Kiskossa kerätään nimiä terveysaseman puolesta – ”Jos palvelut loppuvat, kylän vetovoima vähenee”

5
Henna Lehtonen (vas.) ja Pirkko Taponen ovat huolissaan Kiskon terveysaseman tulevaisuuden puolesta. Heidän kuntalaisaloitteensa on kerännyt reilussa kuukaudessa yli 600 allekirjoitusta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Toijassa sijaitsevan Kiskon terveysaseman tulevaisuus huolestuttaa paikkakuntalaisia.

Pirkko Taponen ja Henna Lehtonen kertovat, että kyläläisten pelkona on terveysaseman lakkauttaminen hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.

– Tämä asia koskee kaikkia vauvasta vaariin ja mummoon, Taponen kiteyttää.

Kiskolaiskaksikko on kerännyt toukokuun puolivälistä lähtien nimiä terveysaseman säilyttämisen puolesta.

– Olemme saaneet tähän mennessä 600–700 allekirjoitusta, ja nimien keruu jatkuu heinäkuun loppuun saakka, Lehtonen sanoo.

Listoja löytyy Toijan Nesteeltä ja apteekista, puutarhatila Siimekseltä ja projektin alullepanijoilta itseltään. Taposen ja Lehtosen lisäksi listaa pitää hallussaan taksinkuljettaja Jaana Suveri.

Nimien lisäksi signeeraajilta kerätään myös asuinpaikkatietoja.

– Kaikki allekirjoittaneet eivät ole vakikiskolaisia. Meillä on paljon kesäasukkaita, jotka käyttävät terveysaseman palveluja, Taponen muistuttaa.

Kiskossa pelätään sote-uudistuksen vievän paikallisen terveysaseman mennessään. Kuvassa säilytyksestä kunnallisaloitteen tehneet Pirkko Taponen (vas.) ja Henna Lehtonen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Toijan terveysaseman tarjontaan sisältyvät lääkärin ja hoitajan vastaanotot sekä lastenneuvolapalvelut. Kiskossa syntynyt ja paikkakunnalle eläköityään palannut Taponen kuvailee toimipisteen palvelutasoa hyväksi.

– Kaikki toimii toivotulla tavalla. Vastaanotolle pääsee nopeasti, apua saa ja lähete annetaan tarvittaessa, hän näkee.

Tilanne on hänen mukaansa päinvastainen, jos asema lopetetaan.

– On muistettava, että keskustan terveysasemille kertyy Kiskosta matkaa 20–40 kilometriä, Taponen perustelee.

– Hoitoon pääsyn kanssa on ongelmia kaupungin nykyiselläkin palveluverkostolla. Jos vastaanotot keskitetään Kanta-Saloon, on resursseja nostettava reilusti, hän miettii.

Taponen kertoo esimerkin kiskolaisesta henkilöstä, joka oli loukannut itsensä moottorisahaonnettomuudessa.

– Hän sai maatalosta ensiavun, ja isäntä toimitti hänet Toijaan. Siellä hoidettiin muut akuutit toimet, kuten haavan puhdistaminen. Loukkaantunut lähetettiin keskustan päivystykseen, jossa hän joutui odottamaan hoitoon pääsyä neljä tuntia.

”Me kauhistelemme sitä, mitä vuodenvaihteen jälkeen tapahtuu, joko nopeasti tai viiveellä.”

Henna Lehtonen työskentelee Kiskossa kotihoidossa.

– Asiakkaamme käyttävät Toijan aseman lääkäripalveluja runsain määrin, hän tietää.

Lääkäri on paikalla Kiskossa arkipäivisin vähintään puolipäiväisesti. Vastaanottovirkailijakin on paikalla jokaisena arkipäivänä.

Mikäli supistuksia tulevaisuudessa tehdään, Taponen ja Lehtonen toivovat, että terveysasemapalvelut säilyisivät Toijassa edes osaviikkoisesti.

– Jos palvelut loppuvat, kylän vetovoima vähenee, Taponen kiteyttää.

He pelkäävät, että terveysaseman mukana lähtee myös apteekki. Apteekkien toimipaikoista ja -luvista päättää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

– Me kauhistelemme sitä, mitä vuodenvaihteen jälkeen tapahtuu, joko nopeasti tai viiveellä, Taponen sanoo ja viittaa sote-uudistukseen.

Kiskon terveysasema on kesäkeskeytyksellä heinäkuun loppuun saakka. Normaalioloissa vastaanottovirkailija ja lääkäri palvelevat asemalla päivittäin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Allekirjoittaneiden nimilistat aiotaan toimittaa elokuun aikana Salon kaupungintalolle.

– Toivomme, ettei kuntalaisaloite jää pöytälaatikkoon lojumaan. Haluamme, että kantaamme käsitellään kaupungin ja aikanaan hyvinvointialueen toimesta, Lehtonen korostaa.

Hän uskoo, että pelko on läsnä muissakin Salon kylissä.

– Emme ole tämän asian kanssa yksin. Toivottavasti esimerkkimme rohkaisee muitakin taistelemaan oman paikkakunnan palvelujen puolesta.

 

Toimittajan kommentti: Tietämättömyyden tuska

Usean hallituspöydän läpi pompoteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on viimein toteutumassa, kun sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden alaisuuteen ensi vuoden alusta.

Mutta mitä todella tapahtuu, kun sote-uudistus näkee konkreettisen päivänvalonsa?

Liikkeellä on paljon ristiriitaisia tietoja ja olettamuksia. Joku sanoo hyvinvointialueiden keventävän veronmaksajien taakkaa, joku kasvattavan. Joku väittää palvelujen tehostuvan, joku toteaa päinvastaista.

Varmistettuja, kiveen hakattuja faktoja on saatavilla vain vähän. Tai ainakin ne ovat tavalliselle kansalaiselle vaikeasti saavutettavissa.

Varmaa on se, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ja erityishuoltopiirit siirretään vastuineen ja omaisuuksineen hyvinvointialueille. Niin määrää laki.

Mutta miten käy pienten paikkakuntien ja kylien terveysasemille? Sitä ei tiedä kukaan. Ei valtioneuvosto, aluevaltuutetut eivätkä paikkakuntalaiset.

Salossa on kahdeksan terveysasemaa, joista kuusi sijaitsee Kanta-Salon ulkopuolella. Kiskolaiset tuskin ovat murheidensa kanssa yksin: pelko kylän terveysaseman loppumisesta lienee arkipäivää myös esimerkiksi Kiikalassa ja Kuusjoella.

Tiedon sanotaan lisäävän tuskaa. Samaa voi tehdä tietämättömyyskin.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Uskomatonta toimintaa
2 kuukautta sitten

Hyvinvointialueille siirryttäessä siten palveluita tullaan kehittämään ja yhteistämään. Tämä tarkoittaa konkreettisella tasolla palvelujen loppumista joissakin kunnissa Varsinais-Suomen alueella. Pahimmassa vaaravyöhykkeessä ovat pienet kunnat.
Kun aikoinaan Sipilän (kesk) hallitus laittoi alkuun tämän uudistuksen, kansalaisille vakuutettiin että palvelutaso ei heikkene, mutta nyt se sitten muotoiltiin niin ettei osa kansalaisista oikein tainnut edes ymmärtää mitä se tuo tullessaan.
Uudistuksen päämääräinen tavoite tasavertainen kohtelu kaikille ei tule toteutumaan, osalle tulee varmasti tulevaisuudessa vaikeuksia päästä sotepalveluihin kun välimatkat kasvavat osalle entisestään.
Merkille pantavaa on miten osaavasti kansalaisia voikaan huiputtavaa, siihen varmasti koulutetaan Suomen hallituksen henkilöitä.

Tavis torilta
2 kuukautta sitten

Kansalaisia huiputettiin uskomaan, miten pelkästään hyvää tulemme sotella ja hyvinvointialueilla saamaan. EU-maat huiputtavat taas Suomen ministereitä kaikenlaisiin sopimuksiin.

MDI
2 kuukautta sitten

Mikäänhän ei ole estänyt ”pieniä kuntia” takavuosina ylläpitämästä vaikka millaisia palveluita, vaan eipä kiinnostanut. Nykyään elinkelvottomat kunnat ovat niputettu, että edes jotain kyettäisiin itse hoitamaan mutta ei, vinkuminen vaan jatkuu. Kainuussa on kuntia, joiden kunnallisvero-% olisi 70 ilman etelän sossutukea, sama täällä Salon seudun entisissä elättikunnissa. Tasavertaista kohtelua olisi sekin, että helsinkiläisen ei tarvitsisi antaa kunnallisverostaan kahta äyriä eläteille.

Tosi on
2 kuukautta sitten

Riittää kun kunnan suuremmissa taajamissa on terveyspalvelut.
Eli Salon keskustassa ja Halikko ja Perniö sekä Somerolla.
Miksi tämä kuntaliitos tehtiin 2009? Vanhat kunnat on vain kyliä Salon kaupungissa ja joskus 50-luvulla on ollu kylissä jotain palvelua.
Uudistus uudistuu ja kehitys kehittyy vain sopeutujat menestyy.
Kekkonen ja markka ei enää palaa.
Mitä se maksaa jos ylläpidetään tyhjäkäynnillä vanhoja sos.- ja terveystaloja.

Kun sote tulee nii Kuusjoelta ja Kiikalassa voi mennä Somerolle jos on lähempänä ja Kiskosta Perniöön tai Salon keskustaan.

Kisko
2 kuukautta sitten

Paikallisille asukkaille olisi tärkeää, että terveyspalvelut säilyisivät osa-aikaisina esim. kahtena päivänä viikossa. Osa asukkaista on autottomia, jolloin Saloon lähteminen voi olla hankalaa.
Terveyspalvelujen säilyminen vaikuttaa myös apteekkipalvelujen säilymiseen.