Salo on käynyt salaa lukuisia yritysneuvotteluja –  SSS kertoo matkapuhelinyhtiöstä, jonka nimestä neuvottelijat vaikenevat yhä

3
Salon kaupunki kävi salaisia neuvotteluja kiinalaisen matkapuhelinyhtiön kanssa samaan aikaan, kun Turing Robotic Industries piti Saloa epäuskoisessa jännityksessä.

Kesälomaa viettäneen kaupunginjohtaja Antti Rantakokon puhelin putosi mökkijärveen, kun hän kymmenen vuotta sitten kuuli Nokian kännykkätehtaan lopusta. Saloon oli saatava uusia työpaikkoja. Alkoi yritysneuvottelujen ja salassapitosopimusten aika.

Nokia luhistui vaiheittain. Salosta oli jo ennen tehtaan lähtöä kadonnut parituhatta työpaikkaa, kun kännykkäjätti oli järjestellyt alihankintaansa. Valtioneuvosto nimesi Salon vuonna 2009 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, jonka ansiosta yrityksillä oli mahdollisuus hakea kehittämistukia ja investointiavustuksia.

Antti Rantakokon mukaan yritystukien kyselijöitä ilmaantui aina, kun Nokia kertoi uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.
– Jokaisen yt-kierroksen jälkeen tuli heti yhteydenottoja. Se on ilmiö tällaisessa tilanteessa. Osa oli onnenonkijoita, jotka hakivat niin suuria yhteiskunnallisia tukia, etteivät ne olleet edes mahdollisia.

Kuntahallinnon ammattilaiset saivat Rantakokon mukaan kokemusta, josta oli apua, kun Nokian matkapuhelintehtaan loppu viimein koitti.
Päivä oli 14. kesäkuuta 2012. Rantakokko lomaili kesämökillään Viitasaarella. Synkän uutisen kuultuaan Rantakokon puhelin lipsahti järveen. Näin hän on itse kertonut.

Vain seitsemän päivää myöhemmin kaupunginjohtaja jo vihjaili, että kansainvälinen suuryritys oli kiinnostunut Salosta. Neuvottelut jatkuivat vielä puoli vuotta, kunnes kerrottiin, että lääkeyhtiö Orion rakentaa Nokian tyhjiin tiloihin pakkaus- ja logistiikkakeskuksen.

Rakennemuutos näkyi kaikkialla, myös Salon Seudun Sanomien uutiskielessä. Elokuusta 2012 alkaen jutuissa alkoi toistua englantilainen lainasana startup. Nuoria ja kasvuhakuisia yrityksiä kuvaavalle sanalle ei ollut Nokian aikoina ollut liiemmälti käyttöä.

Salon ex-nokialaiset perustivat startup-yrityksiä. Samaan aikaan kaupunkia lähestyi yhtiöitä Suomesta ja ulkomailta. Aika pian Salon kerrottiin neuvottelevan jo kymmenien yritysten kanssa. Tuloksista luvattiin kertoa, kun kerrottavaa tulisi.

– Meitä kiinnostivat kaikki mahdolliset työllistävät yritykset. Saloon ei varsinaisesti jonotettu, eikä meillä ollut varaa sanoa kenellekään ei. Startup mikä startup, joskus ne lentävät ja joskus ei, Yrityssalon erityisasiantuntija Jouko Urmas toteaa.

Lyödyt salolaiset janosivat uutisia uusista työpaikoista.
Kesällä 2014 Salon kaupunki järjesti vihdoin tiedotustilaisuuden, jossa luvattiin kertoa ”positiivisia työllisyysuutisia”. Nordea ilmoitti avaavansa Salossa puhelinpalveluyksikön. Pankin pääneuvottelija oli Topi Manner, joka tunnetaan nykyään Finnairin toimitusjohtajana.

– Oli kova kilpailu parinkymmenen paikkakunnan kesken. Opimme neuvottelijoista paljon, Rantakokko kertoo.

