Suomen isoon yleisurheilun MM-ryhmään on monta syytä – yksi olennaisista on Ukrainan sota

0
Sini Lällä pääsi MM-kisoihin osin siksi, että venäläiset ja valkovenäläiset ovat joukosta poissa. Kuva: Lehtikuva/Timo Heikkala

Suomen poikkeuksellisen suureen MM-joukkueeseen on useita syitä. Enemmistö niistä liittyy urheilijoiden ja myös kisasuunnittelijoiden osaamiseen.

Moni kilpailija on onnistunut nostamaan suoritustasoaan ratkaisevasti viime vuodesta. Eveliina Määttäsen, Nathalie Blomqvistin ja Sini Lällän kaltaiset nimet onnistuivat kampeamaan itsensä suurtapahtumaan parantuneiden tulosten ansiosta.

Kilpailukalenteri onnistuttiin suunnittelemaan järkevästi niin, että useat pystyivät hankkimaan juuri tarvittavan määrän ranking-pisteitä. Tapahtumia oli siis tarjolla tarpeeksi, urheilijoiden osallistuminen niihin ajoitettiin fiksusti ja päälle osui vielä hellejakso, joka sopii enemmistöön yleisurheilulajeista oikein hyvin.

Merkittäviä selityksiä peräti 32 urheilijan kokoiseen joukkueeseen on silti myös muita. Vihdoin taakse jääneiden olympialaisten jälkeen maailman huippuja lopetti uransa. Tietyissä lajeissa kiintiöt ovat todella suuret, esimerkiksi Enni Nurmi lunasti paikkansa naisten 20 kilometrin kävelyyn oltuaan rankingin 55:s.

Someron Esaa tähän vuoteen saakka edustanut Tommi Holttinen on kovan onnen mies. Vuoden 2018 EM-kisoissa hän karsiutui ensimmäisenä finaalista. Tämän suven MM-Eugeneen pääsee 32 rankingin parasta hyppääjää, ja Holttisen kohtalona oli olla listalla sijalla 33. Kuva: TS-arkisto/Ari-Matti Ruuska

Onnikin oli enimmäkseen suomalaisten puolella, vaikka yhden ranking-sijan päähän kisapaikasta jäänyt seiväshyppääjä Tommi Holttinen onkin tästä asiasta eri mieltä. Suurin osa sinivalkoisista rankingin perusteella mukaan päässeistä oli viimeisten paikkojen saajien joukossa.

Ja sitten on vielä yksi suuresti vaikuttava tekijä, joka johtuu yleisurheilua huomattavasti suuremmasta asiasta.

Ukrainan sota vaikuttaa juuri tästä suomalaisnäkökulmasta olennaisella tavalla MM-osallistujalistoihin. Venäläis- ja valkovenäläisurheilijoita kun ei Eugenessa nähdä.

Venäläisten kohdalla kato on toki käynyt jo aiempina vuosina dopingasioiden takia. Esimerkiksi viime vuoden olympialaisissa oli vain kymmenen sikäläistä yleisurheilijaa – toisaalta suurin osa heistä joko saavutti erinomaisia tuloksia tai ainakin kaikilla oli menestyspotentiaalia.

Itänaapurin osalta lajin tähtiurheilijoista ovat poissa muiden muassa korkeushyppääjä Marija Latiskene ja seiväshyppääjä Anzhelika Sidorova, mitalisteja Tokiosta kumpainenkin. Holttisen tilanteeseen liittyy se, että viime kauden tilastokolmosta Timur Morganovia ei kisoissa tulla näkemään.

Venäjän lisäksi hyvin olennaista on Valko-Venäjän puuttuminen. Sieltä olympialaisissa oli peräti 30 urheilijaa, ja kolme vuotta sitten MM-Dohassa Valko-Venäjä oli niin sanotun pistesijatilaston 15:nneksi paras. Pistesijatilastossa kisan voitosta saa kahdeksan ja kahdeksannesta sijasta yhden pisteen.

Vertailun vuoksi: Suomi oli Dohassa kyseisen pistesijataulukon 51:s.

Wilma Murron osakkeet nousevat tilastoissa venäläisiin ja valkovenäläisiin urheilijoihin kohdistuvan sulun vuoksi. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Erityisesti tietyissä kenttälajeissa maailman politiikan tilanne vaikuttaa kovastikin. Suomalaisittainkin konkreettisen esimerkin tarjoaa naisten korkeushyppy.

Lasitskene oli kaiken muun lisäksi ykkönen viime ulkoratakauden maailmantilastossa. Lisäksi sijalla kymmenen olivat valkovenäläiset Karyna Demidik ja Maria Zhodzik. Lisäksi kolme venäläistä ylitti viime kauden aikana 192, mikä oli parempi tulos kuin Ella Junnilan hyppäämä Suomen kauden kärkinoteeraus 191.

Heta Tuuri mahtui MM-areenalle rankingin sijalla 29 ja Sini Lällä sijalla 30, kun paikkoja oli tarjolla kaikkiaan 32. Ilman Ukrainan sotaa heitä ei Eugenessa nähtäisi. Näin olisi todennäköisesti tilanne myös keihäänheittäjä Sanne Erkkolalla, joka pääsi kisoihin viimeistä edellisenä urheilijana.

Tiukkaa olisi tehnyt myös ainakin Camilla Richardssonilla (ranking-sijoitus naisten 5 000 metrin juoksussa 41/42), Salla Sipposella (kiekonheiton 31/32) ja Elmo Lakalla (110 metrin aitojen 38/40).

Varsinais-Suomea läheltä liippaavista lajeista moukarinheitossa on sekä Venäjällä että Valko-Venäjällä pitkät menestysperinteet. Menemättä sen enempää dopingasioihin tässä kohdassa voi todeta, että vaikutus on moukarissakin merkittävä.

Viime vuonna tilastoissa oli Silja Kososen ja Krista Tervon edellä kaksi näiden maiden urheilijaa. Miesten tilaston top-23:sta löytyi neljä venäläistä tai valkovenäläistä.

Suoraan Itä-Euroopan menestykseen kaikista yleisurheilun osalajeista suurin vaikutus lienee naisten kävelyssä. Sitä venäläiset ovat dominoineet mies- ja naismuistin verran, vaikka kielletyt aineet ovatkin huuhtoneet mitaleja myöhemmin osittain pois.

Sanne Erkkola nousi joukkueeseen viime metreillä. Kuva: Lehtikuva/Timo Heikkala

MUIDEN MUASSA HEITÄ EI NÄHDÄ MM-KISOISSA

Kärkinimiä riittää

Marija Lasitskene, naisten korkeus, viime vuoden maailmantilaston ykkönen ja olympiavoittaja

Anzhelika Sidorova, naisten seiväs, tilastoykkönen ja olympialaisissa 2:n

Maksim Nedasekau, miesten korkeus, tilastoykkönen ja olympialaisissa 3:s

Volha Mazuronak, naisten maratonin olympialaisissa 5:s

Mihail Akimenko, miesten korkeus, tilaston kahdeksas, olympialaisissa 6:s

Aliaksei Katkavets, miesten keihäs, tilaston 15:s, olympialaisissa 6:s

Irina Zhuk, naisten seiväs, olympialaisissa 8:s

Ilja Shkurenyov, miesten kymmenottelu, tilaston 11:s, olympaialaisissa 8:s

Valeri Pronkin, miesten moukari, tilaston 10:s, olympalaisissa 8:s

Ilja Ivanjuk, miesten korkeus, tilastoykkönen, olympialaisissa 9:s

Pavel Mialeshka, miesten keihäs, tilaston 16:s, olympialaisissa 10:s.

Timur Morgunov, miesten seipään tilaston 3:s

Daria Klishina, naisten pituuden tilaston 5:s

Aliona Dubitsaya, naisten kuulan tilaston 7:s

Iso vaikutus myös Wilma Murron mahdollisuuksiin

Wilma Murto on yksi niistä suomalaisurheilijoista, joiden menestysmahdollisuuksiin venäläisten ja valkovenäläisten poissaolot vaikuttavat paljon.

Oma lukunsa on Anzhelika Sidorova. Venäläinen liittyi viime syyskuussa naisseiväshyppääjien viiden metrin kerhoon, jossa on vain neljä jäsentä.

Tämä vuosikin on ollut Sidorovalla vakuuttava. Hän ehti ylittää kaikissa kolmessa hallikisassa vähintään 480 ennen sodan alkua. Sidorova olisi vahva mestarisuosikki Eugenessa.

Murto oli viime vuonna maailman ulkoratatilaston kymmenes. Pykälän hänen yläpuolelleen päätyi valkovenäläinen Iryna Zhuk, joka on siis myös MM-kisoista poissa. Tilaston kahdeksas oli puolestaan venäläinen Polina Knoroz.

Yhdeksästä vähintään 474 ylittäneestä kolme seuraa siis MM-kisat sodan vuoksi sivusta.