Ilmastolaskun maksaa joko metsäteollisuus, kuluttajat tai veronmaksajat, sanoo Markku Ollikainen – hallituksen pitäisi saada uusia päätöksiä aikaan jo syksyllä

21

Venäjän presidentin Vladimir Putinin sota on laittanut sekaisin eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen ja kiihdyttänyt hintojen kallistumista. Jos Putinin sodasta haluaa etsiä jotain hyvää, niin Euroopassa on sentään ryhdytty etsimään aiempaa kiivaammin korvaavia energialähteitä venäläiselle fossilienergialle.
Voiko Sanna Marinin (sd.) hallitus nyt huokaista helpotuksesta ja luottaa Suomen muuttuvan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, koska Putinin hinnat leikkaavat energian kulutusta ja vauhdittavat fossiilienergiasta luopumista?
Ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista kuunnellessa käy selväksi, että tällaista helpotusta poliitikoille ei ole sodan takia luvassa. Palataan Ollikaisen arvioon sodan ilmastovaikutuksista kuitenkin vasta myöhemmin, koska usein kerrotun väitteen mukaan Suomen pitäisi aivan ensimmäisenä ratkaista omat kansalliset murheensa.
Tällainen konkreettinen oma ongelma on tullut hiljattain näkyville: Metsiä on hakattu ja puuston kasvu on heikentynyt niin, niin että viime syksynä maankäyttösektorin hiilinielu muuttui Suomessa ensimmäisen kerran päästölähteeksi.
Hiilinielujen katoamisesta ei voi syyttää vain nykyistä hallitusta, mutta Ollikainen pitää sitä kuitenkin yhtenä osasyyllisenä ketjussa hallituksia, jotka eivät ole luoneet toimivaa nielupolitiikkaa. Marinin hallitukselle Ollikainen olisi ollut valmis antamaan kouluarvosanaksi ilmastotoimista jopa runsaan kahdeksikon, jos tämä epäkohta ei olisi varjostanut yhä ilmastopolitiikkaa.
Ovatko hallituksen laskelmat siis muuttuneen tilanteen jälkeen uskottavia?
– Näyttää siltä, että meidän täytyy pystyä vähentämään päästöjä enemmän kuin on suunniteltu. Koska tuo hiilinielu ei ole läheskään siinä asennossa, missä pitäisi olla, Ollikainen sanoo.
Toinen ja parempi vaihtoehto on saada hiilinielu parempaan kuntoon, Ollikainen kertoo.

Kenen pussista rahat?

Kustannukset huonosta ilmastopolitiikasta maksaa aina lopulta joku, mutta maankäyttösektorin muuttuminen hiilinielusta päästölähteeksi tekee tämän seikan nyt yhä konkreettisemmaksi. Jos Suomi ei saa tilannetta korjattua ja hiilinielujaan taas kasvuun, se voi joutua hankkimaan EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi päästöoikeuksia muilta EU-mailta tai leikkaamaan päästöjä taakanjakosektorilta suunniteltua enemmän.
– Tuon maksavat sitten veronmaksajat. Että tässähän on sitten tulonsiirto toimijoiden kesken veronmaksajilta metsäsektorille, että se varmasti herättää myös yhteiskunnallista keskustelua.
Kyseessä olisi miljardiluokassa oleva meno, Ollikainen sanoo. Jos taas hiilineutraaliuteen pyrittäisiin laskevien hiilinielujen tilanteessa pelkästään fossiilisten polttoaineiden- ja prosessiteollisuuden päästöistä leikkaamalla, hinnat kohoaisivat entisestään ja lasku lankeaisi myös kansalaisille yhä kalliimpana kulutuksena.
Ollikaisen puheiden perusteella voi uumoilla, että seuraavan hallituksen ohjelmaa tehdessä käydään vielä monta kirpeää keskustelua siitä, kuka ilmastolaskun muuttuneessa tilanteessa maksaa ja millä aikataululla. Ollikainen näkee tilanteen kuitenkin siinä määrin kriittisenä, että nykyhallituskaan ei voi hänen mielestään ottaa viimeisinä hetkinään hengähdystaukoa asiassa.
– Hiilinielujen vahvistamisesta tulee ilman muuta seuraavan hallituksen kysymys. Mutta itse asiassa tämän hallituksen pitäisi jo syksyllä pystyä tekemään päätöksiä, joilla sitä nielua merkittävästi vahvistetaan nopeasti ja merkittävästi, jotta kustannukset laskevat.

