Suomalaisten huoli luonnon tilasta on lisääntynyt. Juuri julkaistun Luontobarometrin mukaan suomalaiset ovat entistä sekä maailman luonnon tilasta että Suomen luonnosta. Yli puolet vastaajista kertoi olevansa huolestunut Suomen luonnon tilasta. Maailman luonnon tilasta huolissaan oli neljä viidestä vastaajasta.
Suomen luontoa uhkaavat vastaajien mielestä saastuminen ja ympäristömyrkyt, ilmastonmuutos, roskaantuminen sekä luontokato. Sitä pidetään nyt suurempana uhkana kuin edellisessä, kaksi vuotta sitten julkaistussa barometrissä.
Suomen Luontopaneeli ilmaisi tällä viikolla oman kantansa luonnon tilaan ja luontokatoon. Riippumaton, tieteellinen paneeli kokoaa päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödynnettäväksi luonnon monimuotoisuutta koskevaa tutkimustietoa. Nyt se kertoi, mitä luontokadon pysäyttämiseksi pitäisi tehdä.
Luontopaneelin mukaan maan hallituksella on suuri vastuu. Tarvitaan erillinen luontolaki, ja metsälakia pitää uudistaa. Lisäksi maa- ja merialueista on suojeltava 30 prosenttia.
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa lainsäädäntöehdotuksen tavoitteista, joilla parannetaan luonnon tilaa. Pontimena on se, että luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Esitys ohjaa EU:n jäsenmaita entistä tehokkaampiin toimiin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Luontopaneelin puheenjohtajan Janne Kotiahon mukaan tärkein tavoite on, että bruttokansantuotteesta prosentti osoitetaan luontoa parantaviin toimenpiteisiin.
Luontobarometrissä selvitettiin myös, mitä luonto merkitsee suomalaisille. Yllättävää ei ollut, että sen ajatellaan lisäävän ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, eikä sen arvoa voi mitata rahassa.
Luonnolla ja sen tärvääntymisellä on myös rahallinen arvo. Luontopaneelin puheenjohtajan sanoin: jos meillä ei ole luontoa, ei ole myöskään taloutta.
Kuka on vastuussa siitä, mitä luonnolle tapahtuu? Ympäristönsuojelusta ja kestävästä kehityksestä solmitaan kansainvälisiä sopimuksia ja säädetään lakeja, mutta barometrin vastaajien mielestä vastuu on erityisesti jokaisella kansalaisella. Niinpä yli puolet kertookin muun muassa kuluttavansa ja syövänsä niin, että ottavat luonnon huomioon. Toki vastaajat vastuuttavat myös viranomaisia, poliitikkoja, yrityksiä ja maanomistajia.
Asiantuntijapaneelille vastuullinen taho on ennen muuta hallitus. Lainsäädäntö on sen aktiivisuuden varassa. On tietysti totta, että kaikki voivat tehdä oman osansa ympäristön eteen. Lait kuitenkin velvoittavat kaikkia riippumatta siitä, mitä mieltä kukin toteutettavista toimista.
Onkohan asia oikeasti ollenkaan se, mitä tuossa yritetään sanoa? Keski-Euroopassa on hävitetty metsät satoja vuosia sitten peltojen ja rakennusmaan alta. Suomeen verrattuna moninkertainen väestömäärä kuormittaa ympäristöä. Silti meidän talousmetsät on nyt asia, mikä joidenkin mielestä on luontokadon takana. Tämä siitä huolimatta, että kehitys on negatiivista etenkin niissä luontotyypeissä, joilla ei metsätaloutta harjoiteta. Toisaalta perinnemaisemissa pitäisi jatkaa ihmistoimintaa ja luontaisen kehityksen seurauksena umpeen kasvavissa kohteissa hakkuita. Keski-Euroopassa talous ollut meitä edellä jo tuon ajan ja jatkuvassa kasvussa. Missä ennustettu romahdus mahtaa olla ja mikä sen oikeasti aiheuttaa? Kotiaho ei pohdi sitä, mistä uusiutuvat raaka-aineet jatkossa hankitaan nykyisen käytön lisäksi fossiilisten korvaajiksi,… Lue lisää »