Tavarameressä uinti on turhaa

0

EEVA PETTERSSON. Matkailu avartaa monellakin tapaa. Totisesti! Olimme vastikään perheemme kanssa pidemmällä matkalla Euroopassa karavaanaillen.

Kun seitsenhenkisen perheen elintila muuttuu viideksi viikoksi kahdestasadasta neliöstä kahteenkymmeneen neliöön, kokemus on vähintäänkin mielenkiintoinen. Neliöissä se tarkoittaa noin kolmea asuinneliötä henkeä kohden.

Valmistelimme matkaa huolella ja pakkasimme asuntovaunuumme tavaraa harkiten. Retkikalusteiden, kenkien, vaatteiden, petivaatteiden, työkalujen ja ruuanlaittovälineiden lisäksi matkaan lähti myös leluja ja harrastusvälineitä.

Vietimme viisi viikkoa kierrellen ympäri Länsi-Euroopan caravan-alueita ja maita, kohteita ja nähtävyyksiä. Koko matkan pärjäsimme melko pienellä varustuksella, sillä iso osa mukaan pakatuista tavaroista ei liikkunut kaapista koko matkan aikana mihinkään.

Viiden viikon jälkeen tulimme kotiin, jossa meitä odotti kaikki tuttu ja turvallinen. Isot läjät vaatteita, leluja ja muuta tavaraa, joita kukaan ei ollut hetkeäkään kaivannut.

En kiellä, ettenkö olisi viiden lapsen kanssa kaivannut tiskikonetta, omaa pyykinpesukonetta ja hieman lisää neliöitä, mutta asuntovaunussa asuminen pisti miettimään, miten paljon kaikesta tavarasta voisi karsia. Ja mitä kaikkea karsimalla voisi saada tilalle?

Suomalaisten kulutustutkimusten mukaan ihmisen pitäisi pärjätä 250 esineellä, mutta peruskodissa niitä on arvioitu olevan 10 000–50 000, ellei jopa enemmän.

Eläminen tavaranpaljouden keskellä on työlästä, vaikka usein uskomme tavaroiden helpottavan elämäämme. Toki ne tekevät sitäkin, mutta vähemmän tavaraa tarkoittaa vähemmän siivottavaa ja lisää aikaa ja rahaa muuhun tekemiseen.

Karsimalla voisi myös harkita pienempää asuntoa, mikä tarkoittaisi asumisen kohdalla edullisempaa ja ekologisempaa elämistä. Tämä voisi joidenkin kohdalla tarkoittaa myös työnteon vähentämistä ja vähemmän kuormittavampaa elämää.

Istuin matkan jälkeen kotisohvallemme ja aloin katsomaan ympärilleni. Kuinka paljon rahaa kaikkeen tavaraan on mennyt?

Nekin rahat olisi ennemmin voinut käyttää elämyksiin, matkusteluun tai oman mielenrauhan tukemiseen talouden tasapainon pitämisessä. Siinä ne nyt kuitenkin seisovat osa tunnesyistä, osa tarpeellisuuttaan ja osa heräteostoksena tehtynä turhakkeena. Lukemattomia kirjoja, sisustusesineitä ja pehmoleluja.

Ihmisten kulutustottumukset muuttuivat merkittävästi muovin keksimisen ja vaurastumisen jälkeen. Ammattijärjestäjien opeille on tarvetta. Muistan, miten kerran kokosin yhteen kaikki taloutemme hiusharjat. Niitä löytyi 12 kappaletta. Pitkiä hiuksia toki riittää perheessämme, mutta ei kai hiuksiakaan tarvitse kaksin käsin harjata. Matkalla pärjäsimme mainiosti kahdella hiusharjalla.

Matkalla olo avasi jälleen silmiä. Pienemmälläkin tavara- ja neliömäärällä pärjää. Uusi matka voi taas kukkaronkin puolesta olla lähempänä, kun emme osta tavaraa lisää. Ja kenties muutamme vanhat sisustusesineemme vielä uudestaan rahaksi.

Kirjoittaja on salolainen lapsiperheen äiti.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments