Hunajasiideri on kohta kaikkien huulilla – Salolainen Lepola Drinks nappasi kaksi mitalisijaa Suomen Paras Siideri -kilpailussa

0
Lepolan Honey Apple Cyser ja Wild & Free Apple Cider ylsivät Suomen Paras Siideri -kilpailussa omien sarjojensa ensimmäiselle ja toiselle sijalle. Emmi Brownie esittelee voittajasiidereitä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salonseutulaiset siiderinvalmistajat Lepola Drinks, Hallonmäen Siideripanimo ja Brinkhall Sparkling ylsivät kärkikolmikkoon Suomen Paras Siideri -kilpailussa.

Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran (SASS) järjestämässä kilpailussa siiderit arvioitiin kolmessa eri sarjassa. Lepola voitti Maustetut aidot siiderit -sarjan ja tuli toiseksi Aito siideri -sarjassa.

Lepolan siideripanimoa Perniön Ylönkylässä pyörittävät Aaron ja Emmi Brownie ovat iloisia saamastaan tunnustuksesta.

– Tuntuu tietysti todella hienolta. Ei paljon parempaa kunniamainintaa Suomessa voisi saadakaan. Tämä on ihan huippujuttu ja motivoi kyllä todella paljon eteenpäin, Emmi Brownie sanoo.

Lepola Drinks on osa Emmi Brownien vanhempien perustamaa Meritalon marjanjalostamoa. Meritalon naapurissa sijaitseva Lepola heräsi henkiin, kun Helsingistä muuttaneet Browniet kunnostivat tilan vuonna 2015.

– Meritalossa oli toki käsitelty omenaa jo aiemmin. Meillä oli kontakteja viljelijöihin, ja omenanpuristuslaitteetkin olivat olemassa. Joillekin siiderintekijöille puristimme omenamehua, mutta Meritalo-brändillä ei ollut mitään omenatuotetta. Halusimme Aaronin kanssa tehdä jotain omaa, joten kokeilimme siideriä, Emmi Brownie kertoo.

Ensimmäinen harrastuksena tehty erä valmistui vuonna 2018, ja nyt valikoimassa on jo 12 erilaista siideriä sekä useita hunajaviinejä ja limonadeja. Viime vuoden sadosta valmistui noin 25 000–30 000 litraa siideriä.

Kaikki Lepolan siiderit tehdään sataprosenttisesti suomalaisesta omenasta, eikä niihin lisätä vettä, aromeja eikä tiivisteitä. Kaikilla tuotteilla ei kuitenkaan ole aidon siiderin sertifikaattia, sillä joissakin maustetuissa siidereissä maustamiseen käytettyjen luonnonraaka-aineiden määrä ylittää sallitun kymmenen prosenttia juoman tilavuudesta.

– Esimerkiksi raparperilla maustettu siiderimme ei tästä syystä ole saanut sertifikaattia, vaikka se on tehty samoilla menetelmillä kuin muutkin siiderit, Emmi Brownie sanoo.

Aito siideri -sarjassa toiselle sijalle yltänyt Lepolan Wild & Free Apple Cider lanseerattiin viime kesänä. Luonnollisten hiivojen avulla villinä käynyt siideri sisältää vain omenamehua ja hiilihappoja. Kyseinen siideri syntyi lähes vahingossa.

– Sinä vuonna olimme unohtaneet ulos pari tynnyrillistä omenamehua, joka oli lähtenyt käymään. Aaron luuli mehun pilaantuneen, mutta haistoi ja maistoi sitä kuitenkin ensin. Kun se tuoksuikin hyvältä, hän antoi sen käydä loppuun. Se oli pieni erä, mutta tänä vuonna teimme vähän enemmän, Emmi Brownie muistelee.

Maustetut aidot siiderit -sarjan voittanut Honey Apple Cyser on maustettu hunajalla, ja se täydentää omalta osaltaan mehiläisten ja omenoiden välistä kiertokulkua.

– Mehiläinen pölyttää omenapuiden kukinnot ja kerää omenapuista mettä, josta sitten tulee hunajaa. Halusimme tuoda ilmi, kuinka tärkeitä pölyttäjät ovat meille kaikille. Alun perin ajatuksena oli käyttää tilan omaa hunajaa, mutta nyt mehiläisiä on vähemmän, Emmi Brownie kertoo.

Emmi Brownie pyörittää Lepolan siideripanimoa yhdessä miehensä kanssa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Samassa sarjassa hunajasiiderin kanssa kilpaili Hallonmäen Siideripanimon vadelmalla maustettu Hallon-siideri. Se tuli Maustetut aidot siiderit -sarjassa kolmanneksi.

– Kyllähän tuo hieno tunnustus on. Se antaa uskoa siihen, että olemme oikeilla jäljillä, sanoo Sami Vesterinen, toinen panimoa pyörittävistä veljeksistä.

Hallon-siideri on panimon nimikkotuote. Perniössä sijaitsevan Hallonmäen tilan päätuotteena on vadelma, joten olihan sitä kokeiltava siiderinkin maustamiseen.

– Ei haluttu heittää hukkaan poimiessa rikkoutunutta ja epämääräisen kokoista kakkoslaatuista vadelmaa. Sitä oli yhtenä vuonna niin paljon, että päätettiin kokeilla. Kaksi vuotta sitten tuli ensimmäinen erä myyntiin, Vesterinen kertoo.

Panimon siiderivalikoima vaihtelee tilanteen mukaan, eikä kaikkia tuotteita ole saatavilla joka vuosi. Vesterisen mukaan raaka-aineiden saatavuus vaihtelee ja satokausi tuottaa omanlaisensa omenat ja marjat joka vuosi. Omenoita kasvaa omallakin pihalla, mutta suurin osa niistä tulee Kemiöstä ja Angelniemeltä.

Joskus lähiseudun omenat kaipaavat kaverikseen ripauksen eksotiikkaa. Muut siiderit -sarjassa kolmen parhaan joukkoon ylsi Halikossa toimivan Brinkhall Sparklingin Normanni-siideri, jossa yhdistyvät muheva ranskalainen siideriomena ja raikas suomalainen omena.

Suomalaisen Aidon Siiderin Seura odotti saavansa ensimmäistä kertaa järjestettyyn kilpailuun kymmenen eri siideriä, mutta lopulta kisaan osallistui jopa 23 kotimaista tuottajaa yli 80 siiderillä.

– Kilpailun taso oli todella hyvä. Tuomaristolla oli vaikea mutta kiitollinen tehtävä valita hyvistä tuottajista parhaat, finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka sanoo.

Alan ammattilaisista, harrastajista ja median edustajista koottu kutsutuomaristo arvioi siiderit sokkona. Nelimarkan mukaan tärkeimpiä kriteerejä olivat laadukkuus, tasalaatuisuus, omenaisuus ja tietynlainen puhtaus.

– Tuomarit olivat tehneet alkukarsinnan siinä mielessä hyvin, että sieltä nousi siistejä ja kliinisiä tuotteita. Voi olla myös hyviä siidereitä, joissa villihiivalla on isompi rooli ja joissa on navetantakaisia makuja, mutta tässä kilpailussa menestyivät hyvin puhtaat tuotteet.

Koko kilpailun voittajaksi valikoitui Terissaaren Korte-siideri, joka on valmistettu Akaassa yli sadasta omenalajikkeesta. Vuosikerran 2019 siideri sai kypsyä pitkään, sillä se tuli myyntiin vasta tänä vuonna.

Suomen Paras Siideri -kilpailun tarkoituksena on parantaa suomalaisen siiderin arvostusta sekä tehdä siideriä ja sen valmistajia tunnetuksi. Kilpailu on ainoa suomalainen juoma-alan kilpailu, joka kokoaa siiderinvalmistajat kisaamaan omilla tuotteillaan. Kilpailuun voivat osallistua niin suuret kuin pienetkin valmistajat.

– Kilpailu oli meidän pienelle siideriseurallemme iso ponnistus, mutta se saa ehdottomasti jatkoa, Nelimarkka vakuuttaa.

Salolaiset siideripanimot ovat Mariaana Nelimarkalle jonkin verran tuttuja, sillä hän vieraili kesäkuussa kaikkien luona.

– Joku saattaa kysyä, millaista se suomalainen siideri on, mutta ei siihen ole suoraa vastausta. Jokaisella talolla on oma tyylinsä. Seuramme ytimessä on, että siiderit tehdään sataprosenttisesti suomalaisesta omenasta, ja kaikki salolaiset noudattavat sitä. Lepolan Aaronilla on oma touch, hän on todella kokeileva. Hallonmäen tilalla taas on pitkään kasvatettu puutarhakasveja, ja he hyödyntävät omaa viljelytuotantoaan.

Vaikka Salon seudulla on useampia siiderinvalmistajia, pientuottajat kokevat yhteistyön keskinäistä kilpailua tärkeämpänä.

– En koe tätä kauheana kilpailuna, vaan pikemminkin niin, että ryhmänä kilpailemme isoja tuottajia vastaan. Pystymme yhdessä olemaan vahvempia kuin jos kaikki touhuaisivat vain yksinään. Kaikilla on kuitenkin oma tyyli, ja tuotteet ja valmistustavat ovat erilaisia keskenään, Emmi Brownie sanoo.

Sami Vesterinen on samaa mieltä.

– Kyllä se juuri noin on. Olemme Lepolan kanssa niin lähekkäin, että teemme jonkin verran yhteisiä juttuja. Järjestimme juuri yhdessä pienet siiderifestarit. Lisäksi teemme jonkin verran yhteisiä hankintoja, jaamme vinkkejä ja ajatuksia ja teemme palveluksia. Kyllä se hyvin toimii.

Yhteistyöstä hyötyvät myös asiakkaat.

– Nyt kun toivon mukaan tämäntyylinen siideri nostaa päätään ja kysyntä kasvaa, pystymme paremmin vastaamaan kysyntään, kun tuottajia on useampia, Brownie sanoo.

Molemmat aikovat kilistellä kilpailumenestyksen kunniaksi omilla tuotteillaan.

– Kai se yksi pitää korkata, Vesterinen naurahtaa.