Perniössä työstetään ”vallankumousta”, joka voi mullistaa lihantuotannon – avainasemassa ovat mustasotilaskärpäsen toukat

0
Mustasotilaskärpäsen toukkia käytetään apuna Samabion jätteenkäsittelylaitoksella Perniössä. Kuva: Nina Juvonen

Perniöläinen biotekniikkayritys Samabio on kehittänyt mustasotilaskärpäsen toukista avustajan kiertotalouden edistämiseksi. Samabio kasvattaa tehtaallaan kyseisen kärpäsen toukkia, jotka syövät tehokkaasti biojätettä muodostaen siitä multaa. Yrityksen taival alkoi noin puoli vuotta sitten.

Nyt Samabion jätteenkäsittelylaitoksella on kahden vuoden tutkiva kokeellinen lupa mustasotilaskärpäsen toukkien hyötykäyttöön biojätteessä.

– Otimme yhteyttä kaupungin ympäristövirastoon, ja projektimme todettiin kokeilemisen arvoiseksi, Santtu Juvonen kertoo.

Santtu Juvonen on yksi yrityksen perustajista. Yrityksen jäseniä on yhteensä neljä. Heitä ovat puoliso Nina Juvonen sekä Matias Karttunen ja Katja Mansikkaniemi.

– Olemme vaihtoehtoisen jätteenkäsittelyn ja tuotteistuksen tekijöitä. Kasvatamme kärpäsen toukkia, sillä olemme huomanneet, että ne syövät biojätettä hyvin, Santtu Juvonen tähdentää.

Samabio on tehnyt sopimuksia salolaisten jäteyritysten, kuten Jätehuolto H. Koskisen kanssa, joka kuljettaa heille biojätettä. Samabio ottaa kuukaudessa vastaan jätettä tietyn määrän, josta laitos pyrkii lajittelemaan tarkasti muovit ja metallit erikseen. Lopulta jäljelle jäänyt biojäte käsitellään mahdollisimman tehokkaasti mullaksi toukkien avulla.

Samabion jäsenet Matias Karttunen, Katja Mansikkaniemi, Nina Juvonen ja Santtu Juvonen eivät pysty tuottamaan mustasotilaskärpäsen toukkaa rehuksi, koska Suomen laki ei tätä salli. Samabion kokeellinen lupa pyrkii todentamaan toukan turvallisuuden rehutuotantoon. Kuva: SSS/Luna Lavonen

Biojäätteen käsittelyn tehostamisen lisäksi Samabion tarkoitus on edistää lihansyönnin tulevaisuutta. Mustasotilaskärpäsen toukat sopivat eläinten ruoaksi. Niitä ei kuitenkaan toistaiseksi Suomen lain mukaan saa tuottaa rehuksi lemmikeille ja kotieläimille.

– Ajatuksena meillä on todistaa, että toukissa ei ole hullun lehmän tautia tai salmonellaa, Santtu Juvonen kertoo.

Lautasella käynyttä ruokaa ei saa tällä hetkellä hyötykäyttää rehutuotannossa.

– Esimerkiksi jos kouluruokaloista kompostiin joutuvaa ravintoa siirtyy toukkien syötäväksi, toukat ovat sen jälkeen syömäkelvottomia eläinten rehuksi, Katja Mansikkaniemi havainnollistaa.

Mikäli Samabio pystyy antamaan näyttöä mustasotilaskärpäsen toukkien kelpoisuudesta eläinten ravinnoksi, ihmiset voisivat edelleen syödä lihaa vastaisuudessa.

– Tällä tavoin pystyisimme ehkä jatkamaan myös lihansyöntiä tulevaisuudessa, Santtu Juvonen sanoo.

Samabio tekee yhteistyötä oululaisen hyönteisteknologiaan ja bioprosesseihin liittyviin mikrobeihin erikoistuneen Entoprot-yrityksen kanssa. Yritys on perehtynyt mustasotilaskärpäsen kasvatukseen ja siihen liittyvän tekniikan kehittämiseen. Entoprotin osaaminen nojautuu sen tiimin jäsenten koulutukseen Oulun yliopiston biologian laitoksella.

Yritys on jakanut Samabiolle teknologiaa ja tietotaitoa.

– Samabio on tilannut meiltä kärpäshäkkejä toukkien kasvatusta varten. Niiden avulla munien ja pienten toukkien kasvatus tehostuu, yrityksen teknologiavastaava Ari Riihimaa sanoo.

– Entoprotin päätuote on kuitenkin bioreaktori mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatukseen. Tätä voi kuvata vallankumoukselliseksi tavaksi tuottaa toukkia automaatiolla massakasvatuksena, Riihimaa jatkaa.

Mustasotilaskärpänen (Hermetia illucens) on musta 13–20 millimetriä pitkä kärpänen. Kuva: Nina Juvonen

Riihimaan mukaan kaksisiipisten kärpästen toukat kehittyvät nopeasti.

– Luonnossa esimerkiksi lannassa kärpäsen toukka kasvaa suureksi vain viikossa, hän kertoo.

Ravinnonkäytön tehokkuus on mustasotilaskärpästen toukkien kohdalla ilmeistä. Biojätteen hyötykäyttö on myös hajutonta. Toukista saadaan öljyä, proteiinia ja kitiiniä.

– Jos sialle antaa viisi kiloa viljaa, se tuottaa noin yhden kilogramman verran lihaa. Kun sitten taas mustasotilaskärpäselle antaa yhden kilon kuivaa viljaa, tuottaa se yhden kilon tuoreita toukkia.

– Tällainen nopea ravinnonkäyttö ja hajuton jätteenkäsittelyprosessi tuottaa korkean jalostusasteen tuotteita ja on taloudellisesti kannattavaa, Riihimaa toteaa.