Metsäkonkola, mestarin kylä – maatilan tytön kova kehitys huipentui uinnin nuorten SM-kultaan

0
Maatilan työt ovat tulleet Kiia Metsäkonkolalle tutuiksi, samoin Salon uimahallin kaakelit. (kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Aluksi suora kopio internetin vapaasta tietosanakirjasta Wikipediasta:

”Metsäkonkola on kylä Salossa entisen Halikon kunnan keskiosassa. Metsäkonkola esiintyy ensimmäisen kerran 1600-luvun lopun Angelniemen rippikirjassa, vaikkei kylä ole Angelniemeen kuulunutkaan.”

Pitää paikkansa. Tilalla perheineen asuva Jani Metsäkonkola kertoo, että maatila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1547 alkaen.

Joku urheiluhenkinen ihminen voisi päivittää Wikipediaan myös seuraavaa: uinnin pitkän radan nuorten Suomen mestari Kiia Metsäkonkola on kotoisin Metsäkonkolasta.

Tiistaina 17 vuotta täyttänyt Salon Uimarien edustaja huipensi junioriuransa pari viikkoa sitten Tampereella. Hän saavutti SM-kullan 50 metrin rintauinnissa ja ylsi lisäksi kolmanneksi tuplasti pidemmällä rintauintimatkalla.

Metsäkonkolan kehityksestä kertoo paljon se, että hänellä on ”vain” yksi ikäkausimestaruuskilpailujen pronssimitali. Muihin ikätovereihin verrattuna tulokset ovat siis parantuneet todella paljon juuri viimeisimmän vuoden aikana.

Ennätykset ovat aivan uusissa lukemissa.

– Syy kehitykseen on varmaan paljolti siinä, että valmennus ja harjoitusolosuhteet ovat hyvät. Lisäksi uskon itseeni kilpailijana aiempaa enemmän. Sain viime syksystä lähtien yhdistettyä koulun ja uinnin paremmin kuin ennen, vaikka ne ovat kulkeneet rinnakkain ihan hyvin aiemminkin, Metsäkonkola miettii.

– En tiedä, onko sitä osannut edes unelmoida mestaruudesta vielä joitain vuosia sitten. Mitalia ehkä uskalsin ennen kisaa odottaa, mutta väri jossain määrin yllätti kyllä, hän lisää.

Millainen tunne oli valmistautuessa kisaan?

– Jännitän kisoja kyllä jossain määrin, mutta se on sellaista sopivan rauhallista jännittämistä, uimari kuvailee.

– Minä taisin jännittää enemmän kuin Kiia. Onneksi hän on sprintteri, ettei jännitys kestä yksittäisessä kilpailussa niin kauaa, hymähtää Kiian äiti Minna Metsäkonkola, joka on itsekin vapaaehtoisena monessa mukana Salon Uimarien johtokunnassa.

Mitali oli erityisen arvokas myös sikäli, että se tuli pitkällä radalla.

– Pitkä rata on ollut Kiialle haastavampi. Osin siksi, että Salon uimahallin rata on lyhyt ja toisaalta siksi, että hänellä on hyvät käännökset. Kun pitkällä radalla uidaan 50 metrin kilpailu, ei käännöksiä ole yhtään, hymyilee Minna Metsäkonkola.

Etäisyys kotitilan ja Salon uimahallin välillä on jonkinmoinen. Sellainen, että kun Salon keskustassa satoi tiistaina puoliltapäivin kovasti, ei Meri-Halikossa juuri pisaroita näkynyt.

Kun Kiia Metsäkonkolalle hankittiin runsas vuosi sitten mopoauto, helpottui arjen pyörittäminen melkoisesti. Salon paikallisbussit ovat tulleet tutuiksi Halikon lukion toisen vuotensa piakkoin aloittavalle nuorelle.

Metsäkonkola on käynyt yksittäisiä kertoja harjoittelemassa Turussa pitkällä radalla. Siellä säännöllisesti piipahtaminen vaatisi kuitenkin panostuksen kasvamista lajiin entisestään.

Satsaukset ovat jo nyt suhteellisen suuret. Uintiharjoituksia on kuutena iltana viikossa, ja lisäksi aamutreenejä tehdään viikossa kahdesta kolmeen. Tosin juuri nyt uimarit viettävät lomaa.

