Tanssilavat ja paritanssiharrastus kärsivät raskaasti keväällä 2020 alkaneen koronapandemian aikana. Niissä kun yhdistyivät kaksi kiellettyä asiaa: laulaminen ja läheisyys.
Lavojen keskimääräiset kävijämäärät olivat laskussa jo ennen koronaa. Tanssilavakulttuurin edustajat ovat luonnollisesti asiasta huolissaan.
Tanssia harrastavien hyvinvoinnin lisäksi lavatansseilla on myös taloudellista merkitystä. Pelissä ovat muun muassa ammattimuusikoiden elanto ja tanssien järjestäjien tulot. Osa lavoista pyörii yrityspohjalla, osan taustalla on esimerkiksi urheiluseura.
Vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi lavatanssit Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Samassa luettelossa ovat muun muassa saunominen, laihialainen nuukuus ja kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona. Ollaan siis perustavaa laatua olevien kansallisten asioiden parissa.
Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuina Unescon aineettoman kulttuuriperinnön eri aloja: esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, juhlat ja tavat, ruokaperinteet, käsityötaidot, pelit ja leikit sekä luonto.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi korona-aikana myös tukea lavatanssiperinteen kehittämishankkeelle.
Parhaillaan on käynnissä jatkohanke, jolla haetaan yhteistyökuvioita tanssilavojen, matkailun ja kulttuurin toimijoiden välille. Tarkoitus on edelleen uudistaa ja vahvistaa tanssilavakulttuuria. Hankkeessa on mukana Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen tunnettuja tanssilavoja.
Lavantanssiperinnettä buustaavaa hanke on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. Varsinais-Suomi ei ole vielä mukana, vaikka täälläkin on tunnettuja lavoja. Salon seudullakin on kaikkiaan kymmenkunta aktiivista paritanssiareenaa.
Kesälavoista kuuluisimpien joukossa ovat Someron Ämyri ja Esakallio, ja heinäkuinen viikon mittainen Raatalan Humpparalli on huomionarvoinen alan festivaali. Ravintola Musine on tuonut tanssimusiikin takaisin Salon keskustaan.
Esakalliolla on jo vuosien ajan järjestetty tanssien lisäksi myös kevyen musiikin konsertteja ja esitetty musiikkinäytelmiä. Ämyrin lavaisäntä totesi Salon Seudun Sanomissa (SSS 3.7.), että nykyajan lavan täytyy olla viihdekeskus.
Lavatanssit ovat kehittyvää kulttuuriperintöä. Jos omat lavamuistot ovat ajoilta, jolloin lattialla liikuttiin tangon, jenkan ja valssin tantiin, nykymeno voi yllättää lajien monipuolisuudella ja tyylien kirjolla.
