Halikkoon on kylvetty kesäkuun alussa kukkapelto. Pörriäispelto-niminen kukkakeidas kasvaa Elmerannantien ja Isohärjänkadun kulmaan. Vielä lähinnä ruskealta näyttävällä pellolla on kokoa puoli hehtaaria. Pellon tarkoituksena on luoda pölyttäjille otollinen koti.

Kukkapellon ovat sponsoroineet Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja LähiTapiola Etelä.

– Tästä hyötyvät kaikki, ennen kaikkea pörriäiset, mutta myös viljelijät, kun kasvit kasvavat pölytyksen ansiosta. Lopulta kaikki johtaa siihen, että saamme taas lisää raaka-ainetta ruokaan, LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Ari Lagerström kertoo.

Nimestään huolimatta pörriäispellosta voivat nauttia muutkin kuin vain pörriäiset. Pellolta saa kuka tahansa käydä poimimassa kukkia omaan käyttöön. Kukat tuottavat silmänruokaa ohikulkijoillekin.

– Onhan tämänkaltainen pelto ilo silmälle ja varmasti mukava ihmisiä yhdistävä asia. Tavoitteena on tehdä pienillä konkreettisilla teoilla hyvää ja luoda yhteisöllisyyttä, kuvailee SSO:n toimitusjohtaja Tapio Finér.

Antti Aaltosen kukkapelto Sauvossa kasvoi vuonna 2020 väriloistoon. Tältä voi näyttää Halikossakin loppukesästä.

Pellon on koordinoinut Antti Aaltonen, joka yrityksensä kautta välittää kukkapeltoja sponsoreille mainosmielessä. Pörriäispeltokoordinaattori ja itsekin viljelijä Aaltosella on ollut Sauvossa neljä pilottipeltoa.

– Kukkapelto on tietysti lisätyötä omistajalle, joten toimintaan ryhtymisestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Maksamme viljelijän näkökulmasta hyvän korvauksen ja toimitan esimerkiksi kaikki siemenet, selittää Aaltonen.

Halikon pellon on antanut käyttöön omilta mailtaan paikallinen viljelijä Antti Vasama. Luomupellolla on aikaisemmin viljelty ohraa, mutta nyt se on muuttumassa pölyttäjien valtakunnaksi.

– Kaikki kukkiva on pörriäisystävällistä. Sanotaan, että voikukkakin on alkukevään tärkein kasvi pölyttäjille, koska sillon on tosi vähän muita kasveja, kertoo kukkapeltoja välittävä Antti Aaltonen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Maahan on kylvetty maisemointiseosta. Kesän lopulla paikalla tulee kukkimaan ruiskaunokkia, kesämalvikkia, kesäharsoa, silkkiunikkoa, kesälemmikkiä, kehäkukkaa ja maloppia.

Kukkien kasvaminen kestää käytännössä koulujen alkuun saakka, ja paljon on suotuisien säiden armoilla.

– Vuonna 2020 kylvin kukkapellon helatorstaina ja vasta heinäkuun lopussa pelto näytti siltä, että kehtasi lämpimillä mielin sanoa sen olevan kukkapelto. Helposti sanoisin, että elokuun alkuun asti menee, Aaltonen kertoo.

Kolmikko toivoo, että pelto pidettäisiin siistinä ja kaikille annettaisiin mahdollisuus nauttia vehreydestä. Monet kukat ovat erityisen herkkiä liikkeelle, ja esimerkiksi varsi taittuu helposti.

– Vapaasti saa hakea kukkia omaan käyttöön ja nauttia väriloistosta, kunhan ei mennä tallomaan, Finér huomauttaa.

Elokuussa Elmerannantien maisemia somistaa kukkakeidas. Pörriäispellolle on pystytetty kyltti, jossa lukee kukkien poimimisen pelisäännöt. Ari Lagerström ja Tapio Finér toivovat huomaavaisuutta, jotta pelto pysyy hyvässä kunnossa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Yritykset ovat kylväneet yhdessä myös toisen samantyyppisen kukkapellon Vihdin Nummelaan. Pörriäispelto on osa yritysten kampajaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Toimitusjohtajat korostavat, että jokainen voi omasta elinympäristöstään etsiä pörriäisille sopivia koloja.