– Säännölliset uintiharjoitukset jatkuvat taas elokuun puolella. Olen kuitenkin tehnyt kaikennäköistä liikuntaa tässä välissäkin.

Rintauinti on menestysmielessä Metsäkonkolan bravuuri, vaikkakin hän ylsi nuorten SM-kisoissa parhaimmillaan myös vapaauinnissa neljänneksi.

– Minulla on ilmeisesti aika hyvä potkutekniikka rintauinnissa, hän pohtii.

Uinnissa juniorikisat loppuvat monesta muusta lajista poiketen aidosti ennen aikuisikää. Niinpä Metsäkonkolakin ui nuorten tapahtumissa viimeistä vuottaan, eikä häntä olisi ikänsä puolesta enää voinut valita esimerkiksi nuorten maajoukkueeseen.

Hän kuului maajoukkueryhmään kevätkaudella. Kokonaisuuteen sisältyi leirit toisistaan sinänsä melko paljon poikkeavissa paikoissa eli Teneriffalla ja Kuortaneella sekä lisäksi kansainvälinen Stockholm Open -kilpailu Tukholmassa.

– Maajoukkueeseen pääsy oli tosi hieno kokemus. Uimareita oli ympäri Suomen, ja lisäksi maajoukkuevalmentajilta sai vinkkejä myös esimerkiksi omaan uintitekniikkaan liittyen, Metsäkonkola kuvailee.

Sinällään juniorivuosien loppuminen tuo tietynlaisen tyhjyyden. Uinnin ehdoilla edetään sikäli, että lukio on tarkoitus viedä läpi neljässä vuodessa.

– Niin, se onkin hyvä kysymys, että mitä seuraavaksi tavoittelen… Tavoite on kuitenkin mietittävä ennen seuraavan kauden alkua.

Kun maatilateemalla aloitettiin, niin jatketaan vielä vähän. Uinti on harrastus, jonka rinnalla ei kovin paljoa muuta liikuntaa ehdi toteuttaa. Metsäkonkolakin jätti viimeistään yläkoulun alkuaikoina esimerkiksi taitoluistelun ja tanssin.

– Aika lailla kaikkea maatilan töitä on tullut tehtyä. Toisaalta aika usein olen voinut niitä vähäsen väistää, kun olen ollut niin usein uintiharjoituksissa, hän nauraa.

Tällaisilta näyttävät nuorten SM-mitalit.

Mitä toivomuksia uudelta valmennuspäälliköltä?

Vaikka uinti on mitä suurimmassa määrin yksilölaji, on ympäristö kaikilta osin erittäin tärkeässä roolissa.

Essi Kuivalaisesta (tuolloin Essi Louhi) tuli Salon Uimarien historian ensimmäinen päätoiminen valmentaja vuonna 2013. Hän myös houkutteli Kiia Metsäkonkolan aikanaan ylipäänsä lajin pariin vuonna 2015.

Petteri Laakko, Wiljam Leinonen ja Irene Paloposki jatkoivat valmennustyötä, ja seuran kilpailijoiden tulostaso ja sitä kautta menestys on noussut melkeinpä vuosi vuodelta.

– Kaikki valmentajat ovat olleet tosi laadukkaita. Tärkeintä on se, että heidän kanssaan pystyy puhumaan kaikesta muustakin kuin uimisesta, Metsäkonkola huomauttaa.

– Monet seuran muut uimarit ovat puolestaan kavereitani. Harjoituksissa on usein hauskaa, ja niin pitää ollakin, ettei mene liian vakavaksi, hän jatkaa.

Salon Uimarien uutena valmennuspäällikkönä aloittaa lokakuussa Gerd Büttner.

– Häneltä toivon samoja asioita kuin aiemmilta valmentajiltakin. Eli sitä, että yhteisten harjoitusten lisäksi ehdittäisiin käydä läpi myös tiettyjä omaan uintitekniikkaani liittyviä yksityiskohtia, Metsäkonkola miettii.

Kiia Metsänkonkola katsoo ”Tampereen tyttöjä” vielä ylöspäin, vaikka hän pääsikin jo heidän kanssaan aikuisten SM-finaaliin

  • Lue lisää aiheesta
  • Uinti