Kaupunginjohtaja luottokumppaneineen jatkoi matkustelua ulkomailla tavatakseen yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneet Salosta. Huhuja kiersi, mutta tietoa ei vuotanut. Toimittajat alkoivat pitää Rantakokkoa kaupunginjohtajana, joka ei koskaan kerro mitään.

– Olemme olleet maailmalla, mutta emme me niistä silloin huudelleet. Kun yhteydenotto tuli, kävimme paikan päällä. Emme lähteneet summamutikassa.

Puhelut ja sähköpostit eivät katsoneet aikaa eivätkä paikkaa. Rantakokon kesälomat Viitasaaren mökillä keskeytyivät tavan takaa.
– Kävin joka viikko jossain neuvottelussa Helsingissä tai muualla. Aamulla lensin Jyväskylästä Helsinkiin neuvottelemaan ja sitten iltakoneella takaisin.

Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko oli kymmenen vuotta sitten kovan paikan edessä. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Muuan tapaaminen lentokenttähotellissa oli erityisen lupaava. Kalifornialaisen Nuvizin idea oli luoda moottoripyörän umpikypärään kiinnitettävä heijastusnäyttö. Startup-yhtiö perusti Saloon tuotekehitysyksikön ja palkkasi parikymmentä ex-nokialaista insinööriä.

Heijastusnäyttö syntyi, mutta tuotekehitys oli niellyt miljoonia eivätkä yhtiön varat riittäneet enää myyntiin ja markkinointiin.

Nuviz ajautui konkurssiin.

Huhut aasialaisesta laitevalmistajasta alkoivat velloa Salossa talvella 2016. Kaupunginjohtaja kutsui juoruja tuolloin uutisankaksi.

– Minulla ei ole tällaista tietoa, ja luulisin kyllä tietäväni, Rantakokko vastasi Salon Seudun Sanomille.

Seuraavana päivänä SSS tiesi kertoa, että kaupunkiin oli perustettu osakeyhtiö nimeltä Turing Robotic Industries.

– En kommentoi, Rantakokko vastasi tällä kertaa.

Sen jälkeen kaupunginjohtajan ei enää tarvinnutkaan paljastaa mitään. Salon Seudun Sanomat tavoitti TRI:n toimitusjohtajan Steve Chaon, joka kertoi suunnitelmistaan palkata satoja tai jopa tuhansia ihmisiä valmistamaan matkapuhelimia.

Alkoi ennenkokematon tapahtumaketju, jossa Salo sai laajaa valtakunnallista ja kansainvälistäkin julkisuutta.

Tämä mies nousi täydestä tuntemattomuudesta median ykkösuutiseksi Suomessa. Steve Chao lupaili tuovansa Saloon satoja ellei jopa tuhansia työpaikkoja. Kuva: SSS-arkisto: Kirsi-Maarit Venetpalo.

TRI ja Steve Chao veivät kaiken huomion. Samaan aikaan salolaiset kävivät kuitenkin salaisia neuvotteluja myös toisen kiinalaisen puhelinvalmistajan kanssa.

Keskusteluista tiesi pieni ryhmä, johon kuuluivat kaupunginjohtajan lisäksi tiettävästi vain ohjelmajohtaja Anita Silanterä, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi, kaupunginlakimies Jari Niemelä, viestintäpäällikkö Teija Järvelä sekä Yrityssalon erityisasiantuntija Jouko Urmas.

Neuvottelijoita sitoi salassapitosopimus, johon oli kirjattu ilmeisen suuri sakko tietovuotojen varalta.

– Ei niistä huudeltu, Rantakokko sanoo.

Varovaisuus huokuu neuvottelijoiden puheissa yhä, eivätkä he kerro kiinalaisyrityksen nimeä vieläkään. Tämä on ensimmäinen kerta, kun asiasta kerrotaan julkisuudessa.

Kiinassa oli noihin aikoihin jopa satoja matkapuhelinfirmoja, jotka pyrkivät kasvamaan startup-yrityksistä varteenotettaviksi valmistajiksi. Yksi niistä oli julkistanut ensimmäiset Android-pohjaiset älypuhelimensa, joita amerikkalainen teknologiasivusto Engadget esitteli yksityiskohtaisesti.

