Urheilupuiston yläkentän maalialueelle kokoontuu uteliaita miehiä yksi kerrallaan. Pian meitä on kasassa tusina.
– Joko Satu on viimeisellä kilometrillä, vanhempi herrasmies utelee kännykällä suoraa lähetystä seuraavalta paikallislehden toimittajalta.
– Ei ole vielä (Tahkonkadun ja Karjaskylänkadun) kurvissa, maalialueen eniten jännittävin mies ehtii vastata.
– Kaks minuuttia vielä, rohkein arvio kuuluu.
Pitkän odottelun jälkeen yleisurheilukentän portista ilmestyy tummiin pukeutunut juoksija, rinnallaan fillarilla livelähetystä kuvaava Ylen toimittaja.
– Ehtii kevyesti, rohkein arvioitsija huudahtaa.
Lappeenrantalainen Satu Lipiäinen tulee kärsivän näköisenä maaliin ajassa 7.40.20. Se on 100 kilometrin ultrajuoksun uusi naisten Suomen ennätys. Vanha ennätys parani yli minuutilla ja Lipiäisen oma ennätys yli 10 minuutilla.
Samalla vuonna 1996 syntyneestä Lipiäisestä tuli ensimmäinen nainen, joka on voittanut tämän arvostetun Suomi-juoksun.
Lipiäinen istahti muoviselle puutarhatuolille ja keräili itseään ilmeettömänä vajaan minuutin ennen kun oli kykenevä antamaan kommentteja urakastaan.
– Oli raskas reissu, taisteluvoitto, hän huokaisi.
– 50 kilometriin asti meni hyvin, mutta neljä kilometriä ennen maalia tuli fiilis, että näinköhän pääsen edes maaliin. Suomen ennätyshaaveet olin jo unohtanut, kun tuli niin monta viiden minuutin kilometriä.
Ultrajuoksun 6,25 kilometrin reitti kulki Urheilupuistosta Perniöntietä, Kiskontietä, Karjaskylänkatua ja Tahkonkatua pitkin. Lipiäinen kiersi sen 16 kertaa. Viimeinen kierros meni tasan 30 minuuttiin, joka olisi normikuntoilijalle kova suoritus, mutta 15 kierrosta alla suorastaan älytön suoritus.
– Joka kerta, kun vastatuuli puri suoralla, teki mieli itkeä, Lipiäinen myönsi.
Mutta vaikka tuuli oli kova, se ei ollut pelätyn kuuma. Lämpötila pysyi edellispäiviin nähden siedettävänä, joskin kaukana optimaalisesta. Aamuyhdeksältä alkaneen ja kello 16.40.20 päättyneen kisan aikana riitti kannustusta.
– Jotkut huutelivat jopa parvekkeelta! Kyllä se antoi voimia, Lipiäinen kiitteli radan varrella olleita salolaisia.
Lipiäisen aviomies ja huoltaja Kalle Lipiäinen kertoi, että kisan aikana meni nestettä litra tunnissa eli vajaat kahdeksan litraa.
– 30 litran kylmälaukku oli täynnä jäitä. Ne menivät kaikki. Ompelimme jääpusseja niskaan ja kaikkialle, että voittaisimme helteen, Kalle Lipiäinen naurahti.
Haastattelun ja onnitteluiden jälkeen Satu Lipiäinen nousi horjuen ylös ja aloitti pitkän palautumisen. Vasta siinä vaiheessa loppusuoralle kaartoi ensimmäinen mies, Mikko Sallinen. Hän ylitti maaliviivan ajassa 8.00.33.
