Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää – uusiutuvat luonnonvarat on käytetty loppuun tämän vuoden osalta, WWF sanoo

33

Tänään vietetään jälleen maailman ylikulutuspäivää, kertoo kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF. Ylikulutuspäivä viestittää siitä, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on käytetty loppuun tämän vuoden osalta.
Ylikulutuspäivä lasketaan vuosittain tuoreiden tietojen perusteella, eli mitä enemmän kulutamme, sitä aikaisemmin ylikulutuspäivää vietetään. Nykyisellä kulutuksen tasolla tarvitsisimme WWF:n mukaan 1,75 maapalloa. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvittaisiin puolestaan yli kolme ja puoli maapalloa.
WWF:n suojelun neuvonantajan Jussi Nikulan mukaan Venäjän fossiilienergiasta luopuminen nopealla aikataululla toimii testinä maailman muutosvalmiudelle.
– Nyt testataan, olemmeko vieläkään valmiita irtautumaan fossiilienergiasta, vai takerrutaanko taas kerran vanhaan, ympäristölle ja ihmisille haitalliseen tapaan toimia, ja ryhdytään esimerkiksi keinotekoisesti alentamaan polttoaineen hintaa, Nikula sanoo WWF:n tiedotteessa.

Tulvariskit kasvaneet ja vedenlaatu heikentynyt

Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun, tuotannolla ja käytöllä on merkittävä rooli ylikulutuksessa. Ilmastotiede ja ympäristöjärjestöt ovat jo vuosikausien ajan painottaneet fossiilienergian käytön alasajon välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä.
– Suomessa ylikulutus aiheuttaa muun muassa metsäluonnon köyhtymistä, kalakantojen uhanalaistumista ja arvokkaiden luontotyyppien vähenemistä. Esimerkiksi tulvariskit ovat kasvaneet ja vedenlaatu heikentynyt, kun metsiä ja soita on ojitettu, ja niiden kyky pidättää vettä on heikentynyt, Nikula kertoo.

STT

Kuvat:

33 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Urpo
11 päivää sitten

Toisaalta, jos maiden väestöntiheys olisi keskimäärin sama kuin Suomessa, olisi tilanne aika hyvä.

Turha suomalaisia on syyllistää siitä, että muualla on liikaa ihmisiä. Sen sijaan kannattaisi miettiä keinoja, joilla fossiilisia raaka-aineita voidaan korvata uusiutuvilla. Suomessa puu on tässä suhteessa merkittävässä roolissa. Ympäristöjärjestöt silti haluavat heikentää talousmetsien puun kasvua eli hakkuumahdollisuuksia.

Alikuluttaja
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

Ei taida olla nopea ratkaisu, että hävitetään puolet maailman väestöstä, jotta yksi maapallo riittää koko väestön elättämiseen. Suomessakin ollaan huolissaan syntyvyyden laskusta, saati alikehittyneissä maissa, joissa lapset ovat vanhuuden turva. Eikä uutisen pointti ollut suomalaisten syyllistäminen maailman ylikansoittumisesta, vaan ylikuluttamisesta. Valitettavasti meitä kansalaisia käsitellään vain kuluttajina, ei ihmisinä. Uutisten mukaan on erittäin huolestuttavaa, kun kuluttajien luottamus on laskenut alimmalle tasolle vuosikymmeniin ja kuluttaminen alkaa laskea. Talous sakkaa. Markkinavoimien edustajat ovat huolissaan, että ylikulutus alkaa laskea, tilanne pitää saada korjattua nopeasti. On kuulemma syntynyt patoutunutta ahdistusta, kun koronan vuoksi ei kahteen vuoteen ole päässyt kuluttamaan ulkomaille. Ihmismieli taitaa olla sellainen, että… Lue lisää »

Urpo
10 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

Yhtään nopeampi ratkaisu ei ole puolittaa ihmisten keskimääräinen kulutustaso, joten mitä ehdotat ratkaisuksi? Suomalaisia syyllistävää tai ei, mutta vihdoin pitäisi myöntää julkisesti väestön määrän rooli tässä ongelmassa. Suomalaisten kulutustason toistuvalla käsittelyllä laventamalla se keskimääräiseksi tasoksi maailmalla ei ole muuta tarkoitusta kuin syyllistää suomalaisia. Pitää ymmärtää, että luonnon kantokyky määräytyy kulutuksen ja pinta-alan suhteen perusteella. Kun kulutuksen määrä on x yksikköä, siihen tarvitaan y km2 maata. Me emme voi vaikuttaa siihen, miten hollantilaiset ratkaisevat ongelman osaltaan, kun luontoa kuormittaa 400 ihmistä/km2 ja kun metsistä on hävitetty 90%. Me voimme vaikuttaa vain siihen, mitä Suomen 15 ihmistä/km2 vaikuttaa maassa, jossa metsistä on… Lue lisää »

Marko
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

Teillä on sellainen käsitys, että Suomi on jonkunnäköinen saari, joka voidaan eristää muusta maailmasta. Luuletteko, että pärjätään täällä polttelemalla kammissa turvetta ja osoittelemalla muita sormella?

Kertokaa samalla, kuka ihmisistä on täällä liikaa, kun kerran ihmisiä on liikaa. Pitäiskö harventaminen aloittaa vanhemmasta päästä, kun ovat oman osansa jo kuluttaneet, ja monta kertaa?

Urpo
10 päivää sitten
Reply to  Marko

Juurihan totesin, että me voidasn vaikuttaa vain omiin päästöihin, fosdiilisten käyttöä pitää vähentää ja että on paljon turhaa kulutusta. Miksi alat puhua jostain turvekammeista ja ihmisten tappamisesta?

Allan
9 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

”saati alikehittyneissä maissa, joissa lapset ovat vanhuuden turva. ”

Esimerkkeinä alikehittyneistä maista vaikkapa Afrikan mantereen maat.

Afrikka on luonnonvaroiltaan rikkaampi kuin Kiina.

Kaikin puolin Afrikan olisi pitänyt kehittyä vauraammaksi kuin Kiina.

Siten myös vanhuuden turva pitäisi olla paremmin järjestynyt.

Näin ei kuitenkaan ole.

Selitäppäs tämä.

Allan
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

”Kannattaisi miettiä keinoja, joilla fossiilisia raaka-aineita voidaan korvata uusiutuvilla.” