Tiistai oli historiallinen päivä sekä Suomelle että Natolle. Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin Naton päämajassa Brysselissä, ja maista tuli näin sotilasliiton tarkkailijajäseniä.
Naton kannalta prosessissa on ollut historiallista sen etenemisvauhti. Hakemusten jättämisestä pöytäkirjojen allekirjoitukseen meni vain seitsemän viikkoa. Halu saada Ruotsi ja Suomi mukaan on vahva.
Suomen ja Ruotsin jäsenyys pitää hyväksyä 30 Nato-maan parlamenteissa. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan menossa on pienoinen kilpailu, kuka ensimmäisensä ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Muutamat maat tekevätkin sen jo tiistaina.
Allekirjoituspäivänä julkaistiin Uutissuomalaisen teettämän kyselyn tulokset, jotka tukevat Suomessa tämän vuoden aikana kasvanutta Nato-myönteisyyttä. Kyselyn mukaan jo jäsenyyshakemus lisäsi suomalaisten turvallisuuden tunnetta.
Juhannuksen alla tehdyssä kyselyssä yli puolet vastaajista koki turvallisuudentunteen vahvistuneen paljon tai jonkin verran. Joka kymmenes oli sitä mieltä että Nato-hakemus heikensi turvallisuudentunnetta.
Matka hakemuksesta allekirjoitukseen taittui nopeasti. Tästä eteenpäin vauhti on kiinni siitä, millä aikataululla 30 nykyistä Nato-jäsentä saavat sopimuksen ratifioitua.
Vaikka Suomen puolustusvoimat ovat kehittäneet toimintaansa mielessään Nato-yhteensopivuus, työ jatkuu jäsenyyden varmistumisen jälkeenkin. Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi tiistaina, että täysi liittymien Naton rakenteisiin vie käytännössä vuosia.
