Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi viime viikolla nostavansa kaikkia kolmea ohjauskorkoa kertarysäyksellä 0,5 prosenttiyksikköä. Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, kipusi sekin viikko sitten jopa 1,2 prosenttiin. Niin ikään energian hinta on noussut ennätyksellisen korkealle.
Miten tämä kaikki vaikuttaa asuntokauppaan Salossa?
– Asiakkaat ovat huomattavasti harkitsevaisempia. Muutamat ovat kertoneet, että pankki myöntäisi heille enemmän lainaa, mutta he eivät uskalla ottaa. Aikaisemmin tällaista ei ole sanottu ainakaan ääneen, sanoo kiinteistönvälittäjä Kirsi Aarikka-Laanti Solid Housesta.
Vaikka tervettä varovaisuutta onkin ilmassa, maailmantilanne ja korkojen nousu eivät ole ainakaan toistaiseksi vaikuttaneet hyväkuntoisten asuntojen kysyntään Salossa.
– Näin lyhyellä aikataululla ei pysty sanomaan isoja asioita, mutta Salossa on ehdottomasti liian vähän myytävää. Salossa on huutava pula asunnoista. On sitten korona, korkojen nousu tai sota, niin hyvät omakotitalot ja keskusta-asunnot menevät nopeasti kaupaksi, ja niitä menisi varmuudella enemmänkin, sanoo yrittäjä Ari Pyysalo Huoneistosalo Oy:stä.
Varsinkin isompia ja kalliimpia omakotitaloja ostettaessa ratkaisevia tekijöitä ovat asunnon kunto ja lämmitysmuoto. Aarikka-Laannin mukaan tällä hetkellä voittavat ne, jotka ovat pitäneet taloistaan hyvää huolta ja tehneet remonttia.
– Ostettavan asunnon pitää olla siinä kunnossa, että siellä ei tarvitse tehdä mitään, tai niin halpa, että sinne pystyy teettämään remontin. Jos asunnossa on jokin oleellinen vika, myynti hidastuu, Aarikka-Laanti sanoo ja kertoo, etteivät omakotitalot suoralla sähkölämmityksellä tai vanhalla öljylämmityksellä herätä kiinnostusta – ainakaan ilman tulisijaa.
”On sitten korona, korkojen nousu tai sota, niin hyvät omakotitalot ja keskusta-asunnot menevät nopeasti kaupaksi, ja niitä menisi varmuudella enemmänkin.”
Vaikka ostajia olisi, asuntotarjonta ei ole palautunut koronan jäljiltä entiselleen. Kaikki halukkaat eivät löydä sopivaa asuntoa.
– Aikaisemmin Salossa verrattiin aikaa ennen ja jälkeen Nokian, nyt puhutaan ajasta ennen koronaa ja koronan jälkeen. Ennen koronaa Salossa oli kesäaikaan markkinoilla 700–800 asuntoa, tällä hetkellä niitä on hieman yli 200. Markkinoilta puuttuu hirveä määrä asuntoja, Aarikka-Laanti sanoo.
Sekä Pyysalo Huoneistosalosta että kiinteistönvälittäjä Antti Ryynänen Salon asuntopalvelu LKV:sta kertovat, ettei korkojen nousu ole ainakaan vielä tuonut suuria muutoksia asuntojen hintoihin.
– Korkojen nousu ei ole näkynyt asuntojen hinnoissa, mutta joitakin asuntoja myydään kauemmin. Syksy voi olla vähän nihkeämpi, mutta sitä on vielä vaikea tietää, Ryynänen sanoo.
Salo vetää ostajia etenkin pääkaupunkiseudulta, jossa samalla summalla saa huomattavasti pienemmän asunnon. Myös lisääntyneet etätyöt mahdollistavat asunnon ostamisen muualta kuin työpaikkakunnalta.
– Salon hintataso on edelleen edullinen. Rahalle saa täällä vastinetta paljon enemmän kuin suuremmissa kaupungeissa, Ryynänen toteaa.
”Ennen koronaa Salossa oli kesäaikaan markkinoilla 700–800 asuntoa, tällä hetkellä niitä on hieman yli 200. Markkinoilta puuttuu hirveä määrä asuntoja.”
Pyysalon ja Ryynäsen mukaan myös hyvät ja oikein hinnoitellut mökit menevät edelleen kaupaksi etenkin pääkaupunkiseutulaisille. Ostajia kiinnostavat erityisesti rantamökit mukavuuksilla, mutta myös mummonmökkejä myydään.
– Mökeissä vaatimustaso on noussut ja varustelutason pitää olla kunnossa, Ryynänen sanoo.
Edullinen hintataso houkuttelee Saloon myös asuntosijoittajia.
– Kun osakemarkkinoilta ei tule tuottoja, sijoittajat ovat siirtyneet kiinteistöihin. Salo on vuokratuotoltaan hyvä. Sijoittajat haalivat edelleen pieniä asuntoja, Ryynänen kertoo.
Aarikka-Laannin mukaan Salossa on pulaa hyvistä ja siisteistä vuokra-asunnoista, jotka sijaitsevat järkevässä paikassa. Piensijoittajat ovat kuitenkin hyvin tarkkoja siitä, mikä on järkevä hintataso.
– Aavistuksen orjallisesti he Excel-taulukoita laskevat. Sille on kyllä looginen peruste: jos inflaatio nousee kahdeksaan prosenttiin, rahan arvo pankkitilillä katoaa. Sijoittamalla asuntoon saa saman joskus takaisin.
Kaupungin väestörakenne painottuu ikäluokkiin, joissa asunnon vaihtaminen ei ole enää ajankohtaista. Siksi asuntoja vapautuu markkinoille entistä vähemmän. Vaikka vapautuisikin, kelpaisivatko 1940-1990-luvun talot nyt uutta kotia etsiville sukupolville?
Rakennustekniikka ja arkkitehtuuri ovat muuttuneet niin paljon, että toiminnallisen asunnon saamiseksi ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin suunnitella ja rakentaa uusi. Tonttimaata Salossa riittää enemmän kuin missään muussa eteläisen Suomen seutukaupungissa.
Totuus on se, että kompromisseja on tehtävä, jos ei lompakko anna myöden. Eikä monella anna eikä tule antamaan. Siitä syystä mainitsemasi ikäluokan talot ovat ainoa ja ei välttämättä edes huono vaihtoehto. Nykypäivänä talon rakentaminen on erittäin kallista ja rakennuskustannukset nousevat koko ajan. Joko omakotitalon rakennuskustannus on 3 500-4 000 euroa/neliö? Ei varmaan kaukana enää olla.
Moni arvostaa eniten talon keskeistä sijaintia, eikä tule koskaan rakentamaan pellon laidalle kauas palveluista, vaikka tonttimaata tarjolla olisikin.
Itsellä kokemusta 50-luvun kerrostalosta ja en kykene keksimään mitä toiminnallisuutta nykyinen rakennustekniikka tarjoaa, ehkä rakennusliikkeille paremmat katteet. Meillä paikalla muurattu tiilikattoinen 50-luvun kerrostalo, jossa huoneiden väliseinätkin ovat muuratut, eivätkä peltiläsyyn kiinnitettyä kipsilevyjä. Putket kestivät ilman vuotoja 64 vuotta ja ne uusittiin perinteisesti kun saimme sen edullisesti eli 540,-/m2. Nykytekniikalla rakennettaessa ensimmäiset 10 vuotta tapellaan virheiden korjauksesta rakentajan väistellessä, sen jälkeen virheiden maksaja löytyy peilistä. Ja nykyarkkitehtuuri on tasakattoa (uutta kermiä joka kymmenes vuosi) ja ihqusti olkkarissa paistetut ruoat ja näkyvillä odottavat tiskit. Unohtaa ei voi myöskään autotallin kokoista kylppäriä, jossa mahtuu pyörähtelemään pyörätuolilla, vaikka asunto olisi kerroksissa ilman hissiä. Niin… Lue lisää »
Sama vaan, minulla on -75 rakennettu kerrostalo, joka on rakennettu paikalla. Ei elementtejä väliseinä toisiin asuntoihin tiiliseinät. Korkeat huoneet, iso kylppäri, en itse ostaisi uutta. toinen talo on Salossa, sitä en myy ennen kuin hinta nousee.
Minä en usko lainkaan, että Salossa on huutava pula asunnosta. Väki vähenee ja uusia asuntoja rakennetaan, miten silloin voi syntyä pula?
Taitaa olla sama tilanne kuin työmarkkinoilla, maksetaan valtavan huonoa palkkaa ja ihmetellään, kun ei saada työntekijöitä. Halutaan halpoja asuntoja.
Ihmiset eivät halua myydä niin halvalla kuin välittäjät toivovat, eli ei laiteta myyntiin.
Kyllä vaan on pulaa. Minäkin olisin mielelläni vaihtamassa tästä omakotitalosta kerros- tai rivitalokolmioon. Mutta eipä vaan ole ollut tarjolla mitään kunnollista. Uuttahan ei pysty ostamaan, mutta hyväkuntoinen kolmio kiinnostaisi kyllä.
Olen tässä pari vuotta seuraillut tilannetta. Sellaisia 60-70-luvun asuntoja on, mitä ei enää oikein uskalla ostaa vanhoilla päivillä. Niissä usein on edessä niin massiiviset remontit. Jos rakennetaan uusia, niin silloin vapautuu myyntiin erilaisia asuntoja, mutta ei täällä Salossa mitään nyt rakenneta.
Eli ei ole kysymys siitä onko tarjontaa liian vähän, vaan omilla vaatimuksilla ei löydy heti. Tuohon ei määrä auta yhtään. Salossa on koko ajan pudonnut asuntojen hinnat, kysymys on juuri siitä ettei hyvää asuntoa saa halvalla. Mistään kaupungista ei saa, tilanne joka paikassa sama. Minäkin myisin asuntoni, ei saa tarpeeksi hyvää hintaa, odottelen…
Mikseivät kaupungin johtavat seuraa tilanteita ja suosita rivitalojen rakentamista, kun niiden perään on kyselty koko korona-ajan? Myös noin 10-12 kilometrin etäisyyden kylätaajamat huomioitavia rakennuslupia myönnettäessä.
Kaupungille halutaan vain kerrostaloja sijoittajien toivossa.
Se, että asuntoja on liian vähän myytävänä, on välittäjien propagandaa. Hinnat ovat liian alhaisia, ja välittäjät odottavat halpoja asuntoja myyntiin, jotka saa heti kaupaksi.
Kerrostaloja on Salossa ihan liikaa, aika harva kyllä oikeasti haluaa niissä asua.
Salosta ei kyllä kannata ostaa sijoitusasuntoa. Meillä on niitä Tampereella, Helsingissä ja vähän muuallakin.
Remonttia odottelen 70-luvun talossa. Aiemmat sukupolvet ovat nauttineet pienestä vastikkeesta eli talo pidetty pystyssä. Vuokratonteille rakennetut rivitalot eivät kiinnosta.
Miten kauan sähköinen lattialämmitys esimerkiksi on toimintakuntoinen? 30 vai 40vuotta?
Mikä vika on vuokratontissa? Pienempi kiinteistövero kuin omassa. Aivan sama kumpi on, vuokra-tai omatontti.
Vuokratontissa on se vika, että se ei ole oma eli joku muu päättää sovitun vuokra-ajan jälkeen mitä teet; maksat uuden vuokratason mukaista vuokraa tai viet talosi mennessäsi.
Helsingin Lehtisaaressa on juuri Vantaan seurakuntayhtymä kymmenkertaistanut vuokrat, ja kukaan ei osta asuntoja edes puoleen hintaan paikallisesta hintatasosta.
Normaalisti asunnonostajat ovat niin hölmöjä, että maksavat vuokratontilla olevasta asunnosta saman hinnan kuin omalla tontilla olevasta.
Elinajanodote vs. tontin jäljellä oleva vuokra-aika. Eli haluaako pienellä eläkkeellä osallistua kaupungin tukemiseen tonttivuokrien noustessa ja hakea sitten Kelasta tukiaiset.
Kärjistän, mutta suurin piirtein noin se tulee menemään, koska taloyhtiössä asukkaat maksavat kulut.
Eikö siellä Käpylässäkin ole niitä vanhoja puutaloja, joissa vuokra-aika menee umpeen kohta ja korotukset ovat tuntuvia? Lisäksi mökit itsessään ovat hintavia.
Omakotitalon vuokratontti alkaen 600€/v kiinteistövero n.80€/v, oma tontti, kiinteistövero n. 210€/v, tontit samankokoisia. Kumpi on edullisempi?
Mainitsemassani Lehtisaaressa 24 asunnon rivitaloyhtiö ja uusi tontinvuokra 248.000 euroa vuodessa, onko edullinen?
Ajantasainen nykyiseen hintatasoon, veikkaan.
Millainen prosentti mahtaa olla Salossa tuo nousu? Kokemuksia?
Saloon rakennetaan just kerrostaloa Helenankadulle. Mitään muuta rakennuskohdetta ainakaan minä en tiedä koko seutukunnalla. Siinäkin kolmion hinta on todnäk yli 300 000 euroa. Ei mahdollisuuksia.
Halvaltahan tuo vaikuttaa.
Kaupunginosaamme Helsingissä rakennetaan kerrostaloa ja neliöhinta on 12.000,-, autolle tolppapaikka pihalla 20.000,-, hallipaikka 50.000,- ja sitä rataa. Ja palkathan ovat suunnilleen samat.
Tota olen aina ihmetellyt. Kuinka tavallinen duunari ja tyhjäntoimittaja ostaa asunnon Helsingistä. Eihän sieltä saa mitään, edes yksiötä alle 200 000 euron.
Ja muutamia ihmisiä tunnen sieltäkin, jotka jopa rakentavat omakotitalon sinne seudulle. Kustannukset miljoonaluokkaa.
Ei ainakaan täällä Salossa mikään pankki myönnä tuollaisia lainoja, vaikka joku uskaltaisikin ottaa.
Meidän perhe on jo vuosia odottanut, milloin uudempia rivitaloasuntoja tulisi Saloon saataville. Sijainnilta vaadimme sitä, että moottoritien rampille ja keskustan palveluihin pääsee suhteellisen jouhevasti.
Saloon muuttaminen kiinnostaisi erityisesti maantieteellisen sijainnin vuoksi, sillä meillä on kulkua on säännöllisesti sekä Turkuun että Helsinkiin. Myös pienen kaupungin elämisen mutkattomuus houkuttelee.
Tuskailemme tarjonnan kanssa, sillä remontoijiksi tai rakentajiksi meistä ei nyt ruuhkavuosien keskellä ole. Olisi hienoa, jos kaupungissa olisi tarjolla asuntoja kaikenlaisiin asumistarpeisiin.
Tuliko Märyyn rivitalo? Jos Vaskion tien ja moottoritien melu taikka tuulimyllyjen äänet eivät haittaa, siinä olisi oiva paikka. En tosin tiedä, jos sinne rakennettiin rivitalo, onko jo kaikki asunnot varattu? Mutta minä en ikinä ymmärrä tuon muotoista asumista, piha on kuin postimerkki ja naapurit aivan liian lähellä.
Ei kiinnosta Märynummi, koska keskustan palveluihin on tolkuton matka. Ja muutenkaan emme halua muuttaa metsään. Ollikkalan ja Piihovin välissä on ainakin kilometrin verran tyhjää tasankoa. Eikö näille maille olisi käyttöä kaavoituksessa?
Onhan niille käyttöä suunniteltu jo vuosikymmenet. Ohikulkutien jatke, risteys ja automarket.
Kannattaa tosiaan selvittää, mihin haaveilee muuttamisesta. Ettei tule kaavan toteutuminen yllätyksenä. Muutenkaan peltoalueet eivät ole kovin edullisia ok- ja rivitalorakentamiseen. Savimaa, varsinkin jokien korkeilla rantapenkoilla, vaatii usein kalliita ratkaisuja perustamiseen. Tuolla peltoaukealla tarvittaisiin lisäksi melusuojausta moottori- ja kantatielle.
On Salosa asuntoja, mutta ne on vanhoissa liitoskuntien taajamissa. Polttoaineiden hinnat takia ne ei välttämättä houkuta. Itse voisin hiljaiseen kylätaajamaan muuttaa, kun eläkepäivät koittaa. Siihen tosin menee 20v vielä. Töissäkäyvälle kun paljon käydään Tku tai Hki on motarin läheisyys välttämätön kriteeri.
Kyllähän noita asuntoja on myynnissä Salossa, mutta tuntuu, että ihmisillä on vaan kallis maku, talo ei vaan saa maksaa. Kyllä noissa kiinteistöfirmojen sivuilla näkee taloja, joita on myyty puoli vuotta, kukaan ei ole tehnyt edes tarjousta ja hintaa on sitten alennettu. Uusien asuinalueiden rakentaminen ei oikein sovi EU:n luonnon ennallistamissuunnitelmiin. Märyynkin tuli aika outoon paikkaan uus asuin-alue ja nyt parutaan että joku maalaa siilejä. No, varmaan useampi siili kuoli tai joutui vaihtamaan asuinpaikkaa, kun niiden kotimetsä myllättiin ja rakennettiin taloja. Nimittäin siilejä siellä metsässä oli. Ei taida olla enää.
Kiinteistovälitystoimistoja on liikaa. Kaikille ei riitä myytävää tässä Salon nykyisessä tilanteessa.