Kun stunt-kuljettaja Niko Säkkinen lähtee ajokeikalle, kaikkien muiden varusteiden lisäksi mukana on yleensä tennispallot.
Säkkisen lajissa pienikin virheliike voi olla kohtalokas. Monissa tempuissa aikaa ajattelemiselle ei ole, vaan kaiken on tultava lihasmuistista. Muutama vuosi sitten fysioterapeutti antoi neuvon, että liikkeen saamiseen lihasmuistiin auttaa jonkin muun asian treenaus yhtä aikaa.
– Silloin opettelin jongleeraamaan. Ja myöhemmin huomasin, että Verstappenkin jongleeraa ennen suoritusta.
Säkkinen on ajanut uransa aikana yli 100 näytösajoa ympäri maailmaa, mutta vieläkin hän myöntää jännittävänsä ennen näytöstä.
– Jos ei enää jännitä, silloin ei enää ota suoritusta tosissaan, hän kiteyttää.
Salolainen Niko Säkkinen on stunt-kuljettajana Suomen ja Pohjoismaiden huippua. Hän aloitti stunt-ajon 16-vuotiaana mopolla itse opetellen ja kiipesi muutamassa vuodessa huipulle. Säkkinen oli pienen maalaiskylän poika, joka ei viihtynyt ohjatuissa harrastuksissa, vaan kulki omaa polkuaan.
– Pitkä on matka Pöylän suoran mopopojasta tähän päivään, hän hymyilee.
Niko Säkkisen nimi nousi julkisuuteen vuonna 2008. 18-vuotias motoristi hämmästytti silloin television Ennätystehdas-ohjelmassa, missä hän teki keulien ympäri ajamisen Suomen ennätyksen, 170 kierrosta. YouTubessa hänen tekemänsä stunt-videot keräsivät suuria katsojamääriä.
Salon Seudun Sanomissa Niko Säkkistä haastateltiin talvella 2011. Haastattelu tehtiin Halikon Pöylässä, 20 vuotta täyttäneen nuorukaisen huoneessa, jonka seiniä peittivät moottoripyöräjulisteet.
Nyt pöydän ääressä ovat sama toimittaja ja haastateltava, mutta vettä on ehtinyt virrata paljon. Yli kymmenvuotisen uran tehneellä stunt-ammattilaisella on oma talo Vartsalassa, vaimo ja puolitoistavuotias poika.
– Silloin taisin kertoa, miten menetin kevarikorttini Pöyläntien suoralla. Ensimmäiset Youtube-videotkin tehtiin nimellä Pöylä Bombers. Joskus vieläkin joku ne löytää, hän naurahtaa.
Säkkisen ja Westbergin vuosina 2018–2020 tekemillä Dirtbike vs. Streetbike -videoilla on yhteensä yli 30 miljoonaa näyttökertaa.
Niko Säkkisen tarina on kuin suoraan elokuvista. Tarina siitä, miten unelmista voi tulla totta, kun vain jaksaa tehdä töitä.
Yksitoista vuotta sitten Säkkinen haaveili haastattelussa, että pääsisi joskus vielä esiintymään ja alkaisi kilpailla – molemmat ovat toteutuneet ja moninkertaisesti.
Tärkeä sysäys uralle oli, kun Niko Säkkinen ja freestyle motocrossia ajava särkisalolainen Sebastian Westberg löysivät toisensa netin kautta seuratessaan toistensa ajovideoita.
Koska molemmilla oli kova halu päästä näyttämään taitojaan elävälle yleisölle, he perustivat yrityksen. Vuonna 2012 alkoivat yhteiset esiintymiset, joissa Westberg taituroi motocross-pyörällä ilmassa ja Säkkinen katupyörällä maassa.
– Esiinnyimme yhdessä, mutta välillä tiemme erkanivat ja toimimme erillämme. Vuonna 2018 tiemme palasivat yhteisten ajonäytösten osalta taas yhteen, ja silloin show-urani varsinaisesti lähti käyntiin, Säkkinen kertoo.
– Sebastian on managerimme ja tekee sitä täysipäiväisesti. Samalla hän on mahdollistanut sen, että minä voin tehdä muuta työtä. Näytöksistä saatavat tulot eivät elätä, mutta ne tekevät kilpailemisesta tällä tasolla mahdollista. Päivätöissä olin 11,5 vuotta Kone-Glansilla, ja nyt olen vaihtanut turva-alalle.
Näytösten ohella Säkkinen on saanut nimeä Youtube-videoiden kautta. Säkkisen ja Westbergin vuosina 2018–2020 tekemillä Dirtbike vs. Streetbike -videoilla on yhteensä yli 30 miljoonaa näyttökertaa.