Sääntely saatava maaliin järkevästi

Nykyisestä hallituksesta löytyvät rakkaat viholliset keskusta ja vihreät, joten ilmastolaskun langettaminen metsäteollisuudelle tai kansalaisille ei kuulosta yksinkertaiselta poliittiselta harjoitukselta.
Kohoavat hinnat vähentävät kyllä polttoaineiden kulutusta, mutta kaikki hallituksen vastaukset nouseviin hintoihin eivät edistä päästöjen vähentymistä.
– Sekoitevelvoitteen lieventäminen kasvattaa päästöjä. Ja se oli todella harkitsematon teko, Ollikainen sanoo.
Repower EU -esitys, jonka tavoitteena on irrottaa EU Venäjän fossiilisesta energiasta, on nyt tullut jäsenmaiden harkittavaksi, ja paketista voi tulla apua vihreään siirtymään. Se edellyttää Ollikaisen mukaan kuitenkin sitä, että sääntely saadaan maaliin ilmaston kannalta järkevästi.
– Oikein tehtynä se parantaa tätä ilmastotilannetta. Päästöjen osalta kaikki on ihan hyvin meidän käsissä edelleen.

Mikko Gustafsson

STT

Kuvat:

21 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Viherpiiperö
29 päivää sitten

”Ilmastolaskun maksaa joko metsäteollisuus, kuluttajat tai veronmaksajat, sanoo Markku Ollikainen”. Pitäisikö maksun kuitenkin maksaa sen aiheuttaja, holtittomat hakkaajat? Puun hintaan ylimääräinen päästövero, jolla kerätään EU:n sanktioista aiheutuvat kulut, ja joka jatkossa hillitsee ylihakkuita.

Urpo
29 päivää sitten
Reply to  Viherpiiperö

Ei metsiä huvikseen hakata. Kuluttajat tarvitsevat puuta ja siksi metsiä pitää hakata. Kun ei enää voida hakata venäläisiä metsiä, pitää käyttää omia. Jos metsiä ei pidä hakata, voisiko nimim. Viherpiiperö kertoa, mistä puuperäisistä tuotteista voidaan luopua ja mitä fossiilista alkuperää olevia materiaaleja ei ole tarvetta korvata uusiutuvalla ja mielellään kotimaisella? Hakkuut loppuu, kun ostajat lakkaa ostamasta. Ellei kysyntä vähene ja täällä vähennetään tuotantoa, se kompensoidaan ulkomaisella. Me menetämme työt ja verotulot. Täytyy myös muistaa, että metsät ovat edelleen merkittävä nielu, jolla kompensoidaan päästölähteitä. Tämä on saatu aikaan vuosikymmenien mittaisella, pitkäjänteisellä työllä. Hakkuumäärien kasvu ja samalla puuston määrän kasvu ei ole… Lue lisää »

Viherpiiperö
29 päivää sitten
Reply to  Urpo

Nyt taisi tulla väärinkäsitys. En ole haukkunut metsänomistajia enkä metsien hoitoa. Metsien puuvarat ovat tainneet kaksinkertaistua sotien jälkeen. Ymmärtääkseni hakkuutkin ovat selvästi pienemmät kuin metsien keskimääräinen kasvu. Hyvää työtä on tehty. Kannatan fossiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla. Jos jotain turhaan mainitsisi, niin vaikkapa kiinalaisesta verkkokaupasta tilattua turhaa kertakäyttörihkamaa, joka on kääritty monikertaiseen fossiiliseen muovi- ja puuperäiseen kartonkipakkaukseen. Huoli on tämä: ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi. Tässä ei ole mukana vielä Putin-lisää. Venäjältä on tuotu noin 10% raakapuun tarpeesta. Nyt sekin pitäisi hakata kotimaasta, eli tilanne tullee huononemaan entisestään. Ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan nielun pienenemisen johdosta joudumme ostamaan muilta EU-mailta päästöoikeuksia… Lue lisää »

