Salon kaupunginvaltuusto toimi oikein päättäessään kaupungin osallistumisesta Turun tunnin junan hankeyhtiöön toukokuussa 2020.
Asialle saatiin viimeinen niitti, kun korkein hallinto-oikeus KHO hylkäsi asiaa koskevan valituslupahakemuksen viime viikolla. KHO ei anna ratkaisua asiassa.
Se tarkoittaa, että Turun hallinto-oikeuden viime joulukuussa antama päätös jää voimaan. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.
Salon valtuusto päätti, että kaupunki lähtee osakkaaksi Helsingin ja Turun välistä nopeaa raideyhteyttä suunnittelevaan hankeyhtiöön ja sijoittaa siihen enintään 3,74 miljoonaa euroa.
Päätöksestä jätettiin kaksi valitusta. Toinen jätettiin myöhässä, ja se jäi tutkimatta. Toisen valituksen oli laatinut asiamiehenä hallintonotaari Timo Pohjola, ja siinä oli 25 allekirjoittajaa.
Valittajien mukaan valtuuston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja se oli osin lainvastainen. Valittajien mukaan valtuusto oli ylittänyt myös toimivaltansa.
Valituksen keskeinen peruste oli, ettei ratahankkeeseen osallistuminen kuulu kunnan toimialaan, vaan suuret väyläinvestoinnit kuluvat valtiolle. Sijoitusta pidettiin kaupungille riskialttiina ja hankkeen hyötyjä kyseenalaisina.
Valituksen mukaan asian valmistelussa annettiin osin harhaanjohtavaa ja ristiriitaista tietoa, minkä lisäksi päätöksentekoon osallistui esteellisiä valtuutettuja.
Turun hallinto-oikeus jätti valituksen osin tutkimatta. Sen mielestä päätöksentekoon ei osallistunut esteellisiä henkilöitä.
Hallinto-oikeus ei ottanut kantaa hankkeen tarkoituksenmukaisuuteen. Sen sijaan se totesi, että valtuusto on voinut harkintansa mukaan päättää hankeyhtiöön osallistumisesta.
”Salon kaupungin osakkuutta kyseisessä hankeyhtiössä voidaan pitää sellaisena Salon kaupungin itsehallintoon kuuluvana tehtävänä, joka kuuluu myös kunnan toimialaan”, oikeus totesi.
Salon lisäksi Vihdissä tehtiin valitus Tunnin junan hankeyhtiöön osallistumisesta. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Vihdin päätöksestä tehdyn valituksen.
Ratasuunnitelma tulee aikanaan valtuuston käsiteltäväksi, ja kova kysymys on, osallistuuko ”Salo ratahankkeen kustannuksiin. Silloin puhutaan aika isoista summista. Siitä tullaan valittamaan sadan prosentin varmuudella.”
Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen on lopputulokseen tyytyväinen. Hänen mielestään valitusten hylkääminen osoittaa, että kuntien päätöksenteko on toiminut oikein ja ettei päätöksiä ole perusteita moittia.
– Huoli kaupungin puolesta on poissa, ja kaikki on kunnossa, Ottavainen kommentoi Salon valitusta lyhyesti.
Turun Tunnin Juna Oy:ssä ovat mukana valtio ja seitsemän kuntaa: Turku, Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi, Espoo ja Helsinki.
Salon valituksessa asiamiehenä toiminut Timo Pohjola ei ollut yllättynyt KHO:n päätöksestä. Häntä kuitenkin harmittaa, että osa asioista jäi kokonaan käsittelemättä.
– Yksi asia, joka puuttui hallinto-oikeuden päätöksestä kokonaan, oli ympäristövaikutusten arviointi YVA. Sitä ei käsitelty lainkaan.
Pohjola sanoo, ettei asia jää tähän. Hän muistuttaa, että Turun ja Helsingin välisestä nopeasta ratayhteydestä tehdään vielä monia päätöksiä ja valituksia.
– Ratasuunnitelma tulee aikanaan valtuuston käsiteltäväksi, ja kova kysymys on, osallistuuko Salo ratahankkeen kustannuksiin. Silloin puhutaan aika isoista summista. Siitä tullaan valittamaan sadan prosentin varmuudella, Pohjola ennakoi.
Surullista tuhota kaunis Lukkarinmäki. Jälkipolville anteeksi.
Lukkarinmäkeläiset ovat markkinoineet aluetta paratiisina. Puita ja pensasaitoja on tietysti paljon tuomassa vehreyttä. Uusi ratalinja on ollut kaikkien tiedossa 80-luvulta lähtien. Ja ne vanhimmat talot voi siirtää.
Ei jälkipolville tarvitse mitään antaa anteeksi, eivät he ole mitään pahaa tehneet, ihan itse me sen teimme.
Heillä on ollut tiedossa linjaus jo vuosikymmeniä. Uuden ja vanha radan varrella on paljon muitakin asukkaita, joille linjaus tulee aivan uutena asiana. Jotenkin Lukkarinmäestä on tehty kynnyskysymys, vaikka koko rata pilaa meidän maiseman ja vie monelta kodin tai maat. Lukkarinmäen asukkaat ovat tästä vain pieni osa. Kaksoisraiteen osalta on maanomistajia, joilta on jo viety maata 1990-luvulla ja joutuvat taas samaan tilanteeseen. Tai sitten on moottoritien alle jäänyt maata.
Ja Salo pelastuu.
Samaan aikaan valitetaan bensan hinnasta, sähköautojen kalleudesta, työvoimapulasta, työvoiman saatavuudesta ja Salon väkiluvun vähenemisestä. Ja vastustetaan nopeaa joukkoliikenneyhteyttä Salosta Turkuun ja pääkaupunkiseudulle. Ei kuulkaas millään busseilla tai tsaarinaikaisella oikuttelevalla yksiraiteisella junaradalla työvoiman liikkuvuutta hoideta.
Niillä miljardeilla saatais paljon teitä asfaltoitua. Meillä on Euroopan huonoimmat tiet, liikkuminen ei niin vaan siirry raiteille, kun asemia ei oo joka paikassa. Junakyyti on kankeaa, tarvitaan jatkokyyti asemalta. Sit mikä estää ettei kaksoisraiteilla tapahdu ihan samaa kuin yksiraiteisella? Sähkö on kumma asia, kun ei yhdistä niin mikään ei liiku. Ja usein VR:n ongelmat liittyvät rataohjaukseen, siinä ei välttämättä auta vaikka ois 10 rataa vierekkäin. Ja mitään nopeaa junaa ei tule, kun Salosta Turkuun on vanha rata, siinä ei kuljeta samaa nopeutta kuin Salosta Espooseen tehtävällä uudella radalla. Ja nopein juna ei Salossa pysähdy, joten mistä Salo oikein maksaa? Siitä… Lue lisää »
Kuka tarvitsee tunnin junaa? en tunne ketään kuka tarvii. Tunnin juna on väärä nimitys, se ei pysähdy Salossa. Salolaisilla ei ole tunnin junaa.
Euroopalla ja Suomella on lähitulevaisuudessa edessään vähän suurempiakin haasteita kuin Turun Tunnin juna!
Kellä rahaa on, se sitä käyttäköön. Ja Salolla on?
Väyläviraston mukaan hankearvioinnissa mukana olleet vaihtoehdot eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0.
Espoon kaupunkiradan ja Kupittaa–Turku-kaksoisraideosuuden jälkeen seuraavaksi kannattavin osa on Rantaradan parantaminen, jonka hyöty-kustannussuhde on 0,70.
Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon hyöty-kustannussuhde on 0,44.