Maa- ja kalliolämmöllä kiskot, vaihteistot ja laiturit suliksi – Tunnin juna -hankkeessa tutkitaan geoenergian hyödyntämistä

Tunnin juna -ratahankkeessa aiotaan valjastaa geoenergia käyttöön. Turun Tunnin Juna Oy tutkii yhdessä Geologia tutkimuskeskuksen kanssa, miten ratalinjauksen geoenergian voisi hyödyntää.
– Tarkoitus on tutkia ratalinjauksen geoenergiapotentiaali ja ideoida, mihin sitä voisi parhaiten käyttää, Turun Tunnin Juna Oy:n projektijohtaja Annika Salokangas sanoo.
Geoenergia tarkoittaa kallioperästä, maaperästä ja vesistöistä saatavaa lämmitys- ja viilennysenergiaa. Tutumpi termi samalle asialle on maalämpö, jota käytetään tuhansissa talouksissa ja taloyhtiöissä ympäri Suomea.
– Periaatteessa kyse on vähän kuin lämpöpumpusta, Salokangas sanoo.
Hankkeessa etsitään ratkaisuja radan rakentamisen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten lieventämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Kiertotaloutta edistetään samaan aikaan tehtävien kallioperäkartoitusten kautta.

Vielä ei tiedetä, kuinka paljon geoenergiaa rataosuudelta on hyödynnettävissä eikä sitä, mihin pääasiassa lämpö- ja viilennysenergiana hyödynnettävissä olevaa geoenergiaa voidaan käyttää.
– Ilmalan ratapihalla Helsingissä on tehty pilotteja, missä geoenergiaa on käytetty vaihteiden sulattamiseen jäästä ja lumesta. Yksi käyttökohde voi olla myös asemalaitureiden lämmitys, eli niiden pitäminen talvisin sulina, Salokangas sanoo.
Geoenergian hyödyntäminen koko rataosuuden mitassa on uutta Suomessa. Kartoituksen jälkeen voidaan tarkemmin miettiä, miten ja missä sen hyödyntäminen on järkevintä.

Kesällä tehdään myös Tunnin junan ratalinjauksella maasto- ja kallioperätutkimuksia (SSS 29.4.2022), jotka alkoivat toukokuussa ja jotka jatkuvat Salon alueella ainakin heinäkuulle.
Taratest Oy:n tekemät maasto- ja kallioperätutkimukset tuottavat maahan Salon alueella noin 2500 reikää, joista tunneleiden vaatimia kalliotutkimuksia on noin 400.
Yksin Salon taajama-alueella Kiskontien, Lukkarimäen ja Karjaskylänkadun lähistöllä tutkimuskohteita on noin 50. Suurin osa porauksista tehdään rakentamattomilla alueilla.
Maasto- ja kallioperätutkimuksia tehdään Turun ja Espoon välillä yhteensä yli 10 000 kohteessa. Tavoitteena on, että kaikki Salo–Espoo-ratalinjauksen maasto- ja kallioperätutkimukset saadaan tehtyä alkuvuoteen 2023 mennessä.

Ratalinjaukselta syntyy valtava määrä kiviainesta: yli 10 miljoonaa kuutiota

Geoenergian hyödyntämistä tutkivan hankkeen ohella Geologinen tutkimuskeskus tekee parhaillaan kallioperäkartoitusta, jossa selvitetään, miten ratalinjauksen rakentamisesta syntyvä kallioperäinen murske voidaan parhaiten hyödyntää hankkeessa ja muualla.
Syytä onkin, sillä kalliomursketta pitäisi louhia Salo–Espoo-oikoradan tieltä valtava määrä.
– Hankkeessa syntyy jotain 10 miljoonaa kuutiota louhetta. Se on iso, valtava määrä kiviainesta, hyvä että käsitettävissä, maastotutkimuksia Salossa juuri tällä viikolla tekevä geologi Jonna Poikolainen Geologian tutkimuskeskukselta kertoo.
Suomessa tuotetaan erilaisia kiviaineksia infra-alan käyttöön yhteensä noin 140 miljoonaa tonnia, mistä kalliomurskeen osuus on noin 50 miljoonaa tonnia. Oikoratalinjaukselta syntyisi kiviainesmursketta noin viidenneksen osuus koko maan vuosituotannosta.

Kallioperäkartoituksessa selvitetään, mihin kiviainesta voidaan käyttää. Suuri osa siitä käytettäneen oikoradan ratarakenteiden pohja- ja eristyskerroksiin, huoltoteiden rakentamiseen ja raidesepeliksi.
Kallioperäkartoitus tehdään koko oikoratalinjauksen mitalta maanläheisesti: geologit kävelevät Espoosta Saloon pitkin ratalinjausta ja selvittävät paikat, jossa kallio on esillä.
Kartoituksen jälkeen on näytteiden ottamisen vuoro, mikä tapahtuu sekin tämän kesän kuluessa.
– Näytteet louhitaan joko kiilaamalla tai paikallisesti dynamiitilla. Sitten ne lähetetään laboratorioon, joka analysoi ne. Tulokset tulevat syksyllä, Poikolainen kertoo.