Urpo
28 päivää sitten
Reply to  Viherpiiperö

Pitää tosiaan miettiä. Puun hakkaajat eivät ole holtittomia syistä, jotka itsekin mainitsit. Metsät keventävät päästöjä aiheuttavien taakkaa. Miten tilanne hallitaan siellä, missä metsät on aikoja sitten hävitetty, mutta luontoa kuormittaa 25-kertainen väkimäärä Suomeen verrattuna? Esimerkki tällaisesta valtiosta on Hollanti.

Uusiutuvien raaka-aineiden käytön kasvu julistetaan julkisuudessa huonoksi asiaksi, vaikka se on yhteiskunnan kannalta ainoa kestävä ratkaisu. Ilmeisesti laskelmien ja sopimusten takia on parempi käyttää ulkomailta tuotavia fossiilisia raaka-aineita ja polttaa ne lopuksi jätevoimalassa, niin päästöt vähenevät.

Edes ilmastopaneelilla ei ole kantaa tähän kokonaisuuteen, eikä kukaan hakkuita kritisoiva suostu asiaan ottamaan kantaa. Kunhan vähennetään kotimaista tuotantoa.

Marko
28 päivää sitten
Reply to  Urpo

Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi johtuen siitä, että puu kaadetaan aivan liian nuorena. Sama meno tulee jatkumaan. Täällä kaivetaan satoja vuosia vanhoja virheitä esiin, ei ole aivan vertailukelpoista nukypäivään.

Meinaatko, että muualla Euroopassa käytetään vielä keskiaikaisia kaatomenetelmiä? Kun viljelet tuota tietoa kaiken maailman sopimuksista, mitkä on mukamas tehty fossiillisten polttoaineiden halvalla tuomiseksi, niin kerro yksi sellainen sopimus.

Puuta ei voi hakata sitä määrää, minkä se vuodessa kasvaa, siitä seuraa metsien häviäminen. Avohakkuu on muuten saksalainen tuonti. Ei ihme, jos siellä on metsät hakattu.

Näin se vaan menee
28 päivää sitten
Reply to  Marko

Tukkipuiden siirtoon eivät rekkayrittäjät suurilla tukkirekoillaan tule hakemaan mitään pieniä puupinoja sieltä täältä, vaan niitä tukkeja on oltava rekan täydeltä yhdestä paikasta. Tuloksena on avohakkuu, mutta edellytys on myös uusien taimien istutus. Ja niin muutamien vuosien kuluttua paikalla kasvaa uusi metsikkö.

Marko
28 päivää sitten

Jatkuva kasvatus tuo pitemmällä ajalla saman tuoton, säilyy metsäluonto eikä tarvitse hakata mitään risukoita muka puuna. Täällä on näitä yhden totuuden torvia jo aika paljon kommentaattoreina. Avohakkuun metsäksi muuttuminen ei tapahdu ihan muutamassa vuodessa niin kuin esität.

Tavis torilta
28 päivää sitten
Reply to  Marko

Eihän se taulukko itsekseen kasva metsäksi, vaan sitä harvennetaan aika ajoin. Sitä puuta kerättiin vuosia sitten haketukseen ja sitä kautta lämpölaitoksiin. Nyt on kai metsään jätettävä?