Yhtiö oli saanut Kiinassa huomiota ja se oli pantu merkille myös Tech in Asia -verkkomediassa. Toimitusjohtaja oli uhonnut näyttävässä tiedotustilaisuudessa, että viime kädessä heidän tavoitteensa on ”tappaa” Apple.

Rantakokko kävi Kiinassa puhumassa Salon puolesta, kun yritys ilmoitti etsivänsä Euroopasta jalansijaa tuotekehitysyksikölle.

– Se näytti lupaavalta. Käytiin aika pitkiä keskusteluja ja vakaviakin neuvotteluja, Rantakokko kertoo.

Tuotekehitysyksikön tulo Saloon ja ylipäätään Eurooppaan kompastui kuitenkin rahaan. Rantakokon mukaan kiinalaisyhtiön pääomistaja vetäytyi, ja nyt tiedetään, ettei kiinalaisfirma kasvanut koskaan isoksi.

Varatoimitusjohtaja Alan James piipahti Salossa esittelemässä Hyperloopin ajateltua toimintaa.

Turing Robotic Industriesin Steve Chao jatkoi katteettomia lupauksiaan, kun Salossa pistäytyi amerikkalaisen Hyperloop Technologies -yhtiön varatoimitusjohtaja Alan James . Hän esitteli alipaineineistetussa putkessa kulkevaa kapselia, joka kulkisi jopa 1 200 kilometrin tuntivauhtia.

Mielikuvitukselliselta kuulostavaa kulkuvälinettä oli testattu Nevadan autiomaassa Teslasta tunnetun amerikkalaismiljardööri Elon Muskin rahoilla. Salo lähti tavoittelemaan Hyperloopin kehitys- ja tutkimuskeskusta, vaikka koko hanke vaikutti haihattelulta.

– Ensin en uskonut siihen lainkaan, mutta se pani miettimään, että taustalla oli Elon Musk ja aikamoinen tuotekehitysyksikkö Amerikassa. Ajoimme takaa tuotekehitysyksikköä, johon olisi palkattu parisataa insinööriä. Se oli meidän tavoitteemme, Rantakokko perustelee.

Eläköityneen Rantakokon paikalle kaupunginjohtajaksi valittu Lauri Inna aloitti työnsä 1. kesäkuuta 2017. Viiden päivän päästä hän lähti ensimmäiselle virkamatkalleen. Inna tapasi Hyperloopin toimitusjohtajan Rob Lloydin Amsterdamissa.

Hyperloopin kehittämiskeskusta oli tavoitellut 2 000 ehdokasta eri maista, ja Salo sinnitteli yhä kolmenkymmenen jäljellä olevan joukossa. Kun amerikkalaiset päätyivät Espanjaan, Inna hautasi Salon Hyperloop-haaveet lopullisesti.

– Hyperloop toi Salolle mainosta ja kiinnostusta, mutta siitä ei kasvanut kansallista hanketta. Käänsin Hyperloopin tunnin junaksi.

Salon kaupunginjohto järjestää harvoin tiedotustilaisuuksia, mutta heinäkuisena torstaina 2019 media kutsuttiin kaupungintalolle. Yhteistyö saksalaisen startup-yrityksen Magmentin kanssa oli katsottu ilmeisen tärkeäksi.

Aiesopimus oli jo allekirjoitettu.

– Idea on huikea. En epäile hetkeäkään, etteikö se olisi toteutettavissa, Inna hehkutti.

Saksalaisen Magment -yhtiön toimitusjohtaja Mauricio Esguerra halusi perustaa Saloon testiradan sähköautojen langattoman latauksen kehittämiseksi. Kuva: SSS-arkisto: Marko Mattila.

Rakennustyöt eivät alkaneet puhutusti. Viimeinenkin neuvotteluyhteys katkesi yhdeksän kuukauden päästä, kun Magment uhkasi haastaa Salon kaupungin oikeuteen.

– Muistan hyvin loppusekoilut. Se oli selvää, ettei tuollaisten porukoiden kanssa tarvitse enää ikinä olla yhteyksissä, Inna tuhahtaa.

