Ensimmäinen näkymä Klippulan kesäsiirtolaan Särkisalossa saa pulssin kohoamaan.
Kaukassalontien päässä puomin takaa näkyy keltainen ruokalarakennus koristeellisine ikkunoineen. Sen vasemmalla puolella seisoo vanha punainen päärakennus, ja välistä näkyy laituri ja merta. Kesäparatiisi vailla vertaa!
Kaukassalontien puomilta ei tarvitse kävellä montaa kymmentä askelta, kun idylli alkaa säröillä.
Ruokalarakennuksen seinästä on irronnut maalia suurina laikkuina. Ulkovuoraus on silmin nähden pehmennyt.
Vanhan punaisen päärakennuksen ikkunalauta on pudonnut. Rakennuksen seinistä ja ikkunanpuitteista on maali varissut. Ulkovuorauksessa on lahon syömiä reikiä.
Onneksi molempien rakennusten katot näyttäisivät ehjiltä.
– Vanha ruokalarakennus on suurin ongelma. Sen ulkovuoraukselle ei riitä enää mikään rapsutus ja huoltomaalaus. Se pitäisi uusia kokonaan, ja samalla käydä läpi seinien eristeet, kiinteistöhuoltoesimies Juha Engblom Salon tilapalveluista sanoo.
Engblom tuntee Klippulan kiinteistön hyvin jo vuosien ajalta. Olen pyytänyt häntä asiantuntijaksi kierrokselleni.
Klippulan ruokalan oven päällä on vanha musta kompressori. Se on aikanaan jäähdyttänyt ruokalan kylmiötä. Laite ei ole toiminut vuosiin. Kylmiön tilalle on hankittu pari suurta jääkaappia.
Astumme sisälle keittiöön. Vastaan tulee vanha ammattiliesi. Keittiössä on laadukas ammattitiskikone, mutta keittiön yleisilme muistuttaa 1970-luvun kesämökkiä sillä erotuksella, että vesi juoksee hanasta.
– Täällä on vedet vain kesäaikana, ja ne suljetaan talveksi pois, Engblom huomauttaa.
Jos kesäsiirtola haluttaisiin päivittää nykyaikaan, ruokalasta pitäisi korjata ulkoverhoilun, lattioiden ja eristeiden lisäksi ainakin keittiö. Uusiksi menisivät sähköt sekä vesi- ja viemärijohdot.
Paljonko työ maksaisi? Sitä on mahdotonta arvioida. Ensin pitäisi tietää, mihin käyttöön Klippula tulisi. Onko syöjiä sata vai kymmenen?
Järjestetäänkö talossa suuria leirejä vai vuokraako paikkaa viisihenkinen perhe viikoksi? Keittiö on vastauksesta riippuen täysin erilainen, samoin hintalappu.
Klippulassa on rinnakkain uutta ja vanhaa. Vanhojen kattolamppujen välissä on uudehko palohälytin. Klippulan palohälyttimet uusittiin viime vuonna turvallisuussyistä.
Kaikki muukaan ei ole vanhaa. Saunarakennuksessa on uusittu ikkunat ja ovet vuonna 2020. Samalla uusittiin löylyhuone. Koko rakennus on asiallinen ja toimiva.
Majoitusparakeissa näkyy käytön jälkiä, mutta niille riittäisi ehkä lattioiden hionta ja pintojen uusiminen. Vessat näyttävät siisteiltä ja puhtailta.
Tänä keväänä tontille on rakennettu kevyt puuliiteri. Vanha odottaa jo purkamista. Laiturin kansi uusittiin viime vuonna.
– Turvallisuuden takia. Se on oltava kunnossa, että tätä uskaltaa ylipäätään vuokrata, Juha Engblom perustelee.
Rappiosta huolimatta Klippula on viehättävä. Kauniina kevätpäivänä tuntuu kummalliselta, että paikka on ollut Salon kaupungille jo pitkään ”tarpeeton” ja että sen myynnistä on väännetty kättä toistakymmentä vuotta.
Kättä väännetään tälläkin hetkellä. Kaupunki ehti jo hyväksyä talousarvion, jossa Klippula oli myytävien kiinteistöjen listalla.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja yhdeksän muuta valtuutettua tekivät aloitteen myyntiaikeiden perumisesta.
Talven aikana asiaa on valmisteltu uudelleen. Opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta ovat jo todenneet, ettei niillä ole käyttöä Klippulalle.
Liikuntapalvelut järjestää toimintaa omissa tiloissaan ja Urheilupuistossa. Nuorisotoimen käytössä on Kemiönsaaressa sijaitseva Leirisalo, joka on ajanmukainen ja josta on pidetty hyvää huolta.
Vastaus kertoo, mitä Klippula ei ole.
Klippulan myynnistä puhuttiin Salossa ensimmäisen kerran vuonna 2010. Silloin paikan puolesta kerättiin adressi, jonka allekirjoitti 958 henkilöä.
Nostalginen Klippula herättää voimakkaita tunteita, ja monet ovat vaatineet paikan säilyttämistä ”salolaisille lapsille”.