Mainetta karttui myös kesällä 2018, kun Säkkinen teki Salon torilla uuden Suomen ennätyksen ja epävirallisen maailman ennätyksen. Hän ajoi keulien huimat 766 kierrosta, ja siitäkin löytyy todiste YouTubesta.
– Enemmänkin olisi mennyt, mutta jarrut alkoivat kiehua.
Niko Säkkisen haave kilpailemisesta alkoi toteutua vuonna 2012, mutta tie menestykseen starttasi takkuisesti. Puitteet olivat erinomaiset, sillä hän oli ostanut itselleen kisapyöräksi 600-kuutioisen Hondan ja saanut lisäksi maahantuojalta käyttöönsä ihan uuden Ducatin stunt-ajoa varten. Mutta sitten hän mursi oikean solisluunsa.
Onnettomuus sattui, kun Säkkisen jalka osui keuliessa tappokytkimeen. Pyörä sammui, keula laski ja mies lensi pyörän yli asvalttiin.
– Sen jälkeen tajusin, että ohjaustangolta on poistettava kaikki kytkimet, joista pyörä voi sammua.
Keväällä 2014 hän mursi toisen solisluun.
– Aina kun kaatuu, kädet pitäisi laittaa kehon myötäisesti, mutta siinä tilanteessa en ehtinyt. Mutta siihen jäivät loukkaantumiset.
Vuonna 2015 Säkkinen vaihtoi Hondan Kawasakiin. Se oli tehokkaampi sekä kevyempi käsitellä. Sillä alkoi syntyä vielä parempia tuloksia, ja kovimpana saavutuksena hän voitti Virossa järjestetyn Smash-kilpailun vuonna 2019.
Samana vuonna hän sijoittui viidenneksi Ranskassa järjestetyssä Ouest Bike Show -kilpailussa, joka on yksi Euroopan kovatasoisimmista. Hän on myös ainoana suomalaisena osallistunut Dubain Stuntmasters Cupiin vuonna 2018. Epävirallisesta MM-kilpailusta irtosi lopulta finaalipaikka sekä yhdeksäs sija.
– Nykyään minulla on kaksi identtistä Kawasakia, toisella ajan kilpaa ja toisella näytösajoja.
”Haluaisin oppia keulimaan takaperin.”
Vuosina 2018 ja 2019 Säkkisellä kertyi yli 10 000 ajokilometriä pelkkiin kisa- ja näytösmatkoihin vuodessa. Korona tyhjensi kalenteria, mutta nyt se alkaa taas hiljalleen täyttyä.
– Nyt olen lähdössä Etelä-Ruotsiin ja elokuussa esiinnyn Tallinnassa ja Saariselällä. Korona ja Ukrainan sota ovat kurittaneet siten, että keikkakesä on aika hiljainen. Mutta toisaalta se on hyvä, sillä kotona on toteutumassa yksi haaveeni: oma lämmin autotalli. Tänä kesänä vähäinen vapaa-aikani menee sen rakentamisessa.
Säkkisen puheissa vilahtelevat jo viittaukset omaan ikääntymiseen, kun mittarissa on pian 32 vuotta.
– Ihan nuoria huippuja ei tässä lajissa voi olla, koska oppiminen vie aikaa. Lajiin kuuluvat etupyörällä tehtävät endo-temput, keulimistemput, akrobaattiset temput sekä drifting- ja kuminpolttotemput. Irtotemppuja on helppo opetella, mutta se, että tekee ne kaikki neljässä minuutissa ja yhdistää ne sulavaksi esitykseksi, se vie aikaa, hän kuvailee.
– Tiedän olevani nyt paljon parempi kuin 25-vuotiaana, mutta tässä iässä vaatii paljon enemmän töitä, että pysyy huipputasolla. Pidän kuntoa yllä muun muassa tekemällä kehonpainoharjoituksia sekä voltteja trampoliinilla.
Säkkinen toteaa, että ainakin toistaiseksi hän pystyy pistämään nuoremmille kampoihin. Ja sitten kun ei enää pysty, on aika lopettaa aktiiviura.
– Vielä haluaisin oppia keulimaan takaperin, hän miettii.
Säkkinen jakaa osaamistaan myös nuoremmille, sillä hän ja Westberg järjestävät kesäisin Särkisalossa junioreille suunnattuja MX- & Stunt Academy -leirejä.
Leirien ikähaarukka on aloittelijoiden osalta 6–12 vuotta, ja aikaisempaa ajokokemusta ei tarvita. Riittää kun mukana on oma kypärä ja halu oppia ajamaan. Leireillä on opetuskäytössä 70cc ja 125cc BSE -minicrosseja.
Säkkisellä on kotona kasvamassa omakin juniori, mutta hän saa valita polkunsa itse, kuten isänsäkin.
– En halua missään nimessä olla isä, joka tuputtaa lapselleen jotakin harrastusta. Mutta jos hän itse sitä haluaa, niin tietysti opastan.
