuun valtuustoseminaarissa.

– Palveluverkosta tarvitaan syväkeskustelu, hän huomautti.

Aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) totesi palvelustrategian valmistuvan viimeistään syksyllä 2023.

Vauranoja tahtoo strategiasta käytännönläheisen kartan arjen pyörittämiseen.

– Se vastaa siihen, missä olemme nyt, mihin olemme menossa, miten sinne aiotaan päästä ja mitä se tarkoittaa kunkin työssä.

Salolaista Heikki Tammista (ps.) nauratti strategian sivu, jossa todettiin, että palkat pitää saada maksetuksi.

– Sen pitäisi olla itsestäänselvyys eikä strateginen linjaus. Uudistuksen tavoitteenahan on entistä paremmat, tasa-arvoisemmat ja saavutettavammat palvelut.

Li Andersson (vas.) muistutti eriarvoisuuden vähentämisen nousseen vahvasti esille valmistelussa.

– Meidän pitää edelleen vastata kysymykseen, miksi tämä uudistus on tehty. Tavoitteena on terveyserojen vähentäminen peruspalvelujen vahvistamisen kautta, hän painotti.

– On ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän palveluja ja ihmisiä, jotka pääsevät muita huonommin hoidon piiriin. Tätä asiaa on käsiteltävä strategiassa.

Aluevaltuusto merkitsi tiedokseen strategiavalmistelun nykytilan. Se sai tiedokseen myös alueellisen hyvinvointikertomuksen, joka kirvoitti puhetta.

Paimiolainen Merja Laine (kesk.) vaati hyvinvointierojen umpeen kuromista hyvinvointialueen sisällä.

– Eriarvoisuus Varsinais-Suomessa on suurta kuntien välillä. Diabeteksen ja dementian hoidontarve linkittyvät vahvasti ikärakenteeseen, hän totesi verraten Turkua ja Someroa:

– Turussa diabetesta on alle 9 prosentilla asukkaista ja Somerolla yli 15 prosentilla. Diabeteksen esiastettakin on Somerolla 14 prosentilla.

Myös Olavi Ala-Nissilä (kesk.) korosti, että terveyserot alueen sisällä eivät saa kasvaa. Hänen mielestään yhdenvertaisuus on jäänyt strategiassa liian pieneen rooliin.

– Paikallisuus on yhdenvertaisuutta. Palvelujen on oltava mahdollisimman lähellä ja mahdollisimman helposti saavutettavissa, hän painotti.

– Paikallisuuden on näyttävä myös esimerkiksi hankinnoissa ja ruokapalveluissa.

”Valmistelua on leimannut kova kiire”

Yhteinen tietojärjestelmä ei valmistu vuoden alkuun.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, marttilalainen Lauri Heikkilä (ps.) kritisoi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelun hidasta käynnistymistä.

– Alueen valmistelu aloitettiin vasta viime heinäkuussa ja rekrytoinnit venyivät pitkälle syksyyn. Ensimmäiset hankejohtajat oli palkattu vasta lokakuun lopulla ja hekin työskentelivät osa-aikaisina omien toimiensa ohella, Heikkilä huomautti.

– Valmistelua on leimannut kova kiire. Siksi henkilöstön asiantuntemustakaan ei ole hyödynnetty optimaalisella tavalla.

Aki Linden (sd.) myönsi näin käyneen. Hänestä oli noloa saada tietää, että muut hyvinvointialueet olivat käyttäneet viime vuodeksi valmisteluun saamastaan rahamäärästä kaiken tai ainakin huomattavasti enemmän kuin Varsinais-Suomi, jonka 10 miljoonasta eurosta seitsemän miljoonaa jäi käyttämättä.

Heikkilä painotti, että toiminnan kehittämisen ja havaittujen ongelmien korjaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstöresursseja pystytään irrottamaan valmisteluun niin, että aikaa jää vuoropuhelulle ja suunnittelulle.

– Muuten syntyy katvealueita ja jää ongelmakohtia, joiden korjaaminen myöhemmin on vaikeaa.

Heikkilä otti esille myös yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän kehittämisen, joka niin ikään on aloitettu myöhään. Sen takia alueella ei tule olemaan käytössä yhteistä tietojärjestelmää sen aloittaessa toimintansa vuoden alusta.

Heikkilä painotti yhteisen järjestelmän ja kirjaamisen yhtenäisyyden tärkeyttä analysoidun tiedon saamiseksi.

Hyvinvointialueella pitää yhtenäistää 41 potilastietojärjestelmää.