Kunnianhimoa, riskinottoa ja rohkeutta – Karl Forsström Ab:n 140-juhlavuoden kunniaksi tehtiin popularisoitu historiikki

0
Kaivosyhtiö Karl Forsström Ab täytti 140 vuotta, ja sen kunniaksi toimitusjohtaja Nina Nummentalo teetti historiikin. Historiikin kirjoitti Petri Lavonen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Suomalainen kalkkikiviteollisuus on luotu Särkisalossa. Vaikka kalkkia on louhittu ja jalostettu jo keskiajalla, teollisen muodon taustalla on Karl Forsström Ab. Perheyrityksellä on takanaan mittava 140 vuoden matka, jonka kunniaksi toimitusjohtaja Nina Nummentalo teetti historiikin.

– Halusin koota tarinan yksiin kansiin jälkipolville, Nummentalo taustoittaa.

Hihat käärittiin, ja ensimmäisessä vaiheessa kilpailutettiin historiikin kirjoittaja. Voittajaksi valikoitui historiantutkija Petri Lavonen , joka on tehnyt kolmisenkymmentä vastaavanlaista projektia.

– Olemme vuosien saatossa keränneet paljon sekalaista materiaalia. Uskoin Petrin tietävän pitkän kokemuksensa pohjalta, mihin fokusoidumme, Nummentalo kertoo.

Ennen 1950-lukua kaivosyhtiö oli dokumentoinut vaiheitaan kirjalliseen muotoon. Uudemman tiedon kanssa oli enemmän pengottavaa.

– Aineistoa oli vuosikertomuksista lähtien valtava määrä. Piti osata keskittyä oikeisiin asioihin, Lavonen sanoo.

Historiantutkija kuitenkin painottaa, ettei Karl Forsström Ab:n tarina ole tieteellinen teksti, vaan yleistajuinen esitys aiheesta.

– Tämä on kirjoitettu suurelle yleisölle. Ajatuksena oli popularisoida yrityksen tarina.

Popularisointia on tehty tekstin, sisältöjaottelun, taittoratkaisujen ja kuvienkin osalta.

– Valitsimme tarkoituksella sellaisia valokuvia, joissa yrityksen taustahenkilöt esiintyvät omana itsenään. Olen allerginen pönötyskuville, joissa ihmiset seisovat virallisesti puvut päällään, Nummentalo naurahtaa.

Historiikin Karl Forsström Ab 140 vuotta kiitostekstissä mainitaan Pirjo Juusela, Seppo Willgren, Pentti Palm, Olli Salonen, Tapio Muuri, Aimo Ekblom ja Barbro Ekblom, jotka ovat auttaneet muun muassa lähdemateriaalin kokoamisessa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vaikka historiikin taustalta löytyy vuosikymmenten prosessi tiedonkeruuta, itse teoksen tekeminen aloitettiin elokuussa 2021 ja päätettiin toukokuussa 2022. Historiikille tahti on tiivis.

– Meille oli alusta saakka selvää, minkälaista kokonaisuutta tavoittelemme. Laajemman teoksen toteuttaminen tässä aikataulussa ei olisi ollut mahdollista, Lavonen korostaa.

Nummentalo ja Lavonen eivät ole ainoita henkilöitä teoksen taustajoukoissa. Apua on ollut Nummentalon vanhemmista, paikallisista toimijoista ja yrityksen entisistä työntekijöistä.

– Pyrimme tekemään jatkuvasti yhteistyötä paikallisten kanssa. Se näkyy teoksen sisällössä ja esimerkiksi kuvien määrässä, Nummentalo kiittelee viitaten Pentti Palmin valokuvien digitointiprojektiin.

Karl Forsström Ab:n entiset työntekijät olivat säästäneet erinäisiä dokumentteja ja esineistöä yritystoiminnan ajalta. Myös Nummentalon äiti Barbro Ekblom oli tehnyt tietämättään poikkeuksellisen suuren työn tiedon arkistoinnissa.

– Hän oli järjestänyt materiaalia teemoittain. Tietoja koostaessaan hän ei ymmärtänytkään, miten arvokkaiksi ne vielä muodostuisivat, Nummentalo kiittelee.

Karl Forsström Ab:n kaivosteollisuuden aikaisista esineistä on ollut suuri apu näyttelyiden tekemisessä. Toimitusjohtaja Nina Nummentalo ja historiikin kirjoittanut Petri Lavonen poseeraavat yliheittäjän vieressä. Yliheittäjä on paineilmalla toimiva kuormaaja, jota käytettiin kiven lastaamiseen 1930-luvulla. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Aikanaan kaivos on tarvinnut työntekijöitä, mikä puolestaan on tuonut asutusta ja palveluita Särkisalon alueelle.

– Olisikohan Förbytä tällaisena paikkakuntana edes olemassa ilman kaivosta, pohtii Nummentalo.

Koska Karl Forsström Ab on perheyritys, tarina yrityksen vaiheista voisi lipsahtaa henkilökohtaisuuksien puolelle. Suvun sisäisiä jännitteitä nousee esille, mutta keskiössä on yrityksen historia.

