SM-viikko 15/28: Tiesitkö, että Suomi voitti marraskuussa MM-pronssia petankissa? Ei se mitään, eipä tiedä kovin moni muukaan

Mikä laji?

Sitä on kokeillut lähes jokainen oikeustoimikelpoinen Suomen kansalainen, sen säännöt ovat pääpiirteittään kaikille tutut, välineet lajiin löytyvät heikomminkin varustelluista tavarataloista tai marketeista ja Suomi voitti marraskuussa lajissa miesten MM-pronssia.

Kyseessä on tietenkin pétanque eli suomalaisittain petankki. Laji, jota kansainvälisestä menestyksestä huolimatta pidetään Suomessa edelleen pelkkänä mökkilajina.

– Rehellisesti sanottuna: eihän meidän lajia arvosteta Suomessa, Suomen Petanque-liiton hallituksen puheenjohtaja Jari Eronen huokaisee.

– Esimerkiksi miesten MM-pronssi ei saanut sitä arvostusta, mitä se olisi ansainnut. Petankkia pidetään meillä edelleen mökkilajina, vaikka se on huipulla jotain ihan muuta.

Eronen antaa esimerkin MM-turnauksesta, jossa Suomi pudotti lajin suurmaihin kuuluvat Monacon ja Thaimaan.

– Thaimaan pelaajat ovat maan armeijan palkkalistoilla ja he pelaavat ainoastaan petankkia. Siitä voi miettiä, mikä on lajin arvostus ja asema siellä.

Siksi SM-viikko ja Ylen tuoma näkyvyys ovat tällekin lajille erittäin tärkeitä.

Petankilla on Suomessa noin4000 harrastajaa ja 500 lisenssipelaajaa. Pääosa harrastajista tulee Etelä-Suomesta.

Lajia pelataan hiekalla, mutta se ei ole pelkkä ulkolaji. Itse asiassa arvokisat pelataan aina joko hallissa tai teltassa.

Eikä laji ole myöskään pelkkä kesälaji. Suomessa on Erosen mukaan kymmenkunta petankkihallia niin Pasilan veturitallilla, Kouvolassa, Lahdessa sekä lähempänä Saloa Loimaalla ja Eurassa.

– Talvisin on joka viikonloppu kisat jossain päin Suomea, Eronen vahvistaa.

Petankki ei vaadi rautaista kuntoa tai voimaa, joten lajin ikähaarukka on iso. Erosen mukaan vanhimmat pelaajat ovat jopa 80-vuotiaita ja nuorimmat 16-vuotiaita.

– Sehän tämän lajin hieno puoli on, ettei iällä ole tavallaan merkitystä. Toki kilpailu voi kestää pahimmillaan 12 tuntia, joten ei se ihan helppoa ole kävellä ja heitellä niin pitkään, Eronen muistuttaa.

Suomen huippupelaajat treenaavat Erosen mukaan 3–4 kertaa viikossa. Sen päälle tulevat vielä pitkät kilpailuviikonloput.

Palataan vielä mökkiteemaan.

Jos kuvittelen mökkipelien perusteella olevani hyvä petankissa, niin missä se suurin ero tulee oikeasti hyviin pelaajiin?

– Varmasti eniten taktiikkapuolella, esimerkiksi ”ammuntapelissä”. Mökillähän se on yleensä ”tsäkää”, jos osut, mutta ammattilaiset osuvat tarkoituksella.

Myös mökkipelien ja kilpapelien säännöissä on pari selkeää eroa.

– Kilpapetankissa on heittorinki, josta saa poistua vasta, kun kuula on osunut maahan. Se tekee heittämisen erilaiseksi.

– Mökkipeleissä ei yleensä ole myöskään kentän rajoja. Virallisesti kenttä on 4×15 metriä, Eronen luettelee.

Salon SM-viikolla petankki on osallistujamäärältään yksi suosituimmista lajeista.

SM-viikolla kilpaillaan sekaparien duppelissa eli parikilpailussa ja trippelissä eli kolmihenkisin joukkuein, joissa on kumpaakin sukupuolta (tai yksi juniori-ikäinen pelaaja). Duppeliin on ilmoittautunut 58 pari ja trippeliin 40 joukkuetta. Eli puhutaan reilusti yli sadasta osallistujasta.

Osallistujalistan mielenkiintoisin nimi on takavuosien mediapersoona ja muusikko Wallu Valpio, joka kertoi Facebook-sivuillaan olevansa ”itsenäisen Viron ensimmäinen petankkimestari”.

SM-viikon petankin karsintakilpailut ovat Moision koulun hiekalla. Televisioitavat välierät ja finaalit kilpaillaan Urheilupuistossa yläkentän ja tekonurmen välisellä hiekalla.

Salon Seudun Sanomat esittelee kaikki SM-viikon lajit ennen 30.6.–3.7. järjestettävää tapahtumaa.

Ikivanha kuulapeli

• Petankki, eli kansainväliseltä nimeltään pétanque, on tuhansia vuosia vanha kuulapeli.
• Nykyisen muotonsa petankki sai vuonna 1910, kun ranskalainen Jules Le Noir totesipelin olevan reumatismista kärsivälle keholle liian rasittava. Le Noir muutti heittotapaa ja nimi pétanque tuleekin provencenkielisistä sanoista ”ped tancas” eli ”jalat yhdessä”.
• Lajin tarkoituksena on heittää metallikuulia mahdollisimman lähelle maahan heitettyä maalipalloa eli snadia. Pisteitä saa se joukkue, jonka metallikuula tai -kuulat ovat lähempänä snadia.
• Pelialusta on yleensä hiekka ja pelialue on kooltaan vähintään 3×12 metriä.
• Peliä voi pelata 1–3-henkisin joukkuein.
• Lajin emämaa Ranska on edelleen lajin jättiläinen. Maan petankkiliitossa on yli 300 000 jäsentä.
• Laji on myös vahvassa asemassa Ranskan entisissä siirtomaissa kuten Laosissa, Vietnamissa ja Kambodzhassa sekä Thaimaassa ja saarivaltio Madagaskarissa.
• Muita lajin suurmaita Euroopassa ovat Italia, Espanja ja Saksa.
• Suomen Petanque-liitolla on 4 000 harrastajaa ja 500 lisenssipelaajaa.
• Ranska on lajin menestynein maa miehissä ja Thaimaa naisissa.
• Suomi voitti marraskuussa 2021 miesten MM-pronssia.