Uimakoulut liikuttavat satoja lapsia – rantauimakouluille on kysyntää keskustan ulkopuolella

2
Uimakoulun opettaja Janita Kylänpää tietää kokemuksesta, että uimakouluille on kysyntää. Vedessä Alpo ja Emma Rauhala. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon kaupungin järjestämät uimakouluryhmät liikuttavat kesän aikana lähes 400:aa lasta ja nuorta.

– Uimakoulut ovat suosittuja, ja uimahalli oppimisympäristönä on monella tapaa turvallinen ja tehokas, sanoo kaupungin liikunnanohjaaja Hanna-Mari Ruotsalainen.

Salossa siirryttiin pitämään kaupungin järjestämät lasten kesäuimakoulut luonnonvesien sijaan uimahallissa kymmenen vuotta sitten. Uimakoulutoiminnan keskittäminen uimahalliin nähtiin opetusolosuhteiden vuoksi järkevämpänä.

– Kirkas vesi, josta näkee pohjaan, on etenkin aroille lapsille miellyttävää. Allasveden sopiva lämpötila takaa pidemmän yhtäjaksoisen opetuksen, Ruotsalainen toteaa.

Uimakouluja on pyritty pitämään silloin kun uimahalli ei ole avoinna muille käyttäjille.

– Tämä vuosi on kuitenkin poikkeuksellinen uimahallin tulevan remontin takia. Kaikki ryhmät toteutetaan jo kesäkuussa uimahallin aukioloaikoina, Ruotsalainen kertoo.

Uimakoulut on tarkoitettu 5-vuotiaista ylöspäin. Ensimmäiset ryhmät aloittivat jo kesäkuun alussa.

– Myöhemmin aloittavissa ryhmissä on vaihtelevasti vielä jonkin verran tilaa, vinkkaa Ruotsalainen.

Kaupungin uimakoulut järjestetään Salon uimahallissa. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Luonnonvesissä uimaan voi oppia esimerkiksi yhdistysten järjestämissä uimakouluissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Muurlan paikallisyhdistys järjestää heinäkuun alussa jo kolmatta kesää rantauimakoulun. Piiljärven uimarannalle toivotaan lämpimiä uintisäitä, sillä saunamahdollisuutta rannalla ei ole. Yhteensä neljä eri tasoista ryhmää harjoittelevat vedessä vuorotellen puolen tunnin ajan viitenä peräkkäisenä päivänä.

– Joinakin vuosina uimaopetusviikkoon on osunut myös sateisia päiviä, eikä saunaa ole ollut, mutta uimakoulu on silti sujunut hyvin. Vanhemmat odottavat rannalla uimareita ja toimivat tarpeen tullen apukäsinä esimerkiksi lasten wc-käyntien ajan, Muurlan MLL:n rantauimakoulun yhteyshenkilö Heli Rannikko kertoo.

Yhden opettajan vetämään ryhmään mahtuu kerralla kymmenen oppilasta. Minimissään ryhmään tarvitaan viisi lasta.

– Kaikki ryhmät ovat toteutumassa. Vesipeuhussa on tilaa, mutta alkeisryhmässä on jo nyt lapsia varasijalla. Jatkoryhmässä on tilaa, ja tekniikkaryhmässä vielä muutama paikka, Rannikko tietää.

”Opettajan näkökulmasta katsottuna uimahalli on helpompi työympäristö kuin järvi tai meri. Uimahallissa on kirkas vesi, joka on lämpötilaltaan aina varmasti sopivaa. Toisaalta taas rantauimakoulut ovat oppimisympäristönä ihanteellisia ja tukevat lapsen luontoyhteyttä.”

Salon alueella toimiva Uimaopetus Janita Kylänpää pitää tänä kesänä yrityksensä nimissä rantauimakoulua Kuusjoella sekä ostopalveluna Marttilassa ja Särkisalossa.

– Itse puhun paljon rantauimakoulujen puolesta. On tärkeää, että uimakoulu löytyy kaikille läheltä, sillä uimahalli on monelle kaukana, Kylänpää toteaa.

