Sydänkesän sävelet kaikuvat jälleen Kiskossa – klassisen musiikin minifestivaalia luotsaava Kansallisoopperan taiteellinen johtaja kuvailee korona-aikaa painajaismaiseksi

0
Lilli Paasikivi on emännöinyt Kiskon pappilaa vuodesta 2015 lähtien. Sydänkesän säveliä -minifestivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa seuraavana vuonna, tuolloin tosin vain yhden konsertin muodossa. Kuva: SSS-arkisto/Jan Sundman

Sydänkesän säveliä -minifestivaali palaa Kiskon kesään kahden koronavälivuoden jälkeen.

Festivaalin sisällöstä vastaava Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi kertoo iloitsevansa täysillä kulttuurisuvesta.

– Patoumaa on todella kertynyt. On mahtavaa niin yleisön kuin esiintyjienkin puolesta, että pääsemme taas musisoimaan, kesänsä Kiskossa vuodesta 2015 lähtien viettänyt Paasikivi muotoilee.

Eritoten klassisen musiikin ystäville suunnattu Sydänkesän säveliä järjestettiin ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten. Paasikiven muutettua kesäkiskolaiseksi Kisko-Seuran puheenjohtaja Paula Rauman pyysi häntä esiintymään paikalliseen kivimakasiiniin, mutta keskustelujen jälkeen konsertti päädyttiin pitämään suurempimuotoisena Kiskon kirkossa.

Sittemmin tapahtuma on laajentunut yksittäisestä kesäkonsertista minifestivaaliksi. Tänäkin vuonna esityksiä on kaksi, toinen perjantaina 1. heinäkuuta ja toinen sunnuntaina 3. heinäkuuta.

Sopraano Mari Palo on tuttu näky Sydänkesän sävelissä. Tänä vuonna hän esiintyy Kuningas ja Diivat -näytöksessä yhdessä mezzosopraano Lilli Paasikiven ja tangokuningas-tenori Johannes Vatjuksen kanssa. Kuva: SSS-arkisto

Festivaalin aloittaa Kaikuja Euroopasta -konsertti, jota tähdittää sopraano Sanna Iljin. Kiskon kirkossa hän esiintyy kahdessa roolissa, sekä pianistina että laulajana.

– Sanna on nouseva lupaus, ja hän on esiintynyt meillä Kansallisoopperassakin. Orkesterissa esiintyy nykyään Wienissä vaikuttava pianisti Johannes Piirto, joka on tuttu aiemmistakin Sydänkesän sävelistä, Paasikivi mainitsee.

Muut orkesterin jäsenet ovat viulistit Jan Söderblom ja Jaakko Ilves, alttoviulisti Anna-Riina Jokela sekä sellisti Marko Ylönen.

Kaikuja Euroopasta sisältää klassisen musiikin helmiä Brahmsista Straussiin, mutta sunnuntaina tarjoamme kevyempää ohjelmistoa, Paasikivi paljastaa.

Festivaalin toinen esitys, Kuningas ja Diivat, sisältää muun muassa kotimaisia laulelmia, tangoa, musikaaliviihdettä ja hiukan oopperaakin.

– Kuningas on itseoikeutetusti vuoden 2019 tangokuningas Johannes Vatjus. Diivoina toimivat allekirjoittanut ja Mari Palo, ja meitä säestää Marko Hilpo bändeineen, Paasikivi kertoo.

Festivaalin kattauksessa on siis kaksi hyvin erilaista esitystä. Paasikivi toteaa, että kyseessä on tietoinen valinta.

– Vaikka klassinen musiikki on kaiken ytimessä, toivon ihmisten löytävän paikalle matalalla kynnyksellä. Haluamme tarjota musiikkielämyksiä jokaiselle, hän perustelee.

Johannes Vatjus esiintyi Salon iltatorilla vuonna 2019. Menossa mukana oli myös tangokuningatar Pirita Niemenmaa. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Paasikivi on hyödyntänyt suhteitaan Sydänkesän sävelien artistibuukkauksessa. Kiskossa ovat esiintyneet vuosien varrella esimerkiksi Matti ”Kuningasbasso” Salminen ja kansainvälistä mainetta nauttiva huipputenori Tuomas Katajala.