Magmentin ajatus oli rakentaa miljoonalla eurolla testirata, jossa olisi kokeiltu magneettista betonia sähköautojen lataamiseen. Innan mukaan saksalaisilla oli ollut liian suuret odotukset Salon osuudesta.
Kaiken lisäksi kaupungilla oli jo kierroksessa paljon vakuuttavampi yritys, joka voisi työllistää satoja ihmisiä.

Uutinen tuli julki 28. helmikuuta 2019: Valmet Automotive kertoi suunnittelevansa akkujen suursarjatuotannon aloittamista Salossa.

”Salo tarjoaa teknologiatuotantoon maailmanluokan insinööri- ja valmistusosaamista sekä tarpeisiimme sopivaa infrastruktuuria”, yhtiön saksalainen toimitusjohtaja Olaf Bongwald totesi tiedotteessa.

Yritys oli etsinyt akkutehtaalle sopivia tiloja Keski-Euroopasta muun muassa Saksasta ja Unkarista, mutta oli lopulta valinnut Salo IoT Campuksen. Toisinkin olisi voinut käydä.

Kansainvälinen pörssiyhtiö oli päässyt Salolta karkuun hetimiten Nokian tehtaan sulkemisen jälkeen. Salo oli voittanut kilpailun sijaintipaikasta Suomessa, mutta hävisi keskieurooppalaiselle kaupungille. Parisataa työpaikkaa lipesi ulkomaille kustannussyistä.
Akkutehtaan eteen oli Lauri Innan mukaan tehty töitä vuoden verran.

– Näitä voittoja ei tule sattumalta.

Tieto akkutehtaasta kirvoitti epäuskoisia kommentteja. ”Toivottavasti uutinen pitää paikkansa, eikä se ole Turing tai joku muu vastaava”, nimimerkki Epi kirjoitti Salon Seudun Sanomien tekstaripalstalla.

Nimimerkki Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista muisteli menneitä: ”Tuskin kukaan enää uskoo tuohon, niin monta kertaa on luvattu satoja, jopa tuhansia työpaikkoja Saloon. Se on vähän niin kuin siinä sadussa, missä poika huusi, että susi. Lopulta kukaan ei enää kuunnellut.”

Talouselämä-lehti on kutsunut Valmet Automotivea Salon uudeksi Nokiaksi. Jouko Urmas kuvailee akkutehdasta kruununjalokiveksi.

Yritysten houkuttelu Saloon jatkuu. Neuvotteluja käydään kuulemma tälläkin hetkellä. Tuloksista luvataan kertoa, kun kerrottavaa tulee.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Z.Z.Zalolainen
5 kuukautta sitten

Ei kai tänne mitään kiinalaista hikipajaa huolita.

Elon Musk oli keksijä, ei mukana yrityksessä
5 kuukautta sitten

Ei Elon Musk ollut mukana Hyperloop One yhtiössä, vaan Musk oli suunnitellut konseptin. Se Nevadan raha on rahoitettu ihan pelkästään sijoittajien rahoilla, ja nykyään mukana on Richard Branson, ja nimi muutettiin Virgin Hyperloopksi. Elon Musk ei ole ollut tässä yrityksessä mitenkään mukana.

Mietityttää, että saiko Salo väärää tietoa, jos Rantakokkokin on sitä mieltä, että hyvä yritys, kun Musk on mukana. Väärin. No, me tiedämme mitä siitä tuli, Salo oli 200 000 euroa köyhempi.

Näkee ken elää
5 kuukautta sitten

Uutisesta ilmeni ja palautti muistiin, että monessa on Saloa ja salolaisia pyöritelty. Ihan huuhaata olivat. Joku ehkä uskoikin ja rahaakin laitettiin.

Tunnin juna on ehkä samaan kuuluvaa. Kaksoisraide ja paikallisjunayhteydet pelaamaan Salo-Hajala-Paimio-Kupittaa-Naantali-U:ki. Repikää siitä tulevaisuutta.