Kylänpään mukaan moni vanhempi toivoo lapselleen rantauimakoulua, mutta vetäjiä ei tahdo olla.

– Opettajan näkökulmasta katsottuna uimahalli on helpompi työympäristö kuin järvi tai meri. Uimahallissa on kirkas vesi, joka on lämpötilaltaan aina varmasti sopivaa. Toisaalta taas rantauimakoulut ovat oppimisympäristönä ihanteellisia ja tukevat lapsen luontoyhteyttä, sanoo Kylänpää.

Kylänpää painottaa uintitaidon tärkeyttä ja on samalla huolissaan siitä, miten korona-ajan vaikutukset tulevat näkymään tietyn ikäryhmän uimataidoissa.

– Aikusenakin voi oppia uimaan, mutta lapsilla on tietty herkkyyskausi oppimiselle. Korona-ajan vuoksi monelta jäi uimakoulut ja uimahallissa käynnit välistä, Kylänpää uskoo.

Valtakunnallisen uimataitotutkimuksen mukaan lasten uimataidossa on isoja kuntakohtaisia eroja. Iso vaikutus on sillä, kuinka lähellä tai kaukana uimahalli sijaitsee. Viimeisimmän, vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisista uimataitoisia oli 76 prosenttia. Koulun lisäksi vanhempien aktiivisuudella ja kouluajan ulkopuolella järjestettävillä uimakouluilla on iso rooli uimataidon oppimisessa.

Alpo ja Emma Rauhala ovat tottuneet uimaan luonnonvesissä. Kuvassa he polskivat Kuusjoen Vähäjärvellä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Rauhalan perhe polskii luonnonvesissä

Alpo Rauhala odottaa jo innolla Kuusjoen Vähäjärvellä heinäkuussa alkavaa rantauimakoulua. Kesän aikana hänen on tarkoitus suorittaa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton virallinen priimusmaisterin uintimerkki.

Rauhalan perheelle Kuusjoella järjestetyt uimakoulut ovat tulleet tutuksi jo vuosien ajan. Perheen kaikki neljä lasta ovat tutustuneet veteen ensin uimahallin vauvauinnissa ja myöhemmin luonnonvesissä. Perheen esikoinen, Elena Rauhala, innostui uimisesta niin kovin, että hän sai siitä itselleen ammatin.

– Uimakoulusta innostuneena sain uimisesta ammatin, jota olen tehnyt sivutyönä. Toimin ensin apuopettajana, jonka jälkeen valmistuin uimaopettajaksi. Olen opettanut lapsia meri- ja järvivedessä sekä uimahallissa. Kaikissa vesissä on omat hyvät puolensa, mutta näen tärkeänä, että lapsi tottuu veteen myös luonnonvesissä, eikä pelästy esimerkiksi aallokkoa tai kylmää, sanoo hän pohtii.

Rauhalan perheen äiti, Eveliina Rauhala, on halunnut taata kaikille lapsilleen hyvät uimataidot jo pienestä pitäen. Perheen kotipihan vieressä kulkee joki, jonka kanssa on pitänyt olla tarkkana. Rauhala näkee tärkeänä, että uimista harjoitellaan luonnon äärellä ja luonnonveden kanssa tullaan tutuksi.

– Joskus voi tulla tilanne, että tippuu esimerkiksi laiturilta tai veneestä. Silloin on tärkeää osata toimia hätääntymättä. Uimataito on hyvä henkivakuutus, hän summaa.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Laitakaupungin likka
1 kuukausi sitten

Kiva perinne jatkuu! Muistan omat uimakoulut: polkupyörällä 10 km, 2h järvessä ja takaisin kotiin 10 km 1970-luvulla. Voi että oli mukavaa kavereiden kanssa olla. Ja silloin aina aurinko paistoi…

Ennen oli kumminkin parempaa
1 kuukausi sitten

Eipä ollut uimahalli kesäisin auki, kaikki uimakoulut olivat luonnonvesissä. Nykyään on helppoa olla lapsi. Toisaalta silloin, kun itse oli lapsi, oli bensa halpaa ja kunta järjesti kyydit uimakouluihin.