Työnantaja paljasti luvattoman bitcoin-louhimon Salossa – asiantuntija valjasti työpaikkansa tietokoneita luomaan virtuaalivaluuttaa

0
Bitcoin on siintänyt monen piensijoittajan silmissä.

Salolainen asiantuntija on jäänyt kiinni kryptovaluutan louhinnasta työpaikallaan. Mies oli valjastanut työnantajan pöytätietokoneita tavoittelemaan bitcoineja ympäri vuorokauden.

– Sitä oli jatkunut muutaman viikon. Mitään suuria omaisuuksia hän ei ilmeisesti ehtinyt kerätä, työnantaja kertoo.

Salolaisittain suuren työyhteisön käytössä on toistatuhatta tietokonetta. Henkilökunta oli alkanut ihmetellä, miksi viisi konetta oli koko ajan päällä tekemässä jotain. Epäilyt heräsivät, ja konerykelmästä löytyi kryptovaluutan louhintaan tarvittava ohjelmisto.
– Mitään rikollista ei oltu tehty, eikä toiminta aiheuttanut meille vahinkoa, työnantaja huomauttaa.

Bitcoinien louhimisella on mahdollisuus ansaita rahaa. Työnantaja tulkitsee, että asiantuntija on rikkonut sisäisiä sääntöjä, jotka kieltävät työkoneiden käytön omaan kaupalliseen toimintaan.

Kryptovaluuttoja on nykyään tuhansia erilaisia, ja uusia syntyy koko ajan. Bitcoin on digitaalisista valuutoista vanhin, tunnetuin, keskeisin ja kallein. Nimi viittaa kolikoihin, mutta todellisuudessa rahat ovat pelkkiä desimaalilukuja. Bitcoinin ydin on tietokoneiden vertaisverkko internetissä.
Kryptovaluutan luomista kutsutaan louhimiseksi, joka johtaa teonsanana harhaan. Kyse on täysin digitaalisesta tapahtumasarjasta, jossa tietokoneet yrittävät kilvan ratkaista monimutkaisia laskutehtäviä.

Laskeminen on hajautettu tuhansille ”louhijoille” tietokoneiden muodostamassa bitcoin-verkossa. Sen toiminta perustuu ikään kuin salakirjoitukseen, joka pitää pystyä ratkaisemaan.
Jokainen bitcoin on 64-numeroinen koodi. ”Louhijoiden” koneet tulittavat verkkoa miljardien lukujen sekuntivauhdilla osuakseen oikeaan. Onnistumisesta saa palkkioksi bitcoin-virtuaalivaluuttaa. Inflaation välttämiseksi järjestelmä vaikeuttaa ja hidastaa uuden rahan luomista keinotekoisesti.

Maailmanlaajuiseen bitcoin-verkkoon voi liittyä kuka tahansa lataamalla tarvittavan ohjelmiston koneelleen. Salolainen asiantuntija käytti siihen vaivihkaa työpaikkansa tietokoneita.

Tietokirjailija ja kouluttaja Petteri Järvinen on yksi Suomen johtavista tietotekniikan asiantuntijoista. Hän yllättyy kuullessaan Salon tapauksesta.
– Mielenkiintoista!
Järvinen arvelee, että vastaavaa on voinut tapahtua joskus vuosia sitten, mutta että vielä nytkin, kun virtuaalivaluutan louhiminen vaatii yhä enemmän laskentatehoa.

– Tavallisella tietokoneella ei tänä päivänä pysty louhimaan paljoakaan.

Vielä kymmenen vuotta sitten bitcoineja saattoi luoda tavallisilla pöytäkoneilla. Matti ja Maija Meikäläisellä oli mahdollisuus saada jopa kymmeniä bitcoineja, joiden arvo oli silloin vain joitain dollareita. Sittemmin bitcoinin kurssi alkoi nousta ja kilpailu louhinnasta saatavista palkkioista kasvoi.

Kemiönsaari nousi vuonna 2015 uutisotsikoihin, kun Taalintehtaan tyhjilleen jääneessä terästehtaassa oli alettu kaikessa hiljaisuudessa tehtailla virtuaalirahaa. Kemiönsaarta ehdittiin kutsua jopa Suomen bitcoin-pääkaupungiksi, jossa saattoi virtuaalirahalla ostaa kahvilasta kupin kahvia tai maksaa ruokaostokset marketissa. Kunnan keskuskoulu jakoi oppilaille stipenditkin bitcoineina.

Taalintehtaan koko laaja tehdasalue oli määrä myydä palvelinkeskukseksi, jossa louhittaisiin bitcoineja. Ostajien suuret suunnitelmat hiipuivat, eikä kauppoja koskaan tehty. Vuokralainen lopetti virtuaalirahan valmistuksen vanhassa valssaamossa vähin äänin vuoden päästä.
Nykyään bitcoineja louhitaan enimmäkseen Asic-laitteilla, jotka maksavat tuhansia euroja, eikä niitä käytetä muuhun kuin virtuaalivaluutan tekoon. Louhintayritysten konesaleissa raksuttaa huippuunsa viritettyjä Asic-laitteita, joita ohjaa palkattu henkilöstö.

Salolainen asiantuntija ei työnantajan mukaan tuonut työpaikalle omia louhintalaitteita, eikä ohjelmiston pyörittäminen pöytätietokoneissa näkynyt työpaikan sähkönkulutuksessa tai tietoliikennekuluissa. ”Louhijan” toivoma tuottokin jäi mitä ilmeisimmin hyvin pieneksi, sillä Petteri Järvisen mukaan tavallisten tietokoneiden laskentateho on vähäpätöinen.

– Louhija itse ei hyödy siitä juuri mitään.

Bitcoin-verkko tarvitsee valtavasti sähköä – virtuaalirahan energiankulutus on jo suurempi kuin monilla maailman valtioilla. Jo kotikäyttöön suunnattu parintuhannen euron Asic-laite vie energiaa sähkökiukaan verran.
– Jollain saattaa olla houkutus tuoda laite työ- tai opiskelupaikalle juuri sen takia, että joku muu maksaa sähkölaskun, Petteri Järvinen arvelee.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä ei ole kuullut Salon kaltaisista tapauksista. Mahdolliset seuraukset ovat hänen mukaansa työntekijän ja työnantajan välinen asia.

Hinta poukkoilee

Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat viime vuosina kiihottaneet sijoittajia. Puhutaan kryptomaniasta. Kun yhden bitcoinin sai vuonna 2009 muutamalla dollarilla, sen hinta nousi viime marraskuussa ennätykselliseen 68 000 dollariin.
”Kryptomarkkina horjuu suuren romahduksen partaalla: Bitcoin on sulanut vain viikossa, ja sen sukellus voi olla vasta alkua”, Helsingin Sanomat otsikoi taannoin.
Keskiviikkona bitcoinin arvo oli noin 31 000 dollaria.
Bitcoinin ”oikeaa” arvoa on mahdoton perustella, mutta se on tehnyt pikamiljonäärejä myös Suomessa.