Naakkakanta on tuplaantunut 2000-luvulla – lintumies Seppo Sällylä huomasi naakkaparven viihtyvän Einin keikalla Salon iltatorilla

3
Naakat viihtyvät porukassa, kun pesintä on ohi. Salossa naakkoja näkee tiheinä rivistöinä esimerkiksi katoilla. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Naakkakanta on kaksinkertaistunut Suomessa 2000-luvulla. Tämä näkyy Salossa, jossa pyörii parhaillaan tuhansia naakkoja kaupungin keskustan tuntumassa.

– Naakkoja oli Salon iltatorillakin Einin esiintyessä 300 linnun parvi, lintumies Seppo Sälly kertoo laskeneensa.

Hän seurasi huvittuneena, miten naakat parveilivat torin yllä diskomusiikista tunnetun laulajan esiintyessä.

Tähän aikaan kesästä naakkoja näkyy jo valtavina parvina, sillä poikaset ovat lähteneet pesistään ja linnut kokoontuvat yhteen.

– Salosta on Tiirassa havainto 3 000 naakan parvesta, kertoo BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Linnut on havaittu viime viikolla, jolloin ne ovat lentäneet kahtena jättiparvena peltojen yläpuolella. Havaintopaikaksi on merkitty Salon Kankare.

Naakkoja on voinut havaita viime päivinä myös mustanaan langoilla Mahtinaisentien ja Kiskontien varrella.

Naakka on Varsinais-Suomen maakuntalintu, joka viihtyy ihmisasutuksen lähellä. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Suuret naakkaparvet kertovat lintukannan kasvusta. Södersved sanoo, että kun 2000-luvun alkupuolella naakkoja oli noin 110 000 pesivää paria, niiden määrä oli jo jokunen vuosi sitten 220 000.

Naakan levinneisyys on laajentunut Suomessa jo Lappiin saakka.

Miten suureksi kanta voi kasvaa?

– Mahdoton sanoa.

– En usko, että kukaan uskalsi sanoa 2000-luvun alussakaan, miten suureksi kanta kasvaa, hän pohtii.

Nyt naakkoja on joka tapauksessa varislinnuista eniten. Södersved sanoo, että naakan jälkeen seuraavaksi eniten on variksia ja sitten harakoita.

Naakkojen tapa viihtyä suurissa parvissa pesintäajan jälkeen tekee linnut näkyviksi. Isoihin parviin kerääntyminen auttaa Södersvedin mukaan lintuja sekä ruuan hankinnassa että puolustautumisessa.

– Vihollisen on vaikea valita saalista isosta parvesta, hän selittää.

Pesintäaikaan naakkapari kuitenkin hoitaa pesyettään, jossa voi olla useita poikasia, jos kaikki munat kuoriutuvat.

– Naakka munii 4–6 munaa, Södersved kertoo.

Hän sanoo naakkojen olevan pariuskollisia, vaikka ne viihtyvätkin valtavissa parvissa pesintäajan ulkopuolella.

– Jostain naakat vain tuntevat oman parinsa, Södersved sanoo.

Naakka saattaa olla myös pitkäikäinen lintu, sillä vanhin rengastettuna löydetty naakka on ollut hiukan yli 16-vuotias.

Selityksiä naakkakannan kasvulle on Södersvedin mukaan useita, mutta kaikkea ei tiedetä.

– Laji on sopeutuva, hän aloittaa.

Södersved muistuttaa, että kun kirkkorakennuksissa aiemmin pesineiden lintujen pesimäaukot tukittiin, linnut löysivät uusia pesäpaikkoja.

– Ne ovat alkaneet pesiä korkeajännitepylväiden ontoissa metalliputkissa, hän sanoo.

Muitakin pesäpaikkoja nokkelat linnut ovat löytäneet.

Lintumies Seppo Sällylä on havainnut naakkojen pesiä myös muiden lintujen pöntöissä, esimerkiksi pöllöjen pöntöissä.

– Vuohensaaressa naakka pesi telkän pöntössä, hän sanoo.

Södersved lisää listaan uuttukyyhkyn pöntön.

Ilmastonmuutos suosii myös naakkoja, kun talvet ovat keskimäärin leudompia.

– Suurin osa naakoista muuttaa, mutta yhä enemmän jää myös Suomeen, Södersved sanoo.

Hän sanoo tämän näkyvän myös pihabongaustuloksissa, joissa näkyy selkeä käyrä ylöspäin aina vuodesta 2006 lähtien.

Lintumies Seppo Sällylä on havainnut saman suuntauksen, sillä hän on laskenut Salon talvilintuja yli 50 vuotta toisen lintumiehen kanssa kolme kertaa talvessa.

– Salossa on jo pitkään ollut tuhannen linnun parvi talvella, hän sanoo.

Talviparvet ovat hänen mukaansa 1 000–2 000 linnun kokoisia.

Sällylä sanoo naakan olevan niin tavallinen lintu esimerkiksi Halikon keskustassa, että hän näkee niitä aina joka vuoden aikaan esimerkiksi liikenneympyrän kautta ajaessaan.

Hän tietää naakkojen oppineen talvisin käymään myös linturuokinnoilla, mistä hän on kuullut valituksia.

Vaikka naakkaa näyttää moni asia suosivan, on sillä myös vihollisia. Södersved sano, että kanahaukka saalistaa naakkoja ainakin Helsingissä.

Seppo Sällylä epäilee, että runsastunut näätäkanta saattaa myös verottaa naakkoja, sillä hän tietää näädän löytäneen uuttukyyhkyjen pöntöt. Naakka pesii samoissa pöntöissä.

Myös ihminen voi rajoittaa naakkojen määrää metsästämällä. Sen vaikutusta Södersvedin mukaan on hankala arvioida, mutta hän tietää, että naakkaa ei ole pidetty helppona saaliina.

– Naakka on ilmeisesti sen verran fiksu, hän selittää.

Naakan pesimäaikainen rauhoitusaika on 10.3.—31.7., mutta maatiloilla voi olla poikkeuslupia lintujen karkotukseen.

Naakat ovat aiheuttaneet isoja vahinkoja etenkin tiloilla, joilla on ollut muovisia rehupaaleja. Linnut ovat nokkineet muovia, jolloin rehu on pilaantunut.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Yes sir
2 kuukautta sitten

Kun naakat tuntuvat diggaavan kovasti Einin musiikkia, niin voisiko ne houkutella pois torilta lintutarkkailualueelle soittamalla Timalin tornissa: I can boogie?

Urpo
2 kuukautta sitten

Ei taida olla pikkulinnuilla mahdollisuuksia, kun tuollainen määrä naakkoja etsii ravintoa. Saadaan lisää sivuja punaiseen kirjaan.

Mä vaan
2 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Kyllä varttuneempi väki ruokkii lintuja vuoden ympäri. Edellispäivänä juuri bongasin kerrostalon pihalla naakan, jolla oli sämpylän tai pullanpala nokassaan.

Ikävä puoli lienee, että rotat ja muut eivät ole tyhmiä. Nekin keksivät jonkin ajan kuluttua samat ruokapaikat kuin naakat.