Suomi voi parhaimmillaan olla Naton täysjäsen jo syksyllä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola. Hän ei kuitenkaan vielä korkkaisi samppanjapulloa. Aaltola ennakoi Turkin voivan jarrutella Suomen ja Ruotsin tietä sotilasliittoon vielä myöhemmissä vaiheissa.
– Turkki on selkeästi liikahtanut, mutta se ei tarkoita, että se ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pikavauhtia, hän sanoo STT:lle.
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat tiistaina yhteisymmärrysasiakirjan, jossa aiemmin vastahakoinen Turkki lupasi tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Aaltolan mukaan Turkilla on oma tulkintansa siitä, mitä asiakirja tarkoittaa, ja se voi ratifiointiprosessin alkaessa vedota paperiin.
– Yksi ongelma hoidettiin alta pois, mutta niitä ongelmia saattaa jatkossa pulpahtaa enemmänkin. Turkki tulee katsomaan sen asiakirjan perään.
Aaltolan mukaan taustalla Turkki haluaisi päästä mukaan järjestelyyn, jossa Nato-joukot pystyvät liikkumaan tehokkaasti EU-alueella. Siinä on vielä paljon neuvoteltavaa ja tarkennettavaa, hän uskoo.
Aaltola pitääkin syksyä todennäköisempänä aiempaa arviotaan, jonka mukaan Suomi on Naton jäsen vasta vuodenvaihteen jälkeen.
– Nyt kun ensimmäinen mutka on saatu oikaistua, se lisää luottamusta siihen, että tuleviakin mutkia saadaan oikaistua.
Vauhdilla mennään
Madridissa koolla olevat Nato-maiden johtajat kutsuivat keskiviikkona Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Päätös kutsusta ja liittymispöytäkirjojen allekirjoituksesta kirjattiin huippukokouksen yhteiseen julistukseen.
Liittymisneuvottelut käy Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Keskustelujen on ennakoitu sujuvan päivässä tai korkeintaan kahdessa. Vielä tiistaina oli presidentti Sauli Niinistön mukaan epäselvää, voitaisiinko Suomen ja Ruotsin liittymiskeskustelut käydä jo huippukokouksessa.
Keskustelujen jälkeen Suomen on määrä vastata aiekirjeellä, jolla se vahvistaa olevansa valmis sitoumuksiin.
Ratifiointivaiheen on arvioitu kestävän kaikkiaan 4-12 kuukautta, mutta esimerkiksi Kanada on ilmoittanut, että se pystyisi hyväksymään Suomen ja Ruotsin hakemukset jopa päivissä. Myös Saksassa on päätetty käyttää nopeutettua menettelyä. Jäseneksi ei kuitenkaan tulla ennen kuin jokainen maa on hakemukset hyväksynyt.
– Tässä mennään aika vauhdilla, joka on poikkeuksellista Natossa. Siinä saattaa tulla rajoja vastaan, että miten vauhdilla voidaan mennä, Aaltola uumoilee.
Hän sanoo Turkin ihmetelleen sitäkin, miksi pohjoiset maat saisivat ohituskaistan Natoon.
– Tähän mennessä nopeimmin jäseneksi on päässyt vähän yli vuodessa.
Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättää Natoon liittymisestä täysistunnossa.
Presidentti Niinistö ei ole halunnut antaa tarkkoja aikatauluarvioita.
– Voi se olla mahdollista, mutta on myös mahdollista, ettemme ole jäseniä vielä silloin, Niinistö vastasi tiistaina kysymykseen, onko Suomi mahdollisesti Naton jäsen syyskuuhun mennessä.
STT
Kuvat:
