Kirkkohäitä juhlitaan yhä harvemmin Salossa – seurakunnan jäsenet suosivat nykyään lähes yhtä paljon siviili- ja kirkkovihkimisiä

5
Krista ja Tuomas Liimatainen halusivat kirkkohäät. He astelivat avioon Uskelan kirkossa tämän vuoden toukokuussa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kirkkohäiden suosio Salossa on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana. Kun vielä 2012 kirkollisia vihkimisiä seurakunnan jäsenten keskuudessa oli 136, viime vuonna luku oli 63.

Siviilivihkimisten suosio seurakuntalaisten keskuudessa taas on kymmenen vuoden ajan pysynyt vakaana. Vuonna 2012 siviilivihkimisiä oli 63, ja viime vuonna 54. Ero siviili- ja kirkkovihkimisissä on viimeisen neljän vuoden ajan ollut määrällisesti enää vain reilu kymmenkunta. Koronavuodet eivät merkittävästi näy tilastoissa.

– Korona-aika ei ole estänyt avioon astumista. Vihkitilaisuudet on vain tehty koronarajoitusten puitteissa ja hääjuhla on varmasti ollut pienempi, sanoo Salon seurakunnan toimistonhoitaja Tanja Kaski.

Salossa tämän vuoden vihkivarauksia on tähän mennessä tehty suunnilleen saman verran kuin viime vuonna yhteensä.

– Kirkollisten vihkimisten määrä voi varausten perusteella hieman piristyä viime vuodesta, mutta merkittävää eroa tuskin on nähtävissä, sillä yleensä kirkkovaraukset tehdään hyvissä ajoin, sanoo Kaski.

Tuomas ja Krista Liimataiselle vihille astuminen oli luonteva asia. – En ole osannut kyseenalaistaa sitä, sanoo Krista Liimatainen. Kuva: Rami Nummelin

Tavallisesti kirkollinen vihkiminen tapahtuu kirkossa, kappelissa tai jossain muualla seurakunnan tilassa. Kirkollisen vihkimisen voi saada myös esimerkiksi morsiusparin kotona tai ulkona. Tämän vuoden kirkollisista vihkivarauksista noin joka kuudes tapahtuu muualla kuin kirkossa. Lukema noudattaa hyvin edellisten vuosien linjaa.

Kaski muistuttaa, että vihkitilaisuuksia pidetään Salossa paljon myös niille, jotka eivät kuulu Salon seurakuntaan, mutta jotka ovat täältä kotoisin. Valtakunnallisesti katsottuna heinä- ja elokuu olivat viime vuonna suosituimpia vihkimiskuukausia.

– Salossa astutaan vihille pitkin vuotta, mutta kesäaika on suosituinta. Suosituin vihkikirkko on jo useampana vuonna ollut Uskelan kirkko. Tänä vuonna seuraavaksi suosituimmat vihkikirkot näyttävät olevan Halikon, Teijon ja Perttelin kirkot. Jonotusaikoja ei ole, vaan kirkon saa yleensä aina sille päivälle kun haluaa, sanoo Kaski.

”Salossa astutaan vihille pitkin vuotta, mutta kesäaika on suosituinta.”

Digi- ja väestötietorekisterikeskuksen mukaan Salossa käy siviilivihkimisessä paljon väkeä myös muilta paikkakunnilta. 2019 vuonna luku oli 93, ja jo seuraavana vuonna puolet enemmän.

– Siiviilivihkiminen on kasvattanut viime vuosina suosiotaan monestakin syystä. Kirkosta eroamiset ovat lisääntyneet runsaasti. Myös eri uskontokunnista tulevat maahanmuuttajat vaikuttavat tilastoissa. Lisäksi pienimuotoisemmat häät on helpompi järjestää, vaikka toki kirkkokin tarjoaa tähän mahdollisuuden, arvioi johtaja Ari Torkkel viestintä- ja digivirastosta.

Viime vuonna maistraattiin asteli Salossa yhteensä 145 paria. Luku käsittää niin seurakunnan jäsenet kuin kirkkoon kuulumattomatkin. Tämän vuoden toukokuuhun mennessä maistraattivihkimisiä on ollut yli 80.

Valtakunnallisesti katsottuna avioliittoon astellaan yhä harvemmin. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna solmittujen avioliittojen määrä on pienin yli 100 vuoteen. Vuonna 2021 Suomessa solmittiin hieman alle 20 000 avioliittoa. Vuonna 2020 luku oli reilut 22 000, ja 2012 vuonna hieman reilut 31 000.

– Tulos ei yllätä, sillä kehitys on ollut jo vuosia laskeva. Lukuja saattaa selittää yhteiskunnan muuttuneet käsitykset avioliitosta ja sen merkityksestä. Korona-ajalla voi olla myös oma osuutensa tilastoissa, kun häiden ajankohtaa on siirretty, arvioi yliaktuaari Auli Hämäläinen tilastokeskuksesta.

Liimataiset luottavat perinteisiin – kirkkohäät olivat päivänselvä valinta

Tuomas ja Krista Liimatainen löysivät yhteisen sävelen kuusi vuotta sitten.

– Seurakunnan kuoroharrastuksesta se lähti, muistelevat toukokuun alussa Uskelan kirkossa vihityt Liimataiset.

Krista Liimatainen aloitti kuoroharrastuksensa jo varhain ala-asteella, ja jatkoi harrastustaan myös nuorisokuoroon asti. Kun kuoro muuttui sekakuoroksi, mukaan eksyi myös hänen tuleva aviomiehensä.

”Minulle on ollut päivänselvää, että avioliittoon tähdätään. En ole osannut kyseenalaistaa sitä.”

Vuosien seurustelun jälkeen ajatus naimisiinmenosta muuttui ajankohtaiseksi.

– Minulle on ollut päivänselvää, että avioliittoon tähdätään. En ole osannut kyseenalaistaa sitä, sanoo Krista Liimatainen.

Liimataisten kaveripiirissä lähes kaikki ovat naimisissa.

– Nyt oli meidän vuoro, hymyilee pariskunta.

Kosinta tapahtui kaksi vuotta sitten loppiaisena Teijolla pariskunnan patikointiretken yhteydessä.

– Osasin odottaa kosintaa, mutta tuli se silti yllätyksenä, kertoo Krista Liimatainen.

Iltanuotion äärellä, pimeässä tihkusateessa päätös naimisiinmenosta sai vahvistuksen.

– Sormusta ei ollut, sillä olimme päättäneet jo aiemmin noutaa ne yhdessä, kertoo Tuomas Liimatainen.

Uskelan kirkko on Krista ja Tuomas Liimataisen rippi- ja vihkikirkko. Kuva: Rami Nummelin

Häät päätettiin pitää vasta parin vuoden päästä, jotta aikaa niiden järjestelyyn olisi hyvin. Uskelan kirkko on aiemmin toiminut molempien rippikirkkona, joten valinta kirkon suhteen oli selvää. Salon seurakunnalla ja Uskelan kirkolla on pariskunnan yhteisen kuoroharrastuksen ohella tärkeä rooli etenkin Tuomas Liimataisen elämässä.

– Kuulun Salo-Uskelan alueneuvostoon, sekä toimin Salon seurakunnan kasvatuksen johtokunnassa ja kristillisen palvelun ja maahanmuuttajatyön johtokunnassa.

Kun aviopari oli saanut siunauksensa tutun kirkon alttarilla, hääjuhlaa siirryttiin viettämään viidenkymmenen vieraan voimin Rikalanmäelle.

– Oli luontevaa, että vihkitilaisuudessa ja myöhemmin myös hääjuhlassa oli mukana meille tuttu pappi ja kanttori, sanoo Krista Liimatainen.

Hääjuhlassa oli perinteisten ohjelmien, kuten häävalssin, lisäksi rentoa yhteislaulua.

– Kuorokavereidemme lisäksi lauloimme ja soitimme kuorossa myös itse. Oli tärkeää tehdä häistä juuri meidän näköiset. Onnistuimme mielestämme siinä hyvin, summaa aviopari.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Yksi pyyntö
1 kuukausi sitten

Puitteet olisi Salossa kirkkohäille upeat ja vaihtoehtoja niiden suhteen monia. Meren äärellä Angelniemellä sijaitsevalle kauniille puukirkolle vedettiin jopa uusi asfalttitie, mutta siitä huolimatta kirkko ei ollut auki tänä juhannuksena. Vielä korona-aikaan Angelniemellä oli juhannuksena suosittu perinteinen jumalanpalvelus ja sitä ennen kirkkokonsertti. Nyt Salon seurakunta voisi panostaa kunnolla kirkolliseen tapahtumatuotantoon, kun korona on väistynyt ja hienoilla paikoilla oleviin tiloihin on varsinkin kesäaikaan esteetön pääsy.

Väestörakenne vaikuttaa
1 kuukausi sitten

Kirkkohäiden vähentymiseen toki vaikuttaa ennen muuta se, ettei Salossa enää asu läheskään niin paljon nuoria aikuisia kuin Nokia-vuosina.

Veka
1 kuukausi sitten

Jep. Uutisesta käy ilmi, että häät ovat ylipäänsä vähentyneet rajusti Salossa. Ei ole nuoria aikuisia enää yhtä paljoa.

Mamma maalta
1 kuukausi sitten
Reply to  Veka

Nuoria on, mutta kun yhdessä asumisen edellytyksenä ei enää kymmeniin vuosiin ole ollut kirkko- eikä muitakaan vihkimisiä. Se oli vielä silloin viime vuosisadalla 60- ja 70-luvuilla voimassa yleisesti. Avoparina eläessä on se eroaminen helpompaa, kun lapsiakaan ei enää pariskunnilla heti ole tai tule. Olisi se vapaa asumismuoto yhdessä olon kokeiluna silloin 60-70-luvuillakin ollut aiheellista.

Tammisiltalainen
1 kuukausi sitten

Koska ev-lut kirkko ei noudata Suomen lakia mm. homoparien vihkimisessä, kirkolta pitäisi viedä vihkimisoikeus. Halukkaat voisivat silti käydä kirkossa ”vihillä” maistraatin jälkeen. Kuten nykyäänkin, jos toinen osapuoli ei kuulu kirkkoon. Myös hautaustoimi pitäisi siirtää kunnille tai valtiolle kustannusten yhdenmukaistamiseksi.
PS. Olen heteromies, joka erosi kirkosta 18-vuotiaana.