Salon seudun riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin 1 409 valkohäntäpeuran kaatolupaa tulevalle metsästyskaudelle. Määrä on sama kuin viime vuonna.
Someron riistanhoitoyhdistykselle lupia annettiin 1 730 kappaletta. Myös Someron lukema on viime vuotta vastaava.
Myönnettyjen lupien määrä kasvoi rajusti vuosikymmenen vaihteessa. Vielä vuonna 2020 valkohäntäpeuran kaatolupia osoitettiin Salolle 1 046 ja Somerolle 1 000 kappaletta.
Perniön seudun riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin 795 peurankaatolupaa ja Kiskon piirin riistanhoitoyhdistykselle 1 335 kaatolupaa.
Varsinais-Suomen riistahoitoyhdistyksille jaettiin tulevalle metsästyskaudelle kaikkiaan 24 544 peurankaatolupaa. Määrä on noussut viimevuotisesta (24 249) vajaalla kolmellasadalla.
Myönnettyjen lupien määrä on tasaantunut myös maakunnan tasolla. Viime vuodelle lupia lisättiin yli 30 prosentilla vuodesta 2020.
Varsinais-Suomessa ammuttiin viimeisimmällä metsästyskaudella yli 25 000 valkohäntäpeuraa. Tulevalle kaudelle myönnetyt luvat riittävät Suomen riistakeskuksen tiedotteen mukaan reilusti yli 30 000 peuran saaliiseen.
Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirvieläimen tai vaihtoehtoisesti kaksi vasaa.
”Peurakannan paikallinen vaihtelu on suurta. Vaikka saalisennätykset on lyöty vuosittain, on edelleen epävarmaa, onko valkohäntäpeurakanta kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa.”
Varsinais-Suomen valkohäntäpeurakanta on valtakunnan suurin. Suomen riistakeskuksen tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan alueen kannan vähentäminen, ja tarpeeseen on vastattu pyyntilupia lisäämällä.
– Peurakannan paikallinen vaihtelu on suurta. Vaikka saalisennätykset on lyöty vuosittain, on edelleen epävarmaa, onko valkohäntäpeurakanta kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa, Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson toteaa tiedotteessa.
Valkohäntäpeuran viimevuotinen valtakunnallinen kanta-arvio oli 125 000 yksilöä. Arvion mukaan jopa yli 25 prosenttia yksilöistä elää Varsinais-Suomessa.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen nykyiseksi valkohäntäpeurakannaksi noin 109 000 yksilöä. Kanta pieneni edellisvuodesta siis noin 9,5 prosentilla.
− Päättyneen metsästyskauden ennätyssuuri, lähes 74 000 yksilön saalis vastaa edellisen kanta-arvion laskelmaa kannan kasvun pysäyttämiseen tarvittavasta saalismäärästä, Luken erikoistutkija Sami Aikio totesi maaliskuisessa tiedotteessa.
Valkohäntäpeuran metsästyskausi alkaa 1. syyskuuta. Metsästystä saa suorittaa 23. syyskuuta saakka ainoastaan vahtimalla. Tuolloin eläinten ajo ja koirien käyttö on kiellettyä.
Metsästyskausi päättyy 15. helmikuuta. Luke arvioi, että kannan pienentäminen nykyisestä vaatisi 63 000–69 000 yksilön saalismäärää tulevalta metsästyskaudelta.
– Peurakannan pienentäminen edellyttää tehokasta metsästystä heti alkukaudesta, ja samanlaisena sen tulisi jatkua kauden loppuun saakka, Jörgen Hermansson sanoo tiedotteessa.
Hirven osalta kaatolupamääriin ei tullut dramaattisia muutoksia. Saloon myönnettiin 105 pyyntilupaa, kun viime vuonna kyseinen lukema oli 108 ja toissa vuonna 114.
Perniön seudun riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin 91 hirvenkaatolupaa. Kiskon piirille lupia myönnettiin 105.
Somerolla hirvenkaatoluvat ovat vastaavasti hieman nousseet. Nyt niitä myönnettiin 84 kappaletta, kun kahden edellisen vuoden lukemat olivat 80 (2021) ja 73 (2020).
Hirven metsästys alkaa Varsinais-Suomessa samaan aikaan kuin valkohäntäpeuran. Hirveä saa metsästää 7. lokakuuta asti ainoastaan pellolta vahtimalla, minkä jälkeen varsinainen metsästyskausi jatkuu 15. tammikuuta saakka.
Juttua muokattu 12.7.2022 klo 13.44. Lisätty tiedot Kiskon piirin ja Perniön seudun riistanhoitoyhdistykselle myönnetyistä luvista. Otsikosta poistettu epätäsmällinen ”Someron ja Salon” -ilmaisu.
Tilannehan on aivan järjetön. Peuroja ja kauriita pyörii jo täällä keskustan lähellä. Levittävät hengenvaarallista punkkia, tuhoavat iatutukset ja aiheuttavat kolareita.
Metsästysseurat eivät ole saaneet peurakantaa kuriin, vaan se on koko Lounais-Suomessa räjähtänyt käsiin.
Syövät pellot ja kukkapenkit tyhjiksi.
Eläinten vaistomaista viisauttako hakeutua asutuksen ja pihapiirien lähelle, kun siellä saa ravintoa katraalle ja siellä ei ihminen saa heitä ampua eikä autot aja yli.