Kaupungille on ehdotettu myös, että se alkaisi vuokrata paikkaa viikoksi kerrallaan salolaisille, joilla ei ole omaa mökkiä.
Viikkovuokraus voisi kiinnostaa asiakkaita. Ongelma on, ettei vuokrausbisnes ole kaupungin ydintoimintaa. Olisi kummallista, jos kaupunki alkaisi kilpailla vuokramökkiyrittäjien kanssa.
Olisiko Klippula ”kaikkien salolaisten käytössä”, jos sitä vuokrattaisiin viikoksi kerrallaan? Kesäkuun alusta elokuun loppuun sinne ehtisi vain 12 perhettä, ja Salossa on yli 51 000 asukasta.
Yksityisten ja yhdistysten on mahdollista vuokrata Klippulaa jo nyt. Käyttö on ollut vähäistä. Viime vuonna varauksia oli yhteensä yhdeksän.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että en ole nähnyt Klippulan mainoksia koskaan missään. Käsi pystyyn: kuinka moni tietää, että sitä on edes mahdollista vuokrata?
Klippulan kesäsiirtola sijaitsee niemellä, jolla on omaa rantaviivaa 600 metriä. Kiinteistön pinta-ala on noin 1,3 hehtaaria.
Pihaan pääsee autolla pitkin hyväkuntoista tietä, ilman lossia tai hankalia venematkoja. Sellaisille rantapaikoille löytyy aina ostaja.
Paljonko Klippulan myynnistä voisi saada rahaa? Satatuhatta euroa? Puoli miljoonaa?
Salon kaupungin toimintamenot ovat tänä vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Se on alun toista miljoonaa euroa päivässä.
Klippulan myyntituotto, on se mitä tahansa, on syöty tunneissa.
Klippula ei kaada eikä pelasta Salon kaupungin taloutta. Siitä kaikki lienevät yhtä mieltä.
Klippulan korjaaminenkaan ei kaataisi kaupungin taloutta.
Kiinteistöhuoltoesimies Juha Engblom sanoo joskus ehdottaneensa, että kaupungin omat timpurit kävisivät Klippulaa pikku hiljaa huone kerrallaan läpi talvisaikaan.
Rahaa tai lupaa ei ole tullut – koska kiinteistölle ei ole ollut käyttöä.
Miksi kaupunki ei pidä omaisuudestaan huolta? Kuka ja millä mandaatilla on päättänyt, että Klippulan ylläpidosta luovutaan vähäisen käytön vuoksi?
Onko kaupungilla edes sellaisia työntekijöitä, jotka niitä lämmöllä muisteltuja lasten kesäsiirtoloita järjestäisivät?
Eikö niistä työntekijöistäkin luovuttu, kun oli niin kallista? Ennen kuntaliitosta oli varaa olla niin köyhä, että järjestettiin kielileirejäkin. Ei ole sekään perinne jatkunut. Tai on vaiettu, jos on jatkunut.
Varmaan joku kaupungin yläportaan virkamies on päättänyt, että Klippula on lihoiksi pistettävä ”kun on jo ostajakin valmiina”. Eihän sillä ole käyttöä, varsinkaan kun netistä on poistettu Klippulan varaussivut.
Totta, ei näkynyt kun etsin.
Klippulan rakennukset kuntoon ja työttömissä on varmasti sopivia ohjaajia toimimaan lasten kanssa. Joku työtön opettaja ylivalvojaksi.
Kuvasta muistan, että siinä heti kuvasta oikealle oli puinen alusta ja siihen jonotettiin iltapalamehulle. Vasemman talon portailla oli kerran arviointi minuutista ja osuin sen tasan minuuttiin arvioida (muistiini sekuntilaskemalla).
Siitä lähti myös juoksu metsäkierrokselle, jonka hyväkuntoisena suoritin. Laiturin vierestä nostettiin 1970-luvulla iso kivi, johon oli hypätty sukelluksessa päin. Se kiviluoto männynoksan takana on ollut juhannuskokkojen alustana.
Kaupungin tehottomus ja kyky sopeutua muuttuviin tuottoihin on kuin perhe, joka elää yli varojensa, mutta julkisivu on säilytettävä. Mieluummin yksi henkilö pois kuin kiinteistö, josta oikeasti on nuorisolle hyötyä.
Tämä myyntiaihe on osoitus kypsymättömyydestä hoitaa heiluvaa taloutta. Kaupungin lomat ovat pidemmät kuin yksityisen sektorin, sektori, joka kerää verovaroja, jotta kaupungin työntekijä voi lomailla 38 tai 45 arkipäivää (laskenta ma-pe). Ja sitten opettajien lomat. Niistä yksi viikko pois siten, että opettaja käy viikon kesällä pitämässä kesäleiriä.
Voi kunpa se olisikin noin helppoa, että työttömät vaan hommiin tai kunnan työntekijät komennetaan leirille. Seurakunnissa on onneksi ymmärretty leirityön tärkeys ja pidetty leiripaikat ja leirityöhön koulutetut työntekijät.
Kirjoitat asiaa. Kaupungin lomat ovat pidempiä kuin yksityisellä sektorilla. Kesälomaa voi kunnalla saada parhaimillaan kaksi kuukautta, yksityisellä sektorilla kuukauden. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että tarvitaan tekijöitä enemmän. Tämä maksaa.
Yksinkertaisesti taloutta ei osata eikä haluta hoitaa, koska ei tarvitse kilpailla mistään, ei laadusta eikä muiden valmistajien kesken.
Yksityiseltä sektorilta löytyy heti pidempiäkin lomia kuin julkisen sektorin 38 lomapäivää 15 vuoden palvelun jälkeen. Pekkasista puhumattakaan, mutta varmaan Nato ja USA ovat tässäkin syypäitä.
Ehkä tämän nimimerkin olisi hyvä katsoa peiliin ja eri yrityksen sopimuksiin. Yksityisellä sektorilla saa lomapäiviä vuodessa kaiken kaikkiaan 30. Kaikkiin lomapäiviin lasketaan lauantait mukaan maanantai-lauantai. Eli tässä on lomaa kesällä neljä viikkoa ja talvella viikko. Kunnallisella sektorilla lomapäiviin lasketaan ainoastaan maanantai-perjantai eli heidän lomapäivistään puuttuvat lauantait. Pahimmillaan valtion ja kunnan virkamies voi saada kaksi kuukautta kesälomaa, jos hän aloittaa loman juhannuksena.
Yhdysvalloissa ei ole palkallista lomaa sopimusmääräisesti yrityksillä. Joillakin aloilla sen maksaa liitto. Eikä siellä ole työntekijöillä irtisanomisaikaakaan.
Tähän ei ole syynä Nato eikä Yhdysvallat. Ne ovat syynä Ukrainan sotaan ja pakotteisiin, nimimerkille tiedoksi.
Yksityissektorilta löytyy pidempiäkin lomia kuin julkiselta, eikä vaadita edes 15 vuoden palvelussuhdetta. Esimerkiksi vaikka vakuutus- ja rahoitusaloilta.
Niin ja siihen Venäjän oikeudettoman hyökkäyssotaan itsenäiseen, puolueettomaan sekä liittoutumattomaan Ukrainaan ei todellakaan ole syynä USA tai Nato. Itsenäinen valtio saa muuten liittyä vaikka maamiesseuraan ilman naapurimaan lupaa.
Vakuutus- ja rahoitusalalla on hyvin suuri osa tänä päivänä yrittäjiä. Ollut jo 10 vuotta siitä näihin päiviin. Palkannauttijat ovat siellä vähissä.
Eipä ole Venezuela, Kuuba, Irak, Iran, Pohjois-Korea, Syyria ja Somalia saaneet valita mitä tekevät, pakotteet ja aseellinen hyökkäys on seurannut Yhdysvaltain ja Naton puolelta. Venäjä on sotinut maailmalla kymmenen kertaa vähemmän kuin Yhdysvallat.
Siis vakuutus- ja rahoitusyhtiöt ovat muka täynnä yrittäjiä, mielenkiintoista. Niitä yrittäjävakuutusasiamiehiä oli ennen nettiä, ei juurikaan enää. Esimerkiksi apteekkien farmaseuteilla on 15 vuoden jälkeen 39 päivää lomaa, ja kun pitää 30 päivää ylittävän loman lomakauden ulkopuolella, niin lomapäiviä korotetaan 50 prosentilla. Tämä oli ennen valtiollakin vaan ei enää.
Luettelemillasi valtioilla ei ole kysymys ollut liittymisestä johonkin, vaan uhkailu ja hyökkäily naapurimaihin tai oman väestön sorto.
Aika yllättävää, että näin on. Tunnen kaverin, joka oli 10 vuotta takaperin yrittäjän roolissa vakuutusyhtiön konttorissa Tampereella. Nyt kun menet kysymään jonkin vakuutusyhtiön konttorilta, on monissa konttorissa istuva kaveri yrittäjän muodossa. Näin vain nykyään on.
IF, työntekijöitä kaikkiaan Pohjoismaissa 7.900, Ilmarisessa Suomessa 650, Varmassa 520 jne. Konttorin kiinteistönhoitaja on varmaankin yrittäjä vaan ei yksikään jotain päätöksiä korvauksista tekevä eikä varmaankaan asiakastietoja käsittelevä.
Minä olen Salossa Turunriellä myöskin mennyt vakuutusyhtiön konttoriin, jossa konttorinhoitaja kertoi olevansa yrittäjä, ei palkollinen. Anna nyt jo typeryydet olla. Sama Tampereella
Typeryyksistä sanoisin, että joku muu niitä täällä harrastaa. Kuka se täällä moittiikaan muita asiallisuuden puutteesta?
Eräälläkin Salossa toimivalla valtakunnallisella vakuutusyhtiöllä on koko maassa n. 70 provisiopalkkaista vakuutusmyyjää eli ei edes kymmentä osaa yhtiön varsinaisista työntekijöistä. On vähän kuin provisiopalkkainen puhelinmyyjä ja katoavaa kansanperinnettä. Ja kuten sanoin, niin ei päätä mitään, eikä saa tietoonsa juurikaan mitään asiakkaista.
Oletko kaupungilla töissä vai haluatko muuten vain hakea sellaista tietoa, mitä ei tarvita missään? Tarvitsetko tosiaan sitä tietoa vakuutusyhtiöistä. Itse en tarvitse, enkä tänne kirjoittaessani hae tietoa mistään tämän kirjoittamisen takia. Tyhmempää touhua ei olekaan kuin turhan tiedon hakeminen.
Tämähän nyt oli sanomattakin tiedossa, ettet tarvitse mitään oikeaa tietoa, jonka perusteella tarinasi kirjoitat. Ihan satuja ne pääsääntöisesti ovatkin.
Tuli taas pieni ymmärtämisjuttu nimimerkiltä. En hae turhaa tietoa, mitä en tarvitse. En kirjoittanut, ettei minulla olisi tietoa. Ne tiedot tulevat uutisoinnista monilta kanavilta, elämisestä ja monista eri lähteistä, koska kuitenkin elän aina laajaa ja monipuolista elämää. Minulla on asunto kahdessa kaupungissa, joissa asun, ja nyt olen mökillä.
Jos olisin esimerkiksi kunnalla töissä, voisin työaikana mahdollisesti katsella ja hakea ajan kuluksi turhaa tietoa.
Tiedoksi nimimerkille, oikea tieto ja turha tieto voi joskus olla sama. Jonkun väittelyn takia en koskaan hae sellaista tietoa, jota en tarvitse. Pidän sen jopa tyhmänä.
En ole kaupungilla töissä enkä hae turhaa tietoa, mutta yritän korjata perättömiä väitteitäsi tuomalla tosiasioita esille mutusi sijasta.
Minä sanoisin, että tyhmempää ei ole kuin perättömien, helposti tarkistettavissa olevien perättömyyksien inttäminen.
Keijo Saari menee taas sieltä mistä aita on matalin, vaikka joka vuosi viimeiset kolme vuotta olen oikaissut niitä vääriä käsityksiä, joita urbaanit legendat suoltavat. Ainut oikea tapa on verrata palkallisia vuosilomapäiviä keskenään. Kunta-alalla on 10 ensimmäistä vuotta vähemmän palkallisia vuosilomapäiviä kuin yksityisellä puolella. 10-15 vuotta työskennellyt saa sen 30 palkallista vuosilomapäivää. Vasta 15 vuoden jälkeen tulee se 38 palkallista päivää. Kunta-alan lomaviikko koostuu viidestä palkallisesta ja kahdesta palkattomasta vuosilomapäivästä. Mistä tempaiset sen 45 arkipäivää kunta-alalle? Opettajilla ei ole vuosilomaa, joten niistä on turha vääntää itkua. Joillakin rehtoreilla on vuosilomaa, ja se menee samalla tavalla kuin muullakin kunta-alalla. Yksityisellä on myös… Lue lisää »
Tuo on täysin perätön laskentatapa. Kunnallisella alalla lasketaan lomapäiviksi maanantai-perjantai. Siis viisi päivää viikossa. Yksityisellä lasketaan lauantait mukaan. Yksityisellä on siis lomapäiviä viikossa 6.
Yksityisellä työssä oleva henkilö ei koskaan saa enempää kuin kunnan työntekijä. Myöskään lomakorvaus lomapäivästä ei ole yksityisellä läheskään sama kuin normaali päiväpalkka. Pekkasista kun puhutaan, kunta-ala on myynyt pekkaset niin, että joka viikko vähennetään se tuntiosuus Pekkanen vähennettynä. Siis esimerkiksi tehdastyöntekijä tekee 40 tunnin työviikkoa kun kuntatyöntekijä n. 38 tuntia viikossa. Keijo Saari on kirjoituksessaan osunut asian ytimeen hyvin.
”Tuo on täysin perätön laskentatapa.” Millä meriiteillä esität väitteitäsi? Tiedän tasan tarkkaan, miten asia on. Vuosilomalaissa mainitaan palkallinen vuosilomapäivä. Yksityisissä ja kunnallisissa työehtosopimuksissa mainitaan palkallinen vuosilomapäivä. Kunta-alalla on kokonaisessa lomaviikossa 5 palkallista vuosilomapäivää ja 2 palkatonta vuosilomapäivää. Yksityisellä on pääsääntöisesti viikossa 6 palkallista vuosilomapäivää ja 1 palkaton vuosilomapäivä. Kunta- alalla on 10 ensimmäistä vuotta vain 28 palkallista vuosilomapäivää. Yksityisellä on täysiä palkallisia vuosilomapäiviä 30. Vuosilomakorvaus on yksityiselläkin vähintään sen vuosilomalain takaama palkka. Eli vähintään sama kuin päiväpalkka tai keskimääräinen päiväpalkka. Kunta-alalla ei ole myynyt pekkasia, koska siellä ei ole koskaan ollut pekkasia, eivätkä pekkaspäivät ole koskaan olleet vaihtoehtoina neuvotteluissa. Kunta-alalla… Lue lisää »
Millaisessa yksityisen alan työpaikassa työvaatteiden vaihto sisältyy työaikaan? Työntekijän pitää olla työpisteessän työvaatteissa työajan alkaessa, ainakin metalllin, kemian ja elintarviketeollisuuden aloilla.
Enpä oikein jaksa uskoa, että muillakaan aloilla toimitttaisiin toisin. Haluaisin mielelläni kuulla, mikä yritys toimii kuvailemmallasi tavalla.
Aloitustehtävissä ei tarvitse olla työpisteissä, ja silti se on työaikaa. Yksityisellä työaika alkaa siitä, kun leimaat itsesi töihin kulunvalvonnalla.
Harvassa ovat yksityiset paikat, joissa ei kulunvalvonnalla tai kellokortin kaltaisella tavalla kuitata työvuoron aloitusta ja lopetusta luotettavasti.
Lainaus työsuojeluviranomaisen ylläpitämästä sivustosta:
”Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä kuitenkaan työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.”
Käytännössä ainakin niillä yksityisillä aloilla, joissa työnantaja vaatii käyttämään jotain tiettyä asua, on asunvaihto työaikaa. Vaikkapa haalarit, jotka eivät syty palamaan hitsatessa ja muissa tulitöissä.
Asunvaihto tapahtuu omalla ajalla. Et ole varmaan ikinä ollut teollisuustöissä. Otetaan esimerkiksi elektroniikkateollisuus. Työntekijöiden on omalla ajalla laitettava päälleen (ESD-suojauksen takia) antistaattiset työtakit ja kengät. Hitsareilla ei ole mitään erivapauksia. Ainoastaan työtehtävän vaihtuessa työvuoron aikana vaatteidenvaihto tapahtuu työaikana.
Voisit nyt kertoa, millä alalla tai missä yrityksissä vaatteiden vaihto kuuluu työaikaan? Haluaisin vähän konkretiaa.
Olen aloittanut työurani 1970-luvun alussa, Olen aina työskennellyt teollisuudessa. Missään yrityksessä tuntipalkkaisen henkilön vaatteidenvaihto ei ole tapahtunut työajalla. Olen toiminut esimiehenä vuosikymmeniä, on aivan selvää, että työntekijän on oltava työpisteessään työvaatteet päällä työvuoron alkaessa.
Minäkin olen ollut teollisuudessa johtotehtävissä, työsuojeluvaltuutettu ym. Siinä yrityksessä missä olin, kellokortti oli leimattava työvaatteet päällä. Ja lähtiessä kortti leimataan myös työvaatteet päällä.
Miten kaupungin töissä leimataan kellokortti?
”Miten kaupungin töissä leimataan kellokortti?”
Kunta-alalla säännöllinen työaika juoksee työvuorosuunnitelman mukaisina aloitus- ja lopetusaikoina. Kunta-alan rakennuksiin mennään sisälle esimerkiksi elektronisella kulunvalvontatunnisteella, mutta se säännöllinen työaika alkaa vasta työvuorosuunnitelman mukaisesti. Jos myöhästyt, niin se vähennetään palkasta, jos ei liukumasta ole sovittu paikallisesti.
Vasta vuonna 2019 työtuomioistuin ratkaisi riitautuksen jälkeen, että tauolle mentäessä ja sieltä palattaessa tarvittavat vaatteidenvaihdot ovat työaikaa. Perusteluna oli, että EU-direktiivin mukaan ei vaatteiden vaihto työaikaan kuulumattomalla vapaalla voi tapahtua työajan ulkopuolella. Ratkaisu ei kuitenkaan koskenut työvuoron aloitusta ja päättämistä, joten siinä yhteydessä työvaatteiden vaihtokäytännöt jäivät voimaan.
Olen ollut kunta-alalla yli 15 vuotta henkilöstöedustajana.
Että saa lähteä omille teilleen kesken työpäivän ja vaihtaa vaatteetkin vielä talon aikana. Jopas on outo juttu.
Kaiken lisäksi vielä pidemmät kesälomat ja muita etuuksia veronmaksajien piikkiin.
Ei se työntekijä ole työnantajan käytettävissä ilman niitä työvaatteita.
Kun nuorempana olin yksityisissä yrityksissä töissä, niin työvaatteiden vaihto kuului työaikaan. Näin oli lujitemuovitöissä veneteollisuudessa, puusepäntöissä, kalustelevy-yrityksessä, Postilla ja siivousyrityksessä. Pari yritystä oli, missä vaatteiden vaihto ei ollut työaikaa. Tämä käytäntö oli jo 30 vuotta sitten.
Siihen en ota kantaa, olivatko vaatteidenvaihtokäytännöt paikallisesti sovittuja, koska olin silloin ay-vastainen, enkä tiedä sen aikaisia virallisia työehtoja kaikilta aloilta.
Jos oikeus vaihtaa vaatteet työajalla on tällä välin poistunut, niin miksi ette ole menneet siitä barrikadeille?
Nyt olen ollut viimeiset 22 vuotta yhdenjaksoisesti kunta-alalla.
”Työntekijän pitää olla työpisteessän työvaatteissa työajan alkaessa, ainakin metalllin, kemian ja elintarviketeollisuuden aloilla.”
Toisaalta työntekijän ei tarvitse olla työnantajan omistamissa tiloissa minuuttiakaan ennen kuin työaika alkaa, eikä minuuttiakaan työajan päättymisen jälkeen. Tämän takaa vähimmäisdirektiiviksi vakiintunut työ- ja lepoaikadirektiivi.
Kunta-alalla ei vaatteiden vaihtoa työvuoron alkaessa ja päättyessä ole riitautettu työtuomioistuimessa, siksi työnantajan tulkinta vaatteiden vaihdosta työajan ulkopuolella työvuoron alkaessa ja päättyessä on jäänyt voimaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä kunta-alan työehtosopimuskäytäntö olisi tältä osin vähimmäisdirektiivin mukainen.
Väitätkö tosissasi, että kun työntekijä saapuu työnantajan tiloihin, työaika alkaa siitä? Sehän on selvää, ettet tiedä asiasta yhtään mitään. Kuvitteletko, että kalliit koneet saavat seistä, kun työntekijät vaihtavat vaatteita?
Vaatteiden vaihto ei kuulu työaikaan. Kerro jonkin alan tes, jossa lukee, että työasut vaihdetaan työajalla? Mistä tällainen ”vähimmäisdirektiivi” löytyy? Miten lepoaika liittyy tähän?
Väitän tosissani, että yhdenkään työntekijän ei tarvitse mennä työnantajan omistamiin tiloihin työajan ulkopuolella. Jos vaihdat vaatteet silloin, kun työaika alkaa, niin vähennetäänkö se yksityisellä puolella palkasta? ”Kuvitteletko, että kalliit koneet saavat seistä, kun työntekijät vaihtavat vaatteita?” Nekö sitten käyvät itsekseen, kun työntekijät vaihtavat vaatteet työajan ulkopuolella? ”Mistä tällainen ”vähimmäisdirektiivi” löytyy? Miten lepoaika liittyy tähän?” Direktiivi tuntee ainoastaan työajan ja lepoajan sekä varallaolon. Kaikki mitkä eivät ole työaikaa tai varallaoloa, niin se on lepoaikaa. Vähimmäisdirektiivi on Direktiivi 2003/88/EY EU-Oikeuden ratkaisukäytäntöä Direktiivi 2003/88/EY – Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelu – Työajan järjestäminen – 2 artiklan 1 kohta – Työajan käsite – ECLI:EU:C:2015:578… Lue lisää »
Jos puoletkaan näistä kirjoituksistasi on todenperäisiä, niin ei pidä yhtään ihmetellä, miksi julkisen puolen toiminta on niin tehotonta.
Tekeekö työntekijän laillisten perusoikeuksien polkeminen yksityisen puolen toiminnan tehokkaaksi? Kyllä kirjoitukseni pitää täysin paikkansa. EU-säädökset on tehty työntekijän suojaksi.
Eikö yhtään harmita maksaa kallista ay-maksua ja huomata, että kallispalkkaiset ay-pomot osallistuvat työntekijöiden perusoikeuksien polkemiseen. Puolittakaa niiden yksityisen puolen ay-pomojen palkat, niin saatte jotain vastiketta itsellenne.
Juuri näiden vastakommentoijien asenne aiheuttaa sen, että EU:n säädökset kiristyvät koko ajan. Seuraavaksi on tulossa EU-direktiivi, jolla rajoitetaan työnantajan oikeutta vaatia työajan ulkopuolella sähköpostin lukua pikaviestimien käyttöä jne.
Tästä EU-parlamentti on jo tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan työntekijällä on oikeus olla tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Tämä tiukennus johtuu juurikin näistä asenteista.
Et taida tuntea työmaailmaa kovinkaan hyvin. Työntekijän on aina oltava työpisteessään työvuoron alkaessa. Aivan käsittämättömiä puheita. Nykypäivänä automaation ja kalliiden koneiden takia tehdään paljon vuorotyötä. Miljoonien eurojen laitteita ei sammuteta vuoronvaihdon yhteydessä. Jos työntekijä lähtee vaatteiden vaihtoon kymmenen minuttia aikaisemmin ja seuraava tulee kymmenen minuuttia myöhemmin työpisteelleen työvuoron alkamisesta, yhdessä vuoronvaihdossa linja seisoo 20 minuuttia. Kolmivuorotyössä tulisi siis seisokkia tunnin verran vuorokaudessa. Et kai kuvittele, että yksikään työnantaja suostuisi tällaiseen? Oletkohan ikinä ollut töissä missään muualla kuin kunnalla? Tietojesi perusteella et ole ollut. Kuten kerroin aiemmin, olen työskennellyt vuosikymmeniä esimiestehtävissä. Onhan se aina ollut selviö, että työntekijät ovat työpisteissään työvuoron… Lue lisää »
Tuo on tyypillinen esimiehen paikalleen jämähtänyt näkemys, tehtaan patruunoiden ajalta. Olen ollut useissa yksityisen puolen yrityksessä töissä ja olen myös tehnyt nuorena hölmönä saman päivän aikana jopa pahimmillaan työtä kolmen eri yrityksen leivissä. Siitä seurauksena oli loppuunpalaminen, kun ei ollut riittävästi lepoa. Toisaalta minun ei tarvitse täällä todistella mitenkään sitä, missä olen töitäni tehnyt ja kuinka paljon ja pitkään. Jämähtänyt asenne aiheuttaa sen, että EU:n tasolla säädökset kiristyvät koko ajan. Sitä saa mitä tilaa. Työntekijän työaika ei vaikuta mitenkään niiden kalliiden koneiden koneaikaan. Sen työajan voi järjestää niin, että työntekijän työaika jatkuu vaatteiden vaihtoon, vaikka se koneen miehistö vaihtuu siellä… Lue lisää »
Kyseessä ei ole minun jämähtänyt asenteeni, näin työelämässä toimitaaan. Minä en ole sääntöjä luonut, minä toimin sääntöjen mukaisesti. Totta kai työntekijän työaika vaikuttaa koneaikaan, etkö ymmärrä yksinkertaista asiaa.
Jos 24 tunnin aikana tarvitaan enemmän kuin kolme työntekijää, se maksaa.
Minäkään en ole EU-sääntöjä laatinut. Intit kirjoituksiani vastaan vaikka lainasin suoraa tekstiä eräästä EU-tuomioistuimen ratkaisusta, kun epäilit että työ- ja lepoaika direktiivi on minun keksintöäni. Et edes luutuneesta asenteestasi johtuen käsittänyt mistä lähteestä olin kommenttini tuonut esille. Väität, että noudatat vain sääntöjä, etkä suostu vieläkään käsittämään, että noudatat itse keksimiäsi sääntöjä ja todellisuudessa olet koko ajan toiminut EU-säädösten vastaisesti. Jos joku työehtosopimus jotain säätää, ei se automaattisesti tarkoita, että työehtosopimus olisi lain mukainen. Eu-tuomioistuin on ratkaisussaan huomioinut kustannusten nousun ja siitä huolimatta päättänyt eri tavalla kuin sinä väität olevan oikein. Samat EU-tuomiot koskevat kaikkia unionin jäsenmaita, jotta jokin maa ei… Lue lisää »
Työehtosopimukset pitää luonnollisesti täyttää kaikki lain pykälät.
Minun mielestäni on turhaa ja lapsellista koko keskustelu missä verrataan kunnan ja yritysten toimintaa keskenään. Sitä ei voi tehdä.
Yksityisellä sektorilla pitää olla huoli tehokkuudesta ja laadusta. Aina pitää parantaa, tuotteen pitää koko ajan kehittyä ja teko tulla halvemmaksi muuten ei kilpailussa pärjää.
Kuntasektorilla ei ole kilpailua ei laatutarkkailua, tuote ei joudu kilpailemaan kenenkään kanssa. Kaiken lisäksi kuntatyöntekijä pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä valtuuston ja muiden ryhmien kautta.
Muistakaa aina, että Te palvelette kuntalaista joka maksaa Teidän palkan.
Olen aivan samaa mieltä. En halua verrata yksityisen ja kunnan toimintaa. En edes tiedä mitään kunnan toiminnasta, olen aina ollut tehtaissa töissä, pian tosin olen eläkkeellä.
”Minun mielestäni on turhaa ja lapsellista koko keskustelu missä verrataan kunnan ja yritysten toimintaa keskenään.”
Keijo Saari ja Pertti ottivat lapsellisesti kantaa kunta-alan vuosilomiin.
Älä Pertti syytä muita lapselliseksi, kun itse olet ollut aloittamassa lapselliseksi mainitsemaasi keskustelua.
Aiheena kuitenkin on ollut Klippulan myynti.
Omalta kohdaltani minulle ei ole mitään merkitystä myydäänkö Klippula vai ei.
Ymmärrän molempia näkökantoja myymisestä.
Jos Klippula myydään, niin sitä ei kuitenkaan pidä myydä alehintaan.
Minä olen aina noudattanut lakia, minä intän aina vääryyttä vastaan. Minä en noudata itse keksimiäni sääntöjä, mitä ihmettä väität? Suomessa toimitaan Suomen säädösten mukaan, jos et ymmärrä, on paljon EU-säädoksiä, joita ei täsmällisesti noudateta. Minkä takia et pysy kontekstissa, kysymys on ollut koko ajan vaatteiden vaihdosta?
Miten mitkään EU-direktiivit kuuluvat siihen? Puhu asiaa, älä selitä irrelevantteja asioita. Jos et pysty keskustelemaan perustellusti asiasta, keskustelua on turha jatkaa. Sinulla tuntuu olevan lepoaika maailman tärkein asia. Työehtosopimus ei toimi lain vastaisesti. Ilmeisesti jostain syystä lakikirja on Sinulle hyvin tuttu. Tosin et osaa soveltaa sitä kaikin tavoin, ehkä rikosasioissa?
