Ukrainan sodasta nälänhätä

0

VESA JAAKOLA. Monien muiden ikävien seurausten lisäksi sota Ukrainassa aiheuttaa nälänhätää jopa kaukana sotamaasta. Ukraina on ollut hyvänä maatalousmaana iso toimija ja viejä viljojen ja kasviöljyjen maailmanmarkkinoilla. Eniten Ukrainasta on viety maataloustuotteita Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansojen ravintohuollon tarpeisiin.

Sodan oloissa näitä maataloustuotteita ei voida merirahdata entiseen tapaan ostajille. Taistelutoimien vuoksi Ukrainan maataloustuotanto vähentynee noin puoleen entisestään. Paha häiriö alan tuotteiden maailmanmarkkinoilla voi jatkua pitkään.

Tällaisissa poikkeustilanteissa herätään huomaamaan, kuinka merkittävää häiriötön ravinnon saanti on koko ihmiskunnalle.

Maailmansotien jälkeen useimmissa maissa ravintohuolto on toiminut hyvin. Paikallisia ja alueellisia nälänhätiä on kuitenkin koettu myös viime vuosina ja vuosikymmeninä, eniten Afrikassa.

Jo 1700-luvulta lähtien väestötieteilijät ovat pohtineet kysymystä ravinnon riittävyydestä kasvavalle ihmiskunnalle. Pessimistien koulukunnan tunnetuin edustaja on brittiläinen pappi ja tiedemies Thomas Robert Malthus. Hän väitti vuonna 1798, että nälänhädistä tulee väistämättömiä, kun ihmiset lisääntyvät nopeammin kuin ravinnon tuotanto.

Jos Malthus eläisi ja näkisi nytkin odotettavissa olevaa nälänhätää, hän voisi lausua: mitä minä jo tuolloin sanoin. Hänen perusnäkemyksensä nälänhätien väistämättömyydestä ei ole kuitenkaan toteutunut.

Paikallisesti puutetta ravinnosta on aina jossakin ollut. Tässä mitassa Malthus on ollut oikeassa. Elinaikanaan hän näki ja koki tällaisia tilanteita Euroopassa ja muuallakin. Se teki hänestä pessimistin.

Monet kehityskulut ovat sittemmin osoittaneet, etteivät nälänhädät ole olleet väistämättömiä, vaikka ihmisten määrä maapallolla on hänen ajoistaan yli kymmenkertaistunut. Maataloustuotantoa on tehostettu sitäkin enemmän alan innovaatioilla. Viljanviljelyssä suurin innovaattori ja kehittelijä oli Norman Borlaug.

Myös kalastuksessa on sitten Malthusin aikojen siirrytty vanhoista pyyntitavoista tehokkaaseen teolliseen kalastukseen. Kalalla ja muulla meriravinnolla ruokitaan tänäänkin satoja miljoonia ihmisiä maailmassa. Tehokalastuksen seurauksena tosin kalakannat vähenevät, paikoin pahastikin.

Malthusin aikaan maataloustuotteilla käytiin vain vähän ulkomaankauppaa. Nälänhätää ei voitu tuolloin torjua elintarvikkeiden tuonnilla kuten nykyään. Tuonnin esteeksi voi tosin tulla hintataso. Se voi markkinoiden häiriötilanteessa nousta köyhille liian korkeaksi, seurauksena pahimmillaan nälänhätää tuontimaissa.

Ihmiskunnan ravintohuollon kokonaisuudessa Malthus väitteineen on tavallaan yhä oikeassa. Ennen Ukrainan sotaa noin 800 miljoonaa ihmistä kehitysmaanosissa kärsi ravinnon puutteesta, aliravittuina, nälkiintyneinä.

Ukrainan sodan pitkittyessä aliravittujen määrän pelätään nousevan lähelle miljardia, jos muualtakaan ei saada ravintoa nälkiintyville väestöille.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments