Kaupunginjohtaja perää malttia talouden suunnitteluun – Anna-Kristiina Korhonen muistuttaa, että sote-uudistus on valtava ja epäselviä asioita riittää

0
– Talousarvioraamia tarkistetaan syksyllä, jolloin voidaan toivottavasti paremmin jo arvioida tulevaa, Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen sanoo. Kuva: TS-arkisto/Eero Saarikoski

Salon kaupungin tulevaisuuden suunnittelu jatkuu suurten muutosten takia epävarmuudessa. Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina raamin ensi vuoden budjetille, mutta moni asia on vielä hämärän peitossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille vaikuttaa tuloihin, menoihin, verotuloihin ja valtionosuuksiin.

Hyväksytyn budjettiraamin mukaan kaupungin toimintaan kuluu ensi vuonna 153,3 miljoonaa euroa. Toiminnan tuotoksi on laskettu 32,9 miljoonaa euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän 108 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 29,1 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvion toteumaennusteessa toimintakulut ovat 380 miljoonaa, toimintatuotot 52,3 miljoonaa, verotulot 211,1 miljoonaa ja valtionosuudet 129,9 miljoonaa.

– Raami on laadittu tulojen ja menojen tasapainoon, mutta sitä voivat horjuttaa sote-uudistukseen liittyvät epävarmuudet ja Ukrainan tilanteesta johtuvat kustannuspaineet. Koronakaan ei ole vielä hellittänyt, kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen huomauttaa.

– Lautakunnat lähtevät nyt rakentamaan omia budjettejaan.

Korhonen toteaa, että kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttavien asioiden yksityiskohtia ei tiedetä, joten tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia on mahdotonta tehdä. Edelleen on epäselvää, miten jaetaan hyvinvointialueiden ja kuntien rajapinnolle sijoittuvia asioita kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja työllisyyden hoitoon liittyviä tehtäviä.

– Uudistus on valtava, joten tulevien vuosien talouden suunnitteluun tarvitaan malttia, Korhonen korostaa.

Edessä olevat muutokset nostavat kaupungin elinvoimakysymykset entistäkin tärkeämmiksi. Elinvoimaan vaikutetaan monin tavoin. Merkittäviä ovat niin yritykset ja työpaikat kuin päiväkodit, koulut ja oppilaitokset. Kaupungin kehittämisen kannalta kaavoitus on olennaisessa roolissa: minne sijoitetaan asumista, minne teollisuutta ja liikerakentamista ja kuinka paljon.

– Uudessa tilanteessa kaupungin rooli elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjänä korostuu, Anna-Kristiina Korhonen toteaa.

– Menossa oleva strategiatyö ohjaa tulevaa toimintaa.

Suuntaviivoja tulevaan vetävä strategia hyväksytään joulukuussa. Strategian ohella valmistuu organisaatiouudistus.

Salon talousarviokehys tarkastetaan syyskuussa, jolloin päätetään myös lautakuntakohtainen raami. Silloin ovat käytössä tarkemmat tiedot verotuloennusteista. Kaupunginjohtaja tekee esityksensä talousarvioksi marraskuussa, ja valtuusto hyväksyy sen joulukuussa.

Sote-uudistuksen myötä kuntien valtionosuuksien arvioidaan laskevan ensi vuonna 65 prosenttia ja verotulojen 48 prosenttia. Kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksikköä, jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi.

– Verovuosi pyörii niin, että ensi vuodelle tulee verokertymiä vielä vanhalla veroprosentilla ja siksi ensi vuosi näyttää paremmalta kuin seuraavat, Anna-Kristiina Korhonen sanoo.

Salossa budjettikehyksen oletuksena on, että kaupungille jäävien toimintojen tuotot pysyvät muutoin nykyisellä tasolla, mutta hyvinvointialueen käyttöön siirtyvistä kiinteistöistä saadaan vuokratuloja. Henkilöstökulujen on laskettu kasvavan valtakunnallisen palkkaratkaisun myötä 4,1 prosenttia ja muiden toimintakulujen 2 prosenttia.

Valtiovarainministeriö arvioi kuntatalouden toimintamenojen alenevan 54 prosenttia. Toisaalta Ukrainasta sotaa paenneiden ihmisten auttaminen kasvattaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen valmistavan opetuksen tarvetta. Ensi vuonna kuntien toimintakuluja kasvattaa myös oppivelvollisuuden laajentaminen. Valmisteilla oleva työvoima- ja elinkeinopalvelujen siirto kuntien kontolle toteutunee vuonna 2024.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments