Kipsi-hanke kattaa nyt Suomen koko rannikon – sota hankaloittaa rahtaamista

7
Viime heinäkuussa urakoitsija PJM Service levitti kipsiä pelloille muun muassa Muurlassa.

Kipsi-hanke on laajentunut kattamaan koko Suomen rannikkoseudun. Aiemmin Saaristomeren valuma-alueelle keskittyneen hankkeen tavoitteena on saada eroosioherkkiä savimaapeltoja kipsitettyä Virolahdelta Ouluun yhteensä 150 000 hehtaaria vuoteen 2024 mennessä.

– Nyt hanke koskee koko Suomen rannikkovesistöalueita. Kipsiä voidaan levittää Pohjois-Pohjanmaan Oulusta Kymenlaakson Virolahdelle, Venäjän rajalla asti, Kipsi-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo.

Kipsin avulla parannetaan sameaa Itämerta ja vähennetään sen rehevöitymistä sekä sinileväkukintoja. Yksinkertaisemmin sanottuna, hankkeella kirkastetaan Suomen rannikon merivettä ja vähennetään rantojen leväkukintoja.

Peltojen kipsikäsittely vähentää Itämereen vesistöjä pitkin kulkeutuvien ravinteiden määrää tutkitusti jopa 50 prosenttia. Viljelijät hyötyvät peltojen rakenteen ja satojen paranemisesta. Lisäksi kalliita lannoitteita tarvitsee ostaa vähemmän, koska ravinteet pysyvät paremmin pelloissa.

Kipsikäsittely on viljelijöille ilmaista ja sen toteuttaa hankkeen omat urakoitsijat. Kipsin vaikutus kestää pelloissa 4–5 vuotta.

Salo on ollut vuonna 2020 alkaneen Kipsi-hankkeen Suomen ykköskaupunki: Salossa on levitetty kipsiä kahden vuoden aikana liki 4 000:lle hehtaarille, mikä on eniten Suomen kunnista.

Tämän vuoden haku alkoi kesäkuussa ja kestää heinäkuulle.

– Toivomme tietenkin, että mahdollisimman moni viljelijä hakee mukaan hankkeeseen. Tähän mennessä Varsinais-Suomessa on käsitelty 19 000 hehtaaria, mutta potentiaalista peltoalaa maakunnassa on kaikkiaan 150 000 hehtaaria, Kolari sanoo.

Varsinais-Suomen potentiaalinen kipsikäsiteltävä peltoala on sattumalta sama kuin hankkeen koko tavoite. Siitä voi päätellä, että kipsikäsiteltäviä hehtaareita on vielä paljon jäljellä vuoden 2024 jälkeenkin.

Kipsi-hanke saatiin laajennettua koko rannikon kattavaksi vesistönsuojelun tehostamisohjelmalta saadun rahoituksen ja EU:n elvytysrahan ansiosta.

Pitäisikö kipsikäsittelystä tulla käytäntö, sen sijaan, että sitä nyt työstetään vuosi vuodelta määräaikaisten hankkeiden kautta? Ely-keskuksen Minna Kolarin mukaan jatkuvuus olisi hyvä asia sekä ympäristön että viljelijöidenkin kannalta.

– Seuraavaa EU:n maatalousohjelmaa ollaan valmistelemassa ja siitä keskustellaan poliittisella tasolla. Jos kipsi ja sen hyödyt vesistöille saataisiin mukaan ohjelmaan, siitä tulisi osa EU:n yhteistä jatkumoa, Kolari sanoo.

Kipsin matka Saloon kallistui Venäjän takia

Päästöt ja kustannukset nousevat Saimaan kanavan liikenteen loppumisen takia.

Peltokäyttöön soveltuvaa ja raskasmetalleista puhdasta kipsiä syntyy sivutuotteena fosforihappoa valmistettaessa Yaran Siilinjärven tehtaalla. Turkulainen merikuljetusyritys Meriaura on laivannut kipsiä Siilinjärveltä Saimaan kanavan kautta lähelle levitysalueita.

Mutta ei laivaa enää.

Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan takia laivaliikenne Saimaan kanavan läpi on pysähtynyt. Yksikään varustamo ei halua ottaa riskiä, että venäläishallinto päättäisi internoida laivat satamiinsa tai pysäyttää yksipuolisesti liikennöintiä Saimaan kanavalla, jolloin laivat jäisivät Suomeen tavallaan Putinin panttivangeiksi.

Meriauralle ja koko kipsihankkeelle tämä tarkoittaa kustannusten nousua.

– Yksi laivalastillinen, eli 2 000 tonnia, vastaa noin 40 täysperävaunurekallista. On selvää, että rekkarahtaaminen on kalliimpaa, sanoo Jyrki Heino Meriaura Oy:stä.

Paitsi kalliimpaa kukkarolle on rekkarahtaus kalliimpaa myös ympäristölle: hiilidioksidipäästöt nousevat ja saasteita syntyy enemmän.

Kuljetuskustannusten nousun takia Meriaura ja Kipsi-hanke ovat neuvotelleet uuden sopimuksen, jotta kipsi päätyy tänäkin vuonna varsinaissuomalaisille pelloille.

– Vielä ei ole selvää, miten tämä vaikuttaa hankkeen talouteen ja sen tarvitsemiin kipsimääriin. Ennen sotaa oli laskettu, että budjetti riittää 150 000 hehtaarin tarvitseman kipsimäärän ostamiseen. Nyt osa kustannuksista täytyy käyttää rahtikuluihin, Kipsi-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo.

– On kaikin puolin harmillista, ettei vesikuljetusta pysty nyt tekemään. Se olisi helpompaa ja ekologisempaa, Meriauran Jyrki Heino sanoo.

Pellot paremmiksi ja rantavedet kirkkaammiksi

Kipsi-hankkeen ykköstavoite on Saaristomeren vesien kirkastamienvähentämällä maatalouden fosforipäästöjä kipsin avulla.

Kipsi parantaa peltomaan ionivahvuutta ja vähentää siten eroosiota ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin.

Kipsin eli kalsiumsulfaatin liuetessa peltomaahan se parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin, säilyttäen fosforin kasvien käytettävissä.

Eroosio ja fosforin huuhtoutuminen vähenevät ehkäisten vesistöjen rehevöitymistä. Myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenee.

Kenties vähemmälle huomiolla jäänyt vaikutus on se, että kipsi parantaa samalla peltojen koostumista, vähentää tarvittavien ja kalliiden lannoitteiden määrää sekä lisää satoisuutta.

– Viljelijät ovat hyvin ympäristötietoisia jo sinänsä, mutta ei suinkaan ole haitaksi, että kipsikäsittely myös parantaa omien peltojen kuntoa ja satoisuutta. Kipsistä hyötyvät viljelijät, vesistöt ja Suomen elintarvikeomavaraisuus, Kipsi-hankkeen projektipäällikkö Minna Kolari Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo.

Kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi kipsiä voidaan käyttää vain meriin laskevilla valuma-alueilla, koska merivedessä on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus. Järvi-Suomi ei sisälly hankkeisiin, koska tutkimustietoa kipsin kippaamisesta järvivesiin ei ole tarpeeksi.

Lounais-Suomi sopii koealueeksi siksikin hyvin, että alueen pelloilla on Suomen korkein fosforipitoisuus, noin 25 prosenttia.

Peltolevityksellä voitaisiin toteuttaa liki puolet Itämeren suojelukomission Suomella asettamasta 350 fosforitonnin vähennystavoitteesta. Yksin Saaristomerellä päästäisiin kohtuukustannuksin 100 tonnin eli 30 prosentin vähennykseen.

7 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Olli P
13 päivää sitten

Eikö Uudenkaupungin kipsivuori (Yara) ole kelvollista kipsiä tähän tarkoitukseen, olisi lähelläkin?

MDI
13 päivää sitten
Reply to  Olli P

Lisää kipsiä löytyy Siilinjärveltä ja paljon.

Olli P
13 päivää sitten
Reply to  MDI

Kyllä varmaankin mutta Ukissa se olisi jo paikanpäällä, pienemmin kustannuksin.

Marko
12 päivää sitten
Reply to  MDI

Sieltähän sitä juuri tulee.

Olli P
7 päivää sitten
Reply to  Marko

Juu, mutta rekoilla, ei laivoilla.

Marko
6 päivää sitten
Reply to  Olli P

Milläs sitä sitten kuskataan Uuudestakaupungista, peräkärrylläkö? Laivalla ei taida päästä kovin pitkälle sisämaahan, ja kaikki maatilat ei ole rannassa.

Fakta
6 päivää sitten
Reply to  Olli P

Uudenkaupungin kipsi ei sovellu peltokäyttöön epäpuhtauksien takia, siksi sitä tuodaan pelkästään Siilinjärveltä.