Uusien polttomoottoriautojen myyminen loppuu nyt hyvin suurella todennäköisyydellä EU-alueella 2030-luvun puolivälissä. Unionin alueen ympäristöministerit päätyivät kannattamaan tätä kokouksessaan Luxemburgissa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Suomea kokouksessa edusti ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.). Hän pitää selvänä, että uusien polttomoottoriautojen myynnin kielto ei enää muutu, vaikka joitakin jatkoselvityksiä ympäristöministerit EU-komissiolta vielä halusivat.
Komission esityksessä uusien myytävien autojen tulisi olla täysin päästöttömiä seuraavan vuosikymmenen puolivälissä. Tavoite on ollut tuskallinen erityisesti Saksan ja Italian kaltaisille eurooppalaisen autoteollisuuden suurmaille.
Ohisalo ei ryhtynyt keskiviikkoaamuna arvioimaan STT:lle sitä, miten myyntikielto vaikuttaisi suomalaisiin autoilijoihin tai yrityksiin. Viime vuoden lopulla Suomessa oli liikennekäytössä runsaat 2,7 miljoonaa henkilöautoa, joista vasta runsaat 23 000 oli täyssähköautoja.
– Tämä on liikenne- ja viestintäministeriön kokonaisuus kaikkinensa, ja he pystyvät antamaan arvionsa siitä, mitä nämä vaikutukset Suomen puolella ovat, Ohisalo kertoi.
Hän sanoo, että uusien polttomoottoriautojen myynnistä luopuminen sopii hyvin Suomelle ja Suomi olisi voinut tukea tiukempaakin polttomoottoritavoitetta.
Parlamentin ja EU-maiden ministereistä koostuvan neuvoston on oltava samaa mieltä muotoiluista, joten lopullisen muotonsa sääntely saa instituutioiden välisissä neuvotteluissa. Parlamentti äänesti komission esittämän päästöttömyyden puolesta jo aiemmin kesäkuussa.
Tällä hetkellä siis näyttäisi siltä, että diesel-, bensiini- ja kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus on runsaan vuosikymmenen päästä historiaa.
Päästökauppaa ja hiilinieluja
Euroopasta pyritään saamaan ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, eli hiiltä pitäisi tuolloin pystyä sitomaan ilmakehästä päästöjen verran. Välivaiheen tavoitteena on vähentää unionin alueen päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Tiistain kokouksessaan ympäristöministerit käsittelivät myös kasvihuonekaasuihin liittyvää päästökauppaa sekä maankäytön ja metsätalouden ilmastolainsäädäntöä, joka muun muassa määrittelee laskentatapaa metsien hiilinielulle.
Aiemmin parlamentissa päästökaupan laajennukset joutuivat epäsuosioon vasemmalla ja oikealla. Tavoitteet olivat vasemmistoryhmille liian maltillisia ja oikeistoryhmille liian kunnianhimoisia.
Viime viikolla parlamentti sai kuitenkin muodostettua kannan, jonka mukaan päästökauppaa laajennettaisiin koskemaan meriliikennettä sekä rakennuksia ja tieliikennettä eräiltä osin. Parlamentti kuitenkin halusi, että kansalaiset jätetään velvoitteiden ulkopuolelle ainakin vuoteen 2029 saakka.
Ohisalo arvioi, että päästökaupan laajennus oli vaikuttavuudeltaan kaikista merkittävin kokouksessa. Ympäristöministerit myös haluaisivat viedä päästökauppaa vielä aiemmin ehdotettua kunnianhimoisempaan suuntaan niin, että aiemmin ehdotettua pienempiä rahtialuksia päätyisi päästökaupan piiriin.
– Joitakin arvioita on ollut, että kaksi kolmasosaa unionin alueen päästöistä voisi olla tulevaisuudessa päästökaupan piirissä, Ohisalo sanoo.
Ohisalon mukaan tämä vie myös pois paineita luoda kansallista päästökauppajärjestelmää tieliikenteelle, mitä hän pitää hyvänä asiana.
Parlamentti päätti aiemmin tukea myös komission esitystä hiilinieluja koskevista tavoitteista ja äänesti mukaan myös viittauksen hiiliviljelyn lisäämisestä. Hiilensidontaa on mahdollista lisätä viljelyssä tietyin menetelmin.
Myös tässä asiassa ilmasto- ja ympäristöministerit saavuttivat yhteisymmärryksen.
Ilmastorahasto Suomelle vaikea
Vihreä siirtymä ja kunnianhimoiset päästötavoitteet eivät synny ilmaiseksi, ja siksi komissio on esittänyt sosiaalisen ilmastorahaston perustamista. Rahastolla on tarkoitus tukea heikossa asemassa olevia kotitalouksia ja pienyrityksiä siirtymässä.
– Voin sanoa ihan suoraan, että tämä oli pöydällä olevista ehdotuksista Suomelle vaikein, Ohisalo sanoo.
Suomi, Tanska ja Ruotsi jättivät kriittisen lausuman asiasta.
– Halusimme sanoa, että tämä sosiaalirahasto tällaisenaan kuin se on etenemässä, ei ole meille ok. Suhtaudumme hyvin kriittisesti siihen, Ohisalo sanoo.
Rahaston koko on Suomen näkökulmasta liian suuri. Viime hetken muutosten seurauksena neuvoston hahmotelmaksi rahaston koosta tuli lopulta 59 miljardia euroa.
– Tässä mennään liian pitkälle sinne sosiaaliturvan sektorille. Tämän pitäisi olla kansallista päätäntävaltaa, Ohisalo sanoo.
Käytännössä matalamman tulotason maissa asiaa pidettiin tärkeänä. Ohisalon mukaan EU:n rahoituskysymyksiä ei kuitenkaan pitäisi päättää ohi virallisten budjettiprosessien.
– Normaalisti EU-tasolla budjettikysymyksistä päätetään yksimielisyydellä, niin tämä päätettiin määräenemmistöllä, hän sanoo.
Yksi ongelma Ohisalon mukaan on se, että 35 prosenttia rahasta voidaan jakaa suorina tulotukina. Toisin sanoen tuota summaa ei ole sidottu mihinkään uudistuksiin, jotka vähentäisivät päästöjä.
Ohisalo ei kuitenkaan näe, että kyse olisi yhteisvastuun lisäämisestä tavalla, joka veisi unionia merkittävästi kohti liittovaltiota.
– Neuvoston oikeuspalvelu on myös meille painottanut, että tämä ei ole tällainen ennakkotapaus, Ohisalo sanoo.
Ilmastorahasto on tarkoitus rahoittaa suurimmaksi osaksi tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan huutokauppatuloilla.
Parlamentti äänesti sosiaalisen ilmastorahaston perustamisen puolesta kesäkuussa.
https://www.stat.fi/til/mkan/2021/mkan_2021_2022-03-01_tie_001_fi.html
STT
Kuvat:
Eihän tuo sovi mitenkään Suomelle ja suomalaisille. Kulkupelit kallistuvat kansan varoihin nähden, mutta ennen kaikkea valtion lypsämät polttoaineverot loppuvat ja monet bensa-asemat menevät konkurssiin. Hei haloo, taivas putoaa niskaan.
Jokainen ostettu bensatankillinen lihottaa ainakin välillisesti venäläistä hyökkäyssotaa ja aikanaan Kremlin uudelleenvarustautumista.
Ohisalo kannattaa muutosta, mutta ei ota kantaa sen vaikutuksiin suomalaisiin auton käyttäjiin?
Eihän näin voi toimia. Toivottavasti seuraavissa vaaleissa paikat jaetaan niille, jotka ajavat kotimaansa etuja.
Polttoaineveroista en ole huolissani. Luotan siihen, että verottaja löytää keinot verottaa sähköautoja kuten nyt polttomoottoriautoja.
Mersu on ilmoittanut lopettavansa polttomoottoriautojen tuotannon 2030 luvulla ja sitä ennen leikkaavansa niiden tuotantoa 70 prosenttia.Näin tekevät myös melkein kaikki autonvalmistajat. Miten Ohisalo liittyy asiaan vai pystyykö hän vaikuttamaan Mersun, Audin tai Volkkarin päätöksiin.
Katsokaa joskus sitä isompaa kuvaa eikä vain, mikä mitenkin vaikuttaa just suomalaisiin. Vanhemmat ikäluokat eivät halua minkään muuttuvan, koska eihän se ilmastonmuutos vaikuta heihin elianjan pituuden vuoksi. Tulevat sukupolvet sitten muistavat teidän venkoilunne, ja tuskinpa historiaa kirjoitetaan tätä porukkaa kiittäen. On hirveää, kun joutuu luopumaan kuolleesta tavarasta mihin on rakastunut, siis siihen autoon.
Kuvaa silti asennetta, kun tukee päätöstä, jonka vaikutuksia ei osaa arvioida.
Kaikki tulevaisuuteen liittyvä on arviota tai arvailua, kellään ei ole parempaa tietoa, mutta johonkin on luotettava ja päätöksiä on tehtävä, eikä kaikkia suinkaan tarvitse miellyttää.
Johonkin on luotettava, mutta Ohisalolla ei arviota ollut, johon mielipiteensä perustaa. Tai sitten ei uskaltanut ääneen sanoa vaikutusta käyttäjiin, kun uusien autojen hinta kaksinkertaistuu autoveron vähäisyydestä huolimatta ja latausjärjestelmä on kömpelö tankkaukseen verrattuna.
Seuraukset ovat varmasti hyvin köyhyystutkijan tiedossa.
Köyhät eivät ole tähänkään mennessä ajelleet autolla.
On siis hirveä rikos, kun keskimäärin kerran-pari viikossa eläkeläisinä käymme 20-vuotiaalla Astralla ostoksilla täältä maalta. Auto mainiossa kunnossa, kun sen vaan sellaisenaan pitää. Sisältyy myös peräkärry ja autossa koukku, myös taakkatelineet tarvittaessa. Eli ei mitään järkeä vaihtaa johonkin sähkövatkaimeen.
Mistä asiasta artikkelissa kirjoitettiin? Lukemisen ymmärtäminen olisi jo suuri saavutus joillekin. Kirjoitin autonvalmistajien päätöksestä luopua polttomoottoriautojen valmistuksesta. Miten se liittyy minuun ja miten se liittyy sinun Astraasi ja ajeluihisi?
Etkö tosiaan ymmärrä?
Kyllä se on haavetta polttomoottoriautojen valmistuksen lopettaminen 2030-luvulla. On alueita, joissa ei pääse sähköllä kulkemaan. On myös alueita, joissa ei edes ole sähköä. Nykymaailman tilanteen huomioon ottaen sähkökatkoja tulee olemaan runsaasti, voi olla pitkiäkin. Saa sitä haaveilla.
Juu ja on alueita, joissa ei pysty ajelemaan millään vehkeellä. Jos haluat etsiä marginaaleja ja tehdä niistä numeroa, niin populismi on sinulle oikea aate.
Täytyy vaan luottaa siihen, että kun uuden auton huoleton elinkaari on 15 vuotta, tuona aikana sähköautot ja latausinfra kehittyvät käyttökelpoiselle tasolle. Keski-Euroopassa, jossa tiheä asutus kattaa hävitetyt metsäalueetkin, tilanne on kenties parempi kuin täällä, mutta ei auta, vaikka miten suurta kuvaa katsoisi. Ei varsinkaan, jos kuvan on maalannut autoton vihreä.
Tällä hetkellä niinkin marginaaliselle tuotteelle kuin Skoda Octavia farmarille ei löydy edes sähköautoista puhuttaessa kohtuuhintaista kilpailijaa. Lataushybridinä Octaviankin saa, mutta sehän ei EU:lle kelpaa.