Intohimona akvarellitaide – suurlähetystöjä rakentaneen entisen oopperalaulaja Arto Aallon palava into maalaamiseen syttyi jo nuorena poikana

0
Arto Aallon seuraava projekti olisi maalata akvarelleja Vartsalan historiasta. Hän etsii tätä varten vartsalalaisia, joilta löytyisi vanhoja paikallisia valokuvia. Aallon käsissä oleva teos on nimeltään Kovanpohjannokka. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Vartsalalainen Arto Aalto täytti hiljattain 70 vuotta. Koko elämän ajan hänen sydämensä on sykkinyt akvarellien maalaamiselle. Halu taiteen tekemiseen syntyi jo lapsena.

– Kaksitoistavuotiaana voitin Halikon koulun maalauskilpailun. Tuolloin muut maalasivat koulurakennuksen lapsenomaisesti ylhäältäpäin. Itse maalasin sen poikkeuksellisesti sivulta, Aalto kertoo.

Akvarellimaalauksia hän on sivellyt läpi ikänsä sivutoimisena työnä. Teokset kuvaavat merimaisemia ja rantoja muun muassa Aallon synnyinseuduilta Vartsalasta. Hän syntyi 50 metriä merenrannasta.

Kovanpohjannokka Vartsalasta on teos uimarannasta, jossa tuli nuorena käytyä usein. Siellä oli vähän matkan päässä kaislikko, joka toimi turvaverkkona. Heti sen jälkeen vesi oli liian syvää uimiseen, hän sanoo.

Aalto on pohtinut, että hän voisi taiteilla historian havinaa huokuvien vanhojen Vartsalasta napattujen valokuvien pohjalta akvarelleja. Hän etsii paikallisia, joilta löytyisi noin sadan vuoden takaisia kuvia. Aallon mukaan nykyisillä, uusilla Vartsalan asukkailla on väärinkäsityksiä alueen historiasta.

Aallon akvarellimaalaus Veneitä Suomenlahdella. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Plazan kauppakeskuksenkin turvakaiteita asentanut Aalto omaa monipuolisen ja vaiherikkaan taustan. Hän on muun muassa ollut mukana rakentamassa suurlähetystöjä.

– Kansakoulun jälkeen tie vei metallitöihin sekä Lahtinen ja kumppanit Oy -yrityksen pestiin. Sieltä tuli sitten aikanaan toimeksianto Moskovaan 2000-luvun alussa, kun olin 48-vuotias.

Moskovassa Britannian suurlähetystössä aikaa kului seitsemän kuukautta. Toinen työtehtävä vei myöhemmin jälleen Moskovaan, mutta tällä kertaa Japanin suurlähetystöön. Vuonna 2004 Aalto palasi Japanista takaisin Suomeen.

Aalto on samoin rakentanut pääkaupunkiseudun kauppakeskusten kaiteita. Hän suunnitteli myös prototyyppejä useille suomalaisille sisustusarkkitehdeille, muun muassa Stefan Lindforsille.

Vanhoja tammia on Aallon Teijon maisemista maalattu teos. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Ooppera on ollut iso osa Aallon elämää. Hän aloitti Suomen filharmonisessa orkesterissa, minkä jälkeen siirtyi Savonlinnan oopperaan.

– Olin korkea tenori, mikä on harvinaisempaa. Oopperaan tarvitaan sekä korkea tenori että matala basso. Ne ovat mahdollisimman kaukana toisistaan. Näin väliin mahtuu useita muita äänityyppejä, Aalto tähdentää.

Hän on laulanut myös Turun ja Tampereen oopperassa. Viisi vuotta sitten Aalto lopetti uransa Tampereella.

Musiikillinen matka on kuitenkin vielä jatkunut. Nykyään Aalto käy hoivakodeissa ilahduttamassa vanhuksia. Trio A. Aalto, johon kuuluu Aalto itse sekä hänen veljensä Heimo Aalto ja harmonikkaa soittava Aulis Meltonen, viihdyttää ikäihmisiä lauluillaan.

– Vierailemme todella usein salolaisissa vanhainkodeissa. Eräs nainen ei enää muista mitään entisestä tai tulevasta, mutta kun lauloimme yhtä laulua, hän yhtyi mukaan ja muisti sanat.

Aallolla on kuusi lasta, joista nuorin on 27 ja vanhin 45. Lastenlapsia on neljätoista. Yksi hänen lapsistaan on Turun kaupungininsinööri Antti Aalto.