– Me voimme oikeastaan heittää semmoisen haasteen, että jokainen voisi tutkia, onko omilla pihoilla mahdollisuutta pörriäisystävällisille kukille. Omassa puutarhassakin on tärkeää, jos omenapuut on kukassa, että siellä on pörriäisiä, jotka pölyttävät. Ei muuten saada satoa, kertoo Lagerström.

Kukkapelloista toivotaan alkusysäystä suuremmalle tempaukselle.

– Jos tällä saadaan aikaan semmoinen aaltoliike, niin sehän on aina vain parempi. Sitten kun kukkapeltoja on tuhansia, voi muistella, mistä kaikki lähti liikkeelle, miettii Finér.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Nurmikkoa harvemmin leikkaava
3 kuukautta sitten

Tästä mallia muillekin. Miksi monet vihaavat voikukkaa ja pienetkin voikukka-alut poimitaan sentin korkeuteen leikatusta nurmikosta. Näitä ei voi perustella olevansa luonnonystävä!

Maija
3 kuukautta sitten

Saishan tuota Salon kaupunki lisätä niitten puutarhapalstojen määrääkin. Kaupunkiliitoksen alueella on kylissä ja kuntakeskuksissa kerrostaloissa ja rivitaloissakin asukkaita ilman realistista mahdollisuutta viljelypalstaan.
Esimerkiksi Inkerellä on päiväkodin lähellä niitty jota kaupunki taitaa käydä kerran kesässä niittämässä. Siihen sopisi useampikin palsta.

Ei oo uusi juttu
3 kuukautta sitten

Siis ei tää oo mikään uus juttu. Itse istutin kukkaseosta vanhalle perunapellolle, oli tarkoitus että houkuttaisi perhosia. Tuo edellä mainittu pelto kyllä näyttää aika surkealta parhaillaan, mahtaako kukat ehtiä ennen rikkaruohoja?

Marko
3 kuukautta sitten

Loistava juttu ja luonto kiittää. Taisi olla Rekijoella samanlainen kukkapelto, kun oli paikallinen maanviljelijä laittanut. Oli syksyllä mahtavan näköinen perhosparatiisi! Pienellä sijoituksella satakertainen hyöty.

Urpo
3 kuukautta sitten

Hyvä juttu tietysti, että kukkia kasvatetaan. Pelkään kuitenkin, että nämä ja muut hyönteishotellitempaukset vievät huomion sivuun itse ongelmasta.

Kaupan valikoimissa on taatusti monenlaista kemikaalia ja kemikaalikäsiteltyä vaatetta tai muuta tuotetta. Kemikaalit päätyvät tavalla tai toisella luontoon, mikä ei voi olla vaikuttamatta hyönteisiin. Kuitenkaan kemikaalien kulkeutumistapoja tai vaikutuksia ei ainakaan virallisesti tunneta, joten varovaisuusperiaatteelle on tarvetta.

Ihmisten pitäisi nurmikoiden leikkaamattomuuden sijaan oppia kiinnittämään huomiota kemikaaleihin ja niiden käytön vähentämiseen. Kuluttajien vaatimukset ohjaavat tehokkaasti teollisuuden ja kaupan toimintaa. Nyt pyritään luomaan mielikuvia ihan eri tyyppisten asioiden vaikutuksesta ongelmiin, jolloin henkilökohtaista kulutusjuhlaa voidaan hyvällä omatunnolla jatkaa, eikä tilanteeseen parannusta ole näkyvissä.

Kaikki kitkemään
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Lupiinin kitkeminen luonnosta myös auttaa pörriäisiä. Lupiinit ovat myrkyllisiä ja ne voivat vaikuttaa pörriäisten lisääntymiseen eli itse luonnossakin on vaarallisia kemikaaleja. Ihmiset vaan sitkeästi pitävät lupiineista vaikka luonnon kannalta on pahin mahdollinen, vaikuttaa muihin kasveihin ja hyönteisiin, hyönteisten kautta lintuihin jne. Laitumille jos lupiini pääsee, voi aiheuttaa kotieläimille ongelmia.