Susi asuttanut seudun metsät – ”Elämme uutta normaalia”

0
Susireviirit ovat painottuneet läntiseen Suomeen, mutta tämä susi on kuvattu luontokuvausmatkalla Kuhmossa. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Susi on asettunut laajalti Salon seudun metsiin. Tämän voi päätellä ihan virallisesti Luonnonvarakeskuksen eli Luken viimeisimmästä Suomen susikantaa koskevasta julkaisusta.

– Elämme uutta normaalia, susi on nyt normaali Varsinais-Suomen metsissä, muistuttaa vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson.

Luken tuoreimman arvion mukaan Salon ydinkeskustaa ympäröi neljä susireviiriä eli Paimion, Mellilän, Somerniemen ja Raaseporin reviirit. Tiedot susikannasta kuvaavat maaliskuun tilannetta, jolloin susien määrä on pienimmillään ennen pentujen syntymistä huhti-toukokuussa.

Kemiönsaarella ei ole kerättyjen dna-näytteiden ja muiden havaintojen perusteella vahvistettu edes susiparia, mutta alueelta on saatu havaintoja kahdesta sudesta muun muassa videolle.

Käytännössä susia kuitenkin elää lähes joka puolella Saloa, jos Kemiönsaarta ei lasketa mukaan. Esimerkiksi Mellilän reviiri nimestään huolimatta ulottuu Paimioon ja Somerolle saakka Saloa viistäen. Se peittää myös Marttilan ja Kosken alueet.

Raaseporin reviiri tunnettiin ennen Salon ja Raaseporin yhteisenä reviirinä, ja tosiasiassa reviiri ulottuu yhä pitkälle Saloon saakka. Pohjoisessa se sivuaa moottoritietä, jonka toiselle puolelle ulottuu Somerniemen reviirin eteläraja.

SSS-arkistokuva: Reijo Juusti

Susireviirit viistävät toisiaan, mutta niissä on muutakin erikoista: ne ovat aiemmin totuttuja reviirejä pienempiä.

– Reviirit pienenevät pikkuhiljaa, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Reviirit ovat nyt pienimmillään 500–600 neliökilometriä, kun aiemmin on totuttu puhumaan ainakin puolta suuremmista reviireistä. Kojola sanoo, että Varsinais-Suomessa sudet tulevat toimeen pienemmilläkin reviireillä, sillä ruokaa on paljon tiheän valkohäntäpeurakannan vuoksi.

– Myös metsäkauriita riittää, Kojola lisää.

Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson sanoo, että susien on täällä havaittu pyydystävän myös hirviä.

– Kun lauma on isompi, sen kannattaa ottaa isompi saalis porukalla, koska pienemmästä on vähemmän jaettavaa, Hermansson selittää.

Hän sanoo, että susien vaikutus on otettu huomioon myös hirvikannan rakenteessa.

– Ennen tavoiteltiin tilannetta, jossa on 1,5 naarasta urosta kohden, mutta nyt määrä on nostettu 1,7 naaraaseen.

Kuvassa oleva susi on kuvattu Kuhmossa.
Sudet viihtyvät Länsi-Suomessa alueen runsaan valkohäntäpeurakannan vuoksi. Kuva: SSS-arkisto

Salon alueelle ulottuvat reviirit ovat kooltaan hyvin vaihtelevia. Joukkoon mahtuu pienimmillään 570 neliökilometrin Mellilän reviiri sekä 1 450 neliökilometrin Raaseporin reviiri.

Raaseporin reviiri on Salon alueen reviireistä vanhin ja toi suden muutama vuosi sitten myös Salon metsien asukiksi.

– Raaseporin reviirillä on laskettu kahtena viimeisenä vuotena kahdeksan suden lauma, Kojola kertoo.

Tiheästä peurakannasta riittää ruokaa niin paljon, että vahingot ihmisten koti- ja seuraeläimille ovat jääneet ehkä yllättävän pieniksi.