Urpo
28 päivää sitten
Reply to  Marko

Jatkuvan kasvatuksen toimivuudesta nimenomaan pidemmän aikavälin osalta ei ole tutkittua näyttöä. Sen sijaan näyttöä on siitä, miten Suomen metsät pääsivät harsintahakkuilla huonoon kuntoon. Menetelmää vaihtamalla puuston määrä ja hakattavan puun määrä on nyt tuplattu. Yhden totuuden torvet ovat niitä, joilla on oma intressinsä edistää jatkuvaa kasvatusta. Näiden konsulttifirmojen palkkio on moninkertainen muihin verrattuna. Kuluttajansuojaa ei silti ole. Ns. jatkuvaa kasvatusta voi harjoittaa muutaman hakkuukerran ajan, kun pohjana on avoimesta vaiheesta peräisin oleva erirakenteinen lehtipuuvaltainen tai sekametsä. Taimettuvat puulajit ovat kuusia, koska se on ainoa puolivarjoiseen kasvupaikkaan sopeutunut talousmetsän puulaji. Kun valopuut on hakatu päältä pois, taimettuminen ja taimien kasvu kuusikossa… Lue lisää »

Urpo
28 päivää sitten
Reply to  Marko

Metsät eivät ole muuttuneet päästölähteiksi. Metsät ovat edelleen merkittävä nielu, mikä perustuu yli 50 vuoden yhtäjaksoiseen historiaan puuston hakkuita suuremmasta kasvusta. Täällähän ei yhtään metsää ole hävitetty avohakkuilla, vaan uudistettu metsiä entistä paremmin kasvaviksi. Metsää on hävitetty vain maankäyttömuodon muuttumisen takia, yleensä raivattu pelloksi tai rakennusmaaksi. Mihin viittaat satoja vuosia vanhoilla virheillä? Minä en tiedä, miten vähiä jäljellä olevia metsiä Keski-Euroopassa käsitellään. Tiedän vain sen, että siellä puulajisto poikkeaa täkäläisestä, joten samoja menetelmiä ei välttämättä voi suoraan soveltaa täällä. En myöskään tiedä fossiilisten polttoaineiden tuomisesta tänne halvalla. Mutta ilmastopaneeli esittää hakkuiden vähentämistä. Siitä seuraa, että uusiutuvien raaka-aineiden määrä vähenee. Ellei… Lue lisää »

Marko
27 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kaikki ikimetsät on käytännössä hakattu, en rupea tästä vääntämään. Ristiriitaisia kirjoituksia sinulla. Jatkuvan kasvatuksen toimivuudesta ei ole näyttöä, mutta hakkuun voi suorittaa vain muutaman kerran. Mistä tuon sitten tiedät, kun ei kerran ole näyttöä. Ei sieltä hakata vuorotellen yhtä lajia kerralla pois. Sinulla on ihan pmat propagandakanavat. Onko tämä hetki kehityksen loppupiste, energiaa ei kyetä saamaan muualta kuin polttamalla haketta ja fossiilisia? Muutama vuosi sitten erään puolueen mielivastustus oli tuulivoima, joka on niin kallista ja tuettua. Miten kävi? Metsän riistosta on päästävä eroon, mikäli aiotaan säilyttää elossa joku muukin laji kuin ihminen. Kaikki ei ole ihmiselle alisteista, luonnolla on itseisarvo… Lue lisää »

Urpo
27 päivää sitten
Reply to  Marko

Ikimetsät voi olla käytännössä hakattu, mutta silti metsät ovat hiilinielu, ei päästölähde kuten väität. Tämä fakta löytyy Tilastokeskuksen tiedoista. Toki luontoväelle on kiusallista, että hiilinielu perustuu menetelmiin, joita kovasti vastustetaan. Ajattelutavan taustalla olevaa logiikkaa olisi kiva oppia ymmärtämään. Toivottavasti voit auttaa tässä asiassa. Samoin siinä, millä korvataan puuperäiset materiaalit, jos hakkuita vähennetään. Pitääkö luopua ajatuksesta siirtyä sellutehtaiden tuotteista takaisin öljypohjaisiin vai mikä on ratkaisu. Sekin on hyvä muistaa, että 60 vuotta sitten metsästä hakattiin huomattavasti nykyistä vähemmän kuutioita kuin nyt, mutta silti metsän kasvua enemmän. Hiilinielua tuskin oli olemassa. Sivuutit toisenkin kysymyksen: Mihin viittaat satoja vuosia vanhoilla virheillä? Sanoit jatkuvan… Lue lisää »