”Puhu asiaa, älä selitä irrelevantteja asioita. Jos et pysty keskustelemaan perustellusti asiasta, keskustelua on turha jatkaa.” Pata kattilaa soimaa. Miten yksikään kommenttisi tässä ketjussa liittyy Klippulan myyntiin? Omalta osaltani olen oikonut valheellisia kommentteja kunta-alan vuosilomista vaikka ne eivät mitenkään liity Klippulan myyntiin. Mitä tulee vaatteiden vaihtoon, en ole väittänyt, että kaikissa yksityisissä aloissa vaatteiden vaihto olisi työaikaa nykyään. Toisaalta minulla ei ole todistustaakkaa siitä, millä yksityisellä alalla vaatteiden vaihto olisi työaikaa. ”Työehtosopimus ei toimi lain vastaisesti.” Työtuomioistuimessa on useita ratkaisuja siitä, että työehtosopimuksissa on ollut lainvastaisuuksia vuosikymmenten varrella. Jos sinä et niistä tiedä tai et ymmärrä niitä se ei kuitenkaan… Lue lisää »
Selkeyttääkseni edellistä vastaustani, nykyään tehdään automaatiota käyttävistä tehtaissa usein 6-päiväistä työviikkoa. Jos näkemyksesi mukaan työntekijät lopettavat työt vaatteiden vaihdon takia 15 min. ennen työvuoron päättymistä, tämä tarkoittaa kumulatiiviisesti viikossa 4,5 tuntia turhaa seisokkia. Kuten varmaan tiedät, isot asiakkaat tekevät auditointeja toimittajiinsa. Jos auditoitava yritys ei toimi tehokkaasti ja laadukkaasti, asiakas saattaa purkaa sopimuksen. Tuotteen hintaanhan aina vaikuttaa tehokkuus ja laatu, tämähän on tietysti kaikille selvää. Myös pääomakustannukset ovat korkeita, laitteita pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
”Selkeyttääkseni edellistä vastaustani, nykyään tehdään automaatiota käyttävistä tehtaissa usein 6-päiväistä työviikkoa.” Ennen vanhaan on tehty 7-päiväistä työviikkoa ja 5 vuorotyönä, joten kommentissasi ei ole mitään ihmeellistä.
”Tämä tarkoittaa kumulatiiviisesti viikossa 4,5 tuntia turhaa seisokkia.” Siinä ei tule minkäänlaista seisokkia, jos on ammattitaitoiset esihenkilöt suunnittelemassa työvuorot.
Vain yksi korjaus, en viitsi muihin vastata. Työajanlyhennys on sama kuin Pekkanen. Kunta-ala myi sen niin, että se vähennetään joka viikko.
Kyllä uskomukset voivat olla monenlaisia.
”Työajan lyhennysvapaalla eli pekkasilla tai pekkaspäivillä tarkoitetaan eräisiin suomalaisiin työehtosopimuksiin sisältyvää menettelyä, jossa työntekijä ansaitsee palkallista vapaata perustuen työajan pituuteen. Palkallista vapaata ansaitaan, mikäli työehtosopimuksen mukainen säännölline työaika on sama kuin työaikalain mukainen säännöllinen työaika, kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useissa työehtosopimuksissa säännöllinen työaika on kuitenkin tätä lyhyempi, esimerkiksi 7,5 tai 7,25 tuntia vuorokaudessa ja vastaavasti 37,5 tai 36,25 tuntia viikossa, eikä näiden sopimusten perusteella siten ansaita työajan lyhennysvapaata.” Näin ne pekkaset määritellään virallisesti. Kunta-alalla oli paljon ennen pekkasia joissain työaikamuodoissa lyhyemmät säännölliset työajat, ja siksi niitä ei ole myyty mihinkään. Tunnetuin näistä oli toimistotyöaikamuoto, joka on edelleen… Lue lisää »
”Yksityisellä.. ei koskaan saa enempää kuin kunnan työntekijä”. En tiennytkään, että meillä on kunnalliset apteekit farmaseutteineen. Pertti näköjään taas ”tietää”.
Tietoa on.
Monilla avomaan kasvinviljelijöillä on jopa puoli vuotta lomaa. Missä on ongelma?
He ovat yrittäjiä. Kaupungin henkilökunta toimii veronmaksajien rahoilla eikä tunnu muistavan, että ovat palvelemassa veronmaksajia.
Hekö eivät käytä yhtään veronmaksajien rahoja?
Kuvista näkyy millaista on kaupungin toiminta. Rakennukset romuttuvat, kukaan ei välitä veronmaksajien omaisuudesta.
Ei kaupungin tarvitse tehdä kumpaakaan, se voi vuokrata sen yksityisille.
Salon kaupunginvaltuusto päättää asian jälleen ensi maanantaina kokouksessaan. Siellä on myös keskustelua. Valtuuston kokousta voi tulla kuuntelemaan ja katsomaan isolta näytöltä kaupunginhallituksen huoneesta tai sitten omalta nettiyhteydellä pieneltä näytöltä.