Kojola toteaa, etteivät susien aiheuttamat lammasvahingotkaan keskity Varsinais-Suomeen. Lisäksi koiravahingot ovat pieniä verrattuna muuhun Suomeen.

– Koiravahinkoja on vähemmän kuin Itä-Suomessa.

– Varsinais-Suomen alueella on tapahtunut vain yksittäisiä koiravahinkoja, kun viime vuonna korvauksia maksettiin koko maassa 30 ja toissa vuonna 54, Kojola vertailee tilastoja.

Susien salakaadoista on puhuttu myös vähemmän, mutta esimerkiksi Kemiönsaaresta löytyi jokunen vuosi sitten kuollut susi, jota poliisin mukaan oli ammuttu.

Tästä sudesta ei Kojolan mukaan pystytty enää määrittämään dna:ta eli suden alkuperä jäi selvittämättä.

”Reviirit pienenevät pikkuhiljaa.”

Kun Salon seutu näyttää olevan hyvin susien asuttama, laumasta aikuistuvat sudet joutuvat etsimään itselleen uuden alueen muualta.

Minne sudet levittäytyvät seuraavaksi?

– Koilliseen, arvioi Kojola.

Koillisen suunnasta sudet levittäytyvät yhä enemmän Uudenmaan puolelle.

Suomessa arviolta 60 susireviiriä

  • Suomessa arvioidaan elävän 37 perhelaumaa ja 23 paria maaliskuussa 2022.
  • Reviireistä 41 on Länsi-Suomessa ja 19 Itä-Suomessa.
  • Luke arvioi yksilömääriä havaintojen, tunnetun kuolleisuuden ja dna-analyysien avulla. Lisäksi on tehty maastotyötä.
  • Ennustemallin mukaan marraskuussa 2022 susilaumojen määrä on 90 prosentin todennäköisyydellä 35–49.
  • Maaliskuun 2023 lopun laumamääräksi ennustetaan 90 prosentin todennäköisyydellä 20–42 laumaa.

Lähde: Luke

Susiperheissä hiljaiseloa, pennut pystykorvan kokoluokkaa

Susireviirien koosta, kuten uusista pennuista tihkuu parhaillaan niukasti tietoa. Niin sanotut lapsenlikat eli edellisvuoden pentueesta laumaan jääneet sudet ovat pääosin jo lähteneet kohti uusia elinalueita.

– Tähän aikaan vuodesta niitä saattaa olla vielä laumassa, mutta yli puolet on mennyt menojaan, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kuvailee tilannetta heinäkuun alkupuoliskolla.

Uusista pennuista ei juurikaan saa havaintoja, sillä aikuiset hakevat niille nyt ruokaa.

– Aika hiljaista on, pennut eivät vielä liiku, Kojola kertoo.

Hän sanoo pentujen lähteneen jo synnyinpesästään, sillä niiden olinpaikka muuttuu kesän aikaan. Kojola arvioi, että heinäkuun lopulla aletaan ehkä saada havaintoja pennuista.

Kuinka isoja pennut nyt ovat?

– Pienen koiran, pystykorvan kokoisia, Kojola arvioi.

Sudet pyydystävät Kojolan mukaan tiheän peurakannan alueella eli esimerkiksi Salon seudulla valkohäntäpeuroja sekä kauriita. Hän sanoo myös rusakoiden kelpaavan susille.

Valkohäntiä kuitenkin riittää edelleen niin susille kuin ilveksillekin.

Voiko luonnossa liikkuva eläimen jäänteet löytänyt päätellä, kumpi suurpedoista on napannut saaliin?

– Jos peura on tuore, niin siitä saattaa nähdä tyypillisesti ilveksen terävien kynsien jäljet tai pistomaisen jäljen kaulassa.

– Sudet syövät myös luita, Kojola antaa pari vinkkiä.

Hän neuvoo etsimään tietoa esimerkiksi netistä, jos haluaa selvittää, kumpi suurpedoista on eläimen kaatanut.

  • Lue lisää aiheesta
  • Susi