– Joitain valtataisteluja tulee kyllä esille, kuten 1980-luvulla erimielisyys Karl Forsström Ab:n tulevaisuudesta.

Nummentalo viittaa tapahtumajaksoon, jossa hallituksen puheenjohtaja Börje Forsström kannatti Karl Forsström Ab:n myyntiä Oy Lohja Ab:lle. Silloinen toimitusjohtaja, Nummentalon isoisä Sigvar Forsström oli kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että yrityksen kotipaikan on pysyttävä Förbyssä.

– Ratkaisun avaimet tarjosi lopulta Suomen Yhdyspankin johtaja Irmer Stenberg . Hän järjesti rahoituksen, jonka turvin Sigvar Forsström perheineen sai ostettua koko yrityksen osakekannan, Nummentalo kertoo. Myöhemmin Irmer Stengergin kunniaksi nimettiin tie, jonka varrella sijaitsee nyt Karl Forsström Ab:n omistama kesäkahvila Café Vinssi.

Karl Forsström Ab on ollut kalkkikiviteollisuuden uranuurtaja, ja sen pohjalta syntyi myös Oy Lohja Ab:n kalkkitehdas. Yritys on ollut paikallisesti merkittävä paitsi työnantajana myös yhteisöllisyyden lisääjänä.

– Työnteon ohessa järjestettiin yhteisöllistä toimintaa kuten kalastuskilpailuja, kuntoilua ja soutukilpailuja, Nummentalo taustoittaa.

Astu kaivokseen. Förbyn näyttelyssä on esillä Karl Forsström Ab:n kaivosteollisuuden aikaisia tarvikkeita. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Pitkäaikaisen suomalaisen perheyrityksen toiminnan ovat turvanneet rohkeat ja kunnianhimoiset ihmiset. Sellainen oli etenkin yrityksen perustaja Karl Forsström.

– Hän oli alkujaan merikapteeni, joka verkostoitui varhain ja lähetti jo 1870-luvulla kivinäytteitä muun muassa Tukholmaan, Nummentalo kertoo.

Myös Lavonen korostaa ulkomaisten kontaktien merkitystä yritykselle.

– Yhteistyö sveitsiläisen Pluss-Staufer/Omyan kanssa vei yrityksen globaaleille markkinoille.

Nummentalon mukaan mikään edeltävistä ei olisi onnistunut ilman omistautumista ja riskinottoa.

– Jos olisi vain jääty istuskelemaan Särkisaloon ja odottelemaan kiinnostuneita yhteistyökumppaneita, olisi saanut kauan odotella, hän naurahtaa.

Karl Forsström teki myös pitkäjänteisiä suunnitelmia. Hän kirjoitti vuonna 1904 Sveitsissä vaimolleen ja lapsilleen kirjeen, jossa hän toivoi yrityksen pysyvän perheen piirissä. Kirje on säilynyt, ja sen keskeisin sisältö on kopioitu historiikin sivulle 8.

– Kirjeen säilyminen ja tekstin sisällyttäminen teokseen on koko historiikin kannalta merkityksellistä, Lavonen toteaa.

Petri Lavonen on kirjoittanut kolmisenkymmentä historiikkia. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tänä vuonna Karl Forsström Ab keskittyy juhlavuotensa viettämiseen. Nummentalo on rakentanut paikallisen yhteistyön voimin kaksi näyttelyä kaivostoiminnan historiasta. Toinen näyttelyosio on Förbyssä ja toinen Petun kartanossa.

Jotta yritys säilyisi jatkossakin, sen on muuntauduttava ja mukauduttava jatkuvasti.

– Koskaan ei voi tuudittautua nykyhetkeen, vaan koko ajan pitää katsoa tulevaisuuteen, Nummentalo pohtii.

Yrityksen toiminta onkin muuttunut kalkkivuosista melkoisesti, vaikka metsätaloutta on harjoitettu alusta saakka. Metsätalouden ohella Karl Forsström Ab harjoittaa vuokraustoimintaa ja ylläpitää Förby Marinan vierasvenesatamaa.

– Aiemmin täällä oli valtavia laitureita, joista siirrettiin proomuihin tavaraa ja lähetettiin merelle. Tällä hetkellä täällä on huviveneitä. On liikuttava ajan mukana, Nummentalo sanoo.

Tulevaisuuden kynnyksellä on hyvä hetki juhlia mennyttäkin.

– Tässä projektissa palkitsevinta oli kirjoittaa jotakin sellaista, mitä ei ole aiemmin kirjoitettu. Nyt yrityksen historia on yksissä kansissa, Lavonen toteaa.

Molemmat vinkkaavat, että materiaalia jäi toistakin historiikkia varten.

Näyttely Karl Forsström Ab:n kaivostoiminnan historiasta Förbyssä osoitteessa Irmer Stenbergin tie 3. Näyttely on auki to, la ja su kello 14–16 elokuun ensimmäiseen viikonloppuun saakka. Toinen osa näyttelystä keskittyy Petun historiaan ja se on nähtävissä Petun kartanossa.

Historiikki on myytävänä Café Vinssissä.