Nimekkäitä vierailijoita on ollut myös muilta esittävän taiteen aloilta. Vuoden 2017 festivaalia tähditti useilla Jusseilla ja Kultaisilla Venloilla palkittu näyttelijä Hannu-Pekka Björkman.

– Suomi on festarien luvattu maa. Jotta saa parhaat esiintyjät, on ensisijaisen tärkeää olla aikaisin liikkeellä, Paasikivi painottaa.

– Tunnettuudellakin on merkitystä. Monet tietävät jo, millaisesta festivaalista Sydänkesän sävelissä on kyse, hän jatkaa.

Paasikivi käyttää esiintyjäkiinnityksiä tehdessään apunaan myös muusikkopuolisoaan Jaakko Ilvestä.

– Taiteilijat esiintyvät mielellään suvifestivaaleilla. Kesäiset kirkkokonsertit ovat hyvää vastapainoa perinteiselle konserttikaudelle suurissa saleissa, Paasikivi toteaa.

– Kiskon kirkolle on annettava erityiskiitosta sen hyvästä akustiikasta, hän lisää.

Kiskon kirkko ja sille kehuja antava Lilli Paasikivi. Kuva: SSS-arkisto/Jan Sundman

Kuluneita koronavuosia Paasikivi kuvailee ”absoluuttiseksi painajaiseksi” kulttuuri- ja tapahtuma-alan näkökulmasta.

– Isoja, jo vuosia suunniteltuja kokonaisuuksia siirrettiin kerta toisensa perään. Hallinnolle kertyi hurjasti lisätöitä, esiintyjiltä työt taas loppuivat kokonaan, Paasikivi kertoo Kansallisoopperan vinkkelistä.

– Uudelleenorganisointia tehtiin useasti ja lyhyellä varoitusajalla. Tuotantoja peruttiin, mutta kulut juoksivat entiseen tapaan, hän listaa.

Erityisen murheissaan hän on kulttuurialan freelancereiden puolesta.

– Vakisopimuksella toimivat taiteilijat saivat palkkansa, mutta freelancereiden tulot romahtivat.

– Väki siirtyi etätöihin, mutta miten tanssija tai kuoro voi työskennellä etänä? hän kysyy.

Paasikivi kiittelee vuolaasti oman organisaationsa ja sen henkilöstön venymiskykyä.

– Vaikka meitä koeteltiin, jaksoivat työntekijämme aina aloittaa alusta muutosten kourissa.

– Toivon, että mikäli vastaavaa tapahtuu jatkossa, kulttuurikentän ääni kuullaan, erityispiirteet huomioidaan ja osaamista hyödynnetään laaja-alaisemmin.

Lilli Paasikivi lupasi viime vuonna Salon Seudun Sanomille, että Sydänkesän säveliä palaa vuonna 2022, jos korona sallii. Lupaus piti. Kuva: SSS-arkisto/Santeri Iltanen.

Paasikivi aloitti Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuonna 2013. Hänen pestinsä päättyy ensi vuonna kymmenen palvelusvuoden tullessa täyteen.

– Olen todellakin nauttinut positiostani. Tällä hetkellä suunnittelen jo esityskautta 2024–25, joten kädenjälkeni näkyy Kansallisoopperan produktioissa vielä muutaman vuoden pidempään.

Kesäkiskolaisen tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä suurilta osin avoinna.

– Toivon löytäväni työn, jossa voin hyödyntää kokemustani, verkostojani ja näkemystäni. Haluan toimia jatkossakin kulttuurialan puolestapuhujana ja sanansaattajana.

Tuleva työ saattaa löytyä Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Joitain suunnitelmia on, ja verkot ovat vesillä, hän veistelee.

Sydänkesän säveliä Kiskon kirkossa perjantaina kello 19 ja sunnuntaina kello 15. Konsertit ovat pääsymaksullisia.