Marko
27 päivää sitten
Reply to  Urpo

Suomi on sijalla 16 suojelumetsien määrässä, kun suhteutetaan metsäpinta-alaan. Lisäksi suuri osa suojelumetsiä on niin sanottua suojametsää, jonka tarkoitus on suojella jotakin tiettyä funktiota esimerkiksi maaperää, vesistöä tai infraa. Suomi on tässä niin sanottu kirsikanpoimija. Puhut metsien hävittämisestä, joka on tapahtunut 1200-1500-luvulla, onko se oikeasti sinun mielestäsi järkevä vertaus? Suomestakin kaadettiin tammet ja lehtikuuset laivanrakennuksen tarpeisiin, ei kai se nyt sentään ollut virhe? Tilastokeskuksen raportti hiilinieluista on vanhaa tietoa, uuttakin olisi saatavilla. Jokainen voi vaikuttaa valinnoilla, sinun mielestäsi vaan elämä on tilastotiedettä ja siihen sopivat raamit, mitkä teollisuuspomot ovat laatineet. Jos lukee teollisuuden lausuntoja, niin sana suojelu on ilmaantunut sinne… Lue lisää »

Urpo
26 päivää sitten
Reply to  Marko

Suhteuttaminen metsäpinta-alaan ei ole järkevää. Kun ensin hävitetään valtaosa metsistä, sen jälkeen on helppo suojella rippeistä merkittävä osa. Hehtaareita luonto kaipaa, ei prosentteja. Suojellut hehtaarit löytyvät Suomesta. Kannattaa myös huomioida se, että suomalaisen talousmetsän luontoarvot ovat paljon paremmat kuin keskieurooppalaisen pellon, kaupungin tai moottoritien. Lisäksi kolmannes talousmetsistä on aktiivisen hoidon ulkopuolella, joten puuttuvasta suojelualueen statuksesta huolimatta niistä suuri osa vastaa luontoarvoiltaan suojeltua aluetta. Suojelun kriteereissäkään ei pidä ruoskia itseään. Keski-Euroopassa meikäläisittäin puistoa vastaavia alueita lasketaan suojelluksi. Minusta 1200-1500-luvuilla tapahtuneella metsän hävittämisellä on merkittävä vaikutus. Luonto ja hiilinielu on kärsinyt hävityksestä jo 500-700 vuotta. Meillä puhutaan nykymuotoisen metsätalouden vaikutusten osalta vasta… Lue lisää »

Viherpiiperö
26 päivää sitten
Reply to  Urpo

Suomen suojellut metsät sijaitsevat lähes pelkästään pohjoisessa. Ne ovat pääasiassa kitukasvuisia suometsiä, joilla ei ole taloudellista arvoa, niitä on helppo suojella. Jos on eteläisemmässä euroopassa metsiä hävitetty 500 vuotta sitten muuttamalla ne viljelyskäyttöön, niin on Suomessakin. Myös Suomessa lähes kaikki viljelykseen sopivat lehdot on raivattu pelloiksi. Suojeltuja lehtoja on 11 km2, se on 0,03 promillea maapinta-alasta. Ei 500 vuotta sitten Suomessa asuneet visioineet 2000-luvulla eteen tulevaa ilmastokriisiä ja jättäneet siksi merkittävää osaa metsistä raivaamatta pelloiksi. Ei ole ollut mitään mieltä raivata kivisiä, kallioisia, jyrkkiä mäkiä tai vetisiä soita viljelyskäyttöön. Metsiäkin hyödynnettiin rajusti siellä, missä se oli helpointa ja lähes hävitettiin.… Lue lisää »

Urpo
26 päivää sitten
Reply to  Viherpiiperö

Kyse on luonnon monimuotoisuudesta metsässä. Aina löytyy syy, miksi joku on hävittänyt metsänsä ja miksi joku toinen ei ole. On toisarvoista pohtia näitä, eikä asialla ole mitään tekemistä populismin kanssa. Fakta on, että esimerkiksi Hollannissa on hävitetty noin 90% metsäluonnosta. Luontokadon merkitys ei vähene siitä, että Hollannissa metsät olivat pelloiksi sopivaa laatua ja ne on siksi raivattu. Kun puhutaan luontoarvojen pelastamisesta, toki hollantilaisille on pienempi ongelma suojella kolmasosa jäljellä olevista vähistä metsistään kuin Suomelle, jossa metsää on 72% jäljellä. Olen samaa mieltä siitä, että metsinä hyödynnetyt alueet ovat nyt suhteellisen hyvässä kunnossa. Mitä tahansa ei kuitenkaan niille saa tehdä, metsälakimme… Lue lisää »

Viherpiiperö
26 päivää sitten
Reply to  Urpo

Tässä nyt yritetään kiertää asiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Ei saa viedä keskustelua metsäluonnon monimuotoisuuteen. Se on erittäin tärkeä asia, mutta tässä uutisessa, jota kommentoimme, on kysymys maankäyttösektorin hiilinielusta. Hollannin tapahtumillakaan 500 vuotta sitten ei ole mitään tekemistä Suomen hiilinielun tämän hetken tilanteen kanssa.

Ei EU ole määrittelemässä lainsäädännöllä Suomen metsänhoitotapoja tai kiertoaikoja. Hiilinielun tavoite tulee sieltä ja jos se alitetaan, niin tulee sanktioita pahimmillaan miljarditolkulla, uutisen herra Ollikaisen mukaan.

Kysymykseni kuului, pitäisikö tehdä jotain viilausta hakkuiden suhteen? Hakataanko vaan nieluista ja kustannuksista välittämättä periaatteesta, koska ei EU saa hyppiä meidän nenälle.

Urpo
26 päivää sitten
Reply to  Viherpiiperö

Kaksi päivää sitten vastasin, että pitää tutkia. Eli laskelmia eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksesta. Muuta en tuohon osaa sanoa.

EU:ssa on vireillä lainsäädäntöhanke, jolla puututaan metsien käsittelymenetelmiin. Lopputulos ei ole selvillä, mutta jatkuvasti peitteistä kasvatusta julkisuuteen päässeiden tietojen mukaan esityksessä suositaan. Tämä olisi katastrofi Suomelle, koska se johtaisi puuston kasvun heikentymiseen ja siten myös hakattavan puun määrän laskuun. Silti osa suomalaismepeistä tätä kannattaa. Kenen asialla mahtavat olla.

Viherpiiperö
25 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kenen asialla? Tarkoittanet tiettyä meppikolmikkoa. He edustavat kolmea eri puoluetta vasemmalta oikealle. Heidät on vaaleilla demokraattisesti valittu ja edustavat siten osaa suomalaisista.

Mitään salaliittoa en osaa kuvitella. Uskoisin heidän olevan aidosti luonnon asialla tai ovat haistaneet markkinaraon, jolla pääse parlamenttiin. Metsäasioiden ymmärrys on valitettavasti luokattoman huonoa. Edes piiperönä en äänestänyt ketään heistä.

Besser
28 päivää sitten
Reply to  Urpo

Jep. Suomen metsät kasvavat 100 000 000 kuutiometriä vuodessa. Tuosta kasvusta vähennetään 70% hakkuilla. Näin pidetään huoli siitä, että metsä on hiilinielu eikä niin kuin isolta osin Euroopassa ja Amazonin sademetsissäkin, jossa metsät lahoavat enemmän kuin kasvavat.

Repa
29 päivää sitten
Reply to  Viherpiiperö

Ilmastolaskun, kuten kaikki muutkin laskut, maksavat aina viime kädessä yksittäiset ihmiset.