Tuohitun kylätalolla eli Tuohikodon pihalla on myynnissä monenlaisia herkkuja ja tuotteita, kesäkirjastosta saa kesälukemista ja vanhojen postikorttien kokoelma tuo tuulahduksen menneiltä ajoilta.
Toimelias Tuohitun kyläyhdistys osallistui Avoimet kylät -tapahtumaan lauantaina, mutta kyläyhdistys osallistuu ja tekee paljon muutakin.
– Metsuri on käynyt jo merkkaamassa puut ja Salon kaupunginpuutarhuri neuvomassa, miten tulee toimia, näyttää yhdistyksen sihteeri Arja Kemppainen leikkipuiston alkua.
Yhdistys sai Salon kaupungilta 10 000 euroa osallistuvan budjetin kautta puiston rakentamiseen ja laittoi heti töpinäksi.
– Sellaisia naisia täällä on, Kemppainen naurahtaa.
Yhdistyksen seitsemän hengen hallitus koostuu pelkästään naisista.
Leikkipuistoa varten odotetaan jo tarjousta kalusteista. Perniöläinen Lupajan murske lahjoittaa tarvittavan turvahiekan.
– Puistoon tulee karuselli, jousikeinu, kiikkulauta ja toimintakeskus, jossa on kiipeily- ja verkkoseinä, Kemppainen kuvailee.
Esteettömyys otetaan myös huomioon. Lisäksi turvallisuuteen kiinnitetään huomiota.
– Kalusteet tulevat kotimaiselta toimittajalta ja kuntoilulaitteen sekä puiston väliin tulee aita, hän selittää.
Leikkipuisto tulee kylällä ilmeiseen tarpeeseen. Kylässä on paljon lapsiperheitä.
– Tänne on muutettu Lohjalta ja kaupungista, Kemppainen selittää.
Hän itsekin muuttanut Tuohittuun aikanaan kouluikäisen poikansa kanssa Raumalta.
– Rakkauden perässä, hän selittää.
Hän kertoo menneensä heti mukaan kyläyhdistyksen toimintaan, jossa hänen mukaansa on kiva touhuta.
– Kyläyhdistys on täällä ainoa palvelun tuottaja, hän sanoo.
Yhdistys on mukana Tuohitun kansakoulun kiinteistöosakeyhtiössä, joka ylläpitää entistä koulurakennusta. Siinä on myös vuokralaisia, joilta saadaan vuokratuloja rakennuksen ylläpitokustannuksiin.
Kyläyhdistys puolestaan kerää tuloja myymällä paljon itse tehtyjä tuotteita kesätorilla, jollainen järjestetään muutaman kerran kesän mittaan.
– Myymme siellä myös lähialueen tuotteita, esimerkiksi kananmunia, Kemppainen kertoo.
Muurlan Wanhanajan markkinoille on myös osallistuttu.
Avoimet kylät -tapahtumassa myyntipöytiä oli muiltakin kuin kyläyhdistykseltä. Seitsemänvuotiaat kaverukset Justus Tontti ja Miro Wessman myivät sitruunakeksejä ja mehua Miron pikkusiskon Emilian avustuksella.
– Mirolla on ollut haaveena, että voisi myydä kotipihalla, äiti Anu Wessman selittää.
Hän keksi, että tapahtuma oli sopiva paikka lasten myyntipisteelle.
Wessmanin perhe on yksi Tuohittuun muualta muuttaneista.
– Muutimme Lohjalta kolme ja puoli vuotta sitten, Anu Wessman kertoo.
Syynä muutolle oli talo, jonka pariskunta osti kymmenen vuotta sitten ja remontoi itselleen kodiksi. Sinä aikana perhe kasvoi kahdella lapsella, ja nyt he ovat kotiutuneet Tuohittuun.
– Menin heti tutustumaan kyläyhdistykseen.
– Ihan kotoisasti on otettu vastaan, hän kuvailee.
Leikkipuisto tulee heillä käyttöön.
– Päästään illalla leikkimään, hän suunnittelee.
Kotona on paljon vanhoja postikortteja
Monta kansiollista vanhoja postikortteja aina viime vuosisadan alkupuolta saakka hämmästyttää Tuohitun tapahtumapäivässä. Mistä näin paljon postikortteja on löytynyt?
– Ne ovat isäni tallettamia, hän keräsi muutakin, Christina Liljeholm kertoo.
Hän ei ole laskenut, kuinka paljon postikortteja useaan kansioon mahtuu, mutta siinä ei ole edes kaikki. Kotona on lisää.
Mitään Liljeholm ei ole hävittänyt, ja nyt kortit tuovat tuulahduksen menneiltä ajoilta. Niissä on myös historiaa.
– Tässä on kenttäpostia, tässä koulussa annettuja ystäväkortteja, joita ennen vanhaan oli tapana antaa, hän esittelee.
Kortit kertovat myös tavasta ennen älypuhelimia ja tekstiviestejä ajalta, jolloin matkoilta lähetettiin postikortti. Esimerkiksi kokoelman ”Terveisiä Oulusta” -kortti kertoo matkakohteesta Suomessa.
Postikorttikokoelman näytteille tuonut Liljeholm on yksi esimerkki kylälle muualta muuttaneista. Hän on muuttanut puolisonsa kanssa Tuohittuun uudenmaan puolelta kymmenen vuotta sitten.
