Vaikeasta tarrajätteestä tuli raaka-aine Finnfoamille: ”Ei ole jätettä, on vain raaka-aineita, ja täytyy keksiä, miten ne voidaan hyödyntää”

1
Muovin kemiallisen kierrätyksessä kierrätettävä PET-muovi silikoneineen sulatetaan glykolyysi-menetelmällä korkeassa lämpötilassa juoksevaan muotoon. Erilaisten tislaus- ja prosessointivaiheiden jälkeen PET-muovi muuttuu nestemäiseksi muoviraaka-aineeksi eli polyoliksi. Finnfoam hyödyntää sen eristeidensä raaka-aineena. Kuvassa Inosence Polyolin kemisti Jacob Veldmeijer.

UPM Raflatacin asiakkailtaan keräämästä tarrajätteestä aletaan tehdä Salossa Finnfoamin eristeitä.

Kyse on muovin kemiallisesta kierrätyksestä. Prosessi on pitkän kehitystyön tulos:

– Esimerkiksi annosteluprosessin kehitys vei kaksi vuotta, kuvailee Inosence Polyolin operatiivinen johtaja Sami Häkkinen Finnfoamin tiedotteessa.

Inosence Polyolin tuotantolaitos sijaitsee Salossa, noin kilometrin päässä Finnfoamin tehdasalueelta. Sen tekninen tuotantokapasiteetti on jopa 10 000 tonnia polyolia vuodessa. Kuvassa Sami Häkkinen, Inosence Polyol Oy:n operatiivinen johtaja.

UPM Raflatac kerää asiakkailtaan vaikeasti hyödynnettävää PET-muovista prosessijätettä, joka jalostetaan Inosence Polyolin kehittämässä prosessissa polyoliksi. Polyolia käytetään Finnfoamin eristeiden raaka-aineena.

Kierrätettävä PET-muovi silikoneineen sulatetaan glykolyysi-menetelmällä korkeassa lämpötilassa juoksevaan muotoon. Erilaisten tislaus- ja prosessointivaiheiden jälkeen PET-muovi muuttuu nestemäiseksi muoviraaka-aineeksi eli polyoliksi. Finnfoam hyödyntää sen FF-PIR-eristeidensä raaka-aineena.

Finnfoam on keväästä lähtien lisännyt kierrätetyn polyolin osuutta FF-PIR-eristeiden valmistuksessa. Yrityksen tavoitteena on syksyyn mennessä korvata neitseellinen muoviraaka-aine kokonaisuudessaan kierrätetyllä.

Kaikkiaan PET-muovia, kuten juomapulloja, kierrätetään Euroopan tasolla kohtuullisen tehokkaasti. Suomessa esimerkiksi PET-juomapullot kiertävät jo yli 90-prosenttisesti. Kotimaisen yritystroikan kehittämä menetelmä pureutuu nyt siis nimenomaan vaikeasti kierrätettäviin PET-jätteisiin, joita ei mekaanisilla menetelmillä olla pystytty aiemmin kierrättämään. Kierrätysprosessissa materiaalin jalostusarvoa on onnistuttu jopa nostamaan.

Tarraetikettien taustamateriaaleista noin 80 prosenttia tehdään paperista ja niiden kierrätykseen on vakiintuneet prosessit. Loput 20 prosenttia ovat tähän asti muodostaneet ison jätevirran.

 

UPM Raflatac kerää PET-pohjaista tarrakalvoa takaisin asiakkailtaan, ja tästä Inosence Polyol hyödyntää osan polyolin valmistukseen.

 

Tämä viidennes tarraetikettien taustamateriaaleista on PET-pohjaisia kalvoja, jossa muovin päälle on sivelty äärimmäisen ohut kerros silikonia. Silikoni muodostaa etiketin liimapuolelle liukkaan vastapinnan, josta etiketin saa irrotettua tasaisesti. Näiden jakeiden erottelu on vaikeaa, ja siksi PET-muoviset taustakalvot ovat aiemmin päätyneet polttoon.

PET-muovin ansiosta tarraetikettien tausta saadaan hyvin ohueksi: sen paksuus on noin 20–30 mikronia eli millin miljoonasosaa. Materiaalin äärimmäinen ohuus tekee sen kuitenkin kierrätysprosessissa vaikeasti käsiteltäväksi.

– Kun PET-taustanauha prosessin alussa murskataan, siitä tulee kevyttä ”muovisalaattia”, jota on hankala prosessoida, kuvailee Inosence Polyolin operatiivinen johtaja Sami Häkkinen.

Inosence Polyolin tuotantolaitos sijaitsee Salossa, noin kilometrin päässä Finnfoamin tehdasalueelta. Sen tekninen tuotantokapasiteetti on jopa 10 000 tonnia polyolia vuodessa.

Finnfoam valmistaa Salossa FF-PIR-eristeitä, jotka ovat eristävyydeltään tehokkaimpia lämmöneristeitä. Polyoli on MDI:n eli isosyanaatin ohella FF-PIR-eristeiden toinen pääraaka-aine.

– Uudet taloudelliset ja ekologiset kierrätysmenetelmät tulevat muokkaamaan myös lainsäädäntöä siihen suuntaan, että kierrätysvelvollisuus kasvaa entisestään ja jätteiden poltto vähenee, suunnittelee Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen.

Finnfoam rakentaa parhaillaan Saloon myös polystyreenin kemiallista kierrätyslaitosta.

– Oma näkemykseni on ollut jo vuosikymmenet, että ei ole jätettä, on vain raaka-aineita. Täytyy aina vain keksiä, miten ne voidaan hyödyntää, sanoo Nieminen.

 

UPM Raflatac

  • tunnetaan tarramateriaaleista.
  • Työllistää noin 3 000 työntekijää.
  • Liikevaihto vuonna 2021 oli 1,7 miljardia euroa.
  • UPM Raflatac on osa UPM-konsernia.

 

Inosence Polyol Oy

  • on 2016 perustettu suomalais-hollantilainen kemian teknologian yhtiö.
  • Vuodesta 2019 lähtien Inosence on valmistanut kierrätettävään PET-muoviin perustuvaa polyesteripolyolia ja etyleeniglykolia Salon tehtaalla.
  • Nestemäistä muovia hyödynnetään esimerkiksi Finnfoamin tuotannossa.
  • Yrityksen hallitukseen kuuluu Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen.

 

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Allan
5 kuukautta sitten

Loistavaa. Kunnioitettava asenne on kohdallaan.