Lannoitemarkkinoilla kuin pokeripöydässä: jakajan kädestä ei tietoa

0
Siementukku.fi:n ja MTK Salon Seudun puheenjohtaja Aki Riski vertaa lannoitemarkkinoiden tilannetta pokeripöytään: pöydän ympärille kerääntyneillä pelaajilla ei ole mitään tietoa jakajan kädestä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kolme on selvää: lannoitemarkkinoilla vallitsee myllerrys, markkinoiden tulevaisuutta peittää usva, ja lannoitteiden hinnat todennäköisesti nousevat edelleen. Hinnat ovat jo noin kolminkertaistuneet muutaman vuoden takaisista ajoista. Tilastokeskuksen mukaan typpilannoitteiden hinnan vuosimuutos oli toukokuussa +142 prosenttia verrattuna toukokuuhun 2021.
Syitä lannoitemaailman myllerrykselle sekä usvalle voi etsiä itärajan takaa. Muun muassa Yara Suomi oli ennen Ukrainan sotaa saanut typpilannoitteidensa tarvitseman ammoniakin suurelta osin Venäjältä ja kaliumin Venäjältä sekä Valko-Venäjältä. Tuonti loppui sodan alettua.
– Nyt ammoniakkia saadaan omilta tehtailta Euroopasta, fosfori saadaan Siilinjärveltä ja kaliumia Kanadasta ja Saksasta. Logistiikkakustannukset kasvavat ja kilpailu sekä kallistunut maakaasu nostaa tuotantohintoja, kertoo Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg.

Yara on keskeyttänyt lannoitteiden tilausten vastaanoton toistamiseen tänä vuonna. Ensimmäisen kerran tilausten vastaanottaminen keskeytettiin maaliskuun alussa, vain muutamia päiviä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Nyt Westerberg arvelee, että lannoitekauppaa aletaan taas tehdä ja tilauksia aletaan ottaa vastaan muutamien viikkojen kuluttua.
– Myynnin pysäytys ei missään tapauksessa tule vaarantamaan ensi kauden kylvöjä eikä mitään tuotantoa jää tekemättä siksi, että myynti on nyt seis, Westerberg sanoo.
Westerberg arvelee, että viljan suhteen tuotantokustannusten nousu siirtyy maito- ja lihatuotantoa nopeammin tuottajan saamaan hintaan. Ruuan kallistuminen ei ainakaan hidastu lannoitteiden hintojen nousun takia.

Lannoiteyhtiö Cemagro oli tuonut ennen sotaa 90 prosenttia tarvitsemistaan raaka-aineista Venäjältä. Cemagron lannoitteet Salon seudulla välittää Siementukku.fi.
– On kuin pokeripöydässä: jakajan kädestä ei ole mitään tietoa, sanoo Siementukun Aki Riski.
Aki Riski näkee tilanteen pöydän monilta puolilta, sillä hän siemen- ja lannoitekauppiaana toimimisen lisäksi on myös maanviljelijä ja MTK-Salon Seudun puheenjohtaja.
Riski summaa lannoitekaupan näkymät ”äärimmäisen sumuisiksi” ja toteaa, ettei muista vastaavaa tilannetta olleen aiemmin.
– Mistä ensi kevään ja kesän lannoitteet saadaan, ja mikä on tuleva hinta? Riski kysyy.

Siementukku on pystynyt toistaiseksi välittämään Cemagron syysviljalannoitteita vanhoista varastoista, mutta se, mistä ja milloin saadaan uutta tavaraa varastoihin, on Riskin mukaan hämärän peitossa.
Maakaasu on tärkeä aine typpilannoitteiden teossa. Nyt maakaasu kriisiyttää koko Euroopan energiataloutta, ja se näkyy kaasun ja sitä kautta lannoitteidenkin hinnassa.
– Kaiken kaikkiaan epävarmuus lisääntyy. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta näkisi ensi vuoden lannoitteiden hinnan ja saatavuuden. Viljelijöille tilanne näkyy siinä, ettei ensi vuonna ole varaa epäonnistua – ja se suurin riskitekijä on sää, kuten aina, eikä siihen voi viljelijä vaikuttaa, Aki Riski sanoo.

Siementukku.fi:n ja MTK Salon Seudun puheenjohtaja Aki Riski pohtii vanhan varaston äärellä, että mistä ensi kevään ja kesän lannoitteet saadaan, ja mikä on tuleva hinta? Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Riskin mukaan tähän asti tavaraa on aina saanut rahaa vastaan, joskin sitä tarvitaan nyt paljon aiempaa enemmän. Muutama vuosi sitten typpilannoitteet maksoivat Riskin mukaan 200 euroa tonnilta, nyt hinta on kivunnut 650 euroon tonnilta. Riski pohtii, voiko hinta kivuta jopa tonniin tonnilta.
– Kukaan ei tiedä. Ollaan uuden edessä tilatasolla, varsinkin, koska seuraavan satokauden tukitasoakaan ei vielä tiedetä, Riski sanoo.

Hankkija Salon ja Someron myymäläpäällikkö Jyrki Heimo toteaa lannoitemyynnin olevan tällä hetkellä seis. Hankkija välittää Yaran lannoitteita.
– Nyt odotellaan, kunnes maailman raaka-ainehinnat selkiytyy ja saadaan tuotteita taas myyntiin. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen, kuten koko maailmantilanne, Heimo sanoo.
Heimon mukaan itärajan takaiset tapahtumat heijastuvat Suomessa aika suoraan kaikkeen muuhunkin tavaravirtaan ja niiden hintoihin.

ProAgria Salon asiantuntija Jarmo Pirhonen pitää myös nykyistä tilannetta lannoitemarkkinoilla täysin poikkeuksellisena.
– En muista, että ennen tätä vuotta olisi vastaavaa tapahtunut. Viljelijöille epävarmuus lisää painetta ja stressiä, on varmasti monia tiloja, jotka haluaisivat jo tilata syys- ja kevätlannoitteensa, Pirhonen sanoo.
Pirhosen mukaan viljelijöille yhtälössä ongelmallisinta on se, että rahaa pitää sitoa paljon ensi vuoden satoja varten.
– Pahimmillaan lannoitteet pitää ostaa lainarahalla. Se tarkoittaa, että toiveet viljan hinnan pysymiselle korkeana ovat suuria, Pirhonen sanoo.

 

”Aikamoista myllerrystä”

SSS | Vesa Käiväräinen
Liiketoimintajohtaja Kalle Erkkola Viljelijän Berneristä sanoo lannoitemarkkinoiden olevan Ukrainan sodan takia ”aikamoisessa myllerryksessä”.
– Kysymysmerkkejä on useita. Nyt ei esimerkiksi tiedetä, miten maakaasun saatavuus ja hinta vaikuttavat Euroopassa. Se tulee määrittämään esimerkiksi typpilannoitteen hintaa.
Kalle Erkkolan mukaan lannoitevalikoima on nykytilanteen takia tavallista suppeampi, eikä kaikkia laatuja ole saatavilla.
– Me olemme onnistuneet aika mukavasti saamaan lannoitteita EU-alueelta. Tulevaisuudessa on huoli saatavuudesta, ja se yleensä tarkoittaa hinnan nousua. Huolemme on yhteinen viljelijöiden kanssa, Erkkola sanoo.

Hänen mukaansa viljelijöille on tässä tilanteessa vaikea antaa hyviä neuvoja. Jos viljelijällä on mahdollisuus säätää viljelytapaansa esimerkiksi antamalla typpeä kasvukauden aikana lisää, se voisi helpottaa tilannetta.
– Epävarmuuden keskellä osalla viljelijöitä on ehkä mahdollisuus hajauttaa riskejä ja ostaa lannoitteita pienemmissä erissä. Hintariski on tosin molempiin suuntiin, joten hinnat voivat nousta tai laskea, hän puntaroi.

Suomalainen Berner Oy osti runsas vuosi sitten Salossa toimivan Belor Agro Oy:n, jolla on terminaali Kouvolassa. Yhtiö lopetti venäläisten lannoitteiden oston heti sodan syttymisen jälkeen.
Belor Agrolla on edelleen toimisto Salossa ja yksi henkilö töissä. Viljelijän Bernerillä on myös toimisto Salossa, ja jatkossa toimistot on tarkoitus yhdistää.

 

Lannoitteita tarvitaan: Ruoantuotannon tehokkuus perustuu lannoittamiseen

Kasvit tarvitsevat typpeä kasvaakseen. Lisäksi tarvitaan fosforia ja kaliumia.
Fosfori auttaa kasvien juuriston hyvinvointiin.
Kaliumia tarvitaan etenkin nurmitiloilla, koska kaliumia poistuu pellosta nurmen mukana.
Kasvit imevät typen itseensä parhaiten nitraattitypen muodossa.
Lannoitteiden raaka-aineeksi tarvittava ammoniakki valmistetaan yhdistämällä yksi osa ilmakehästä saatua typpeä ja kolme osaa maakaasusta erotettua vetyä. Lannoitteiden hinnat seuraavat maakaasun hintakehitystä.

Kuva: Tilastokeskus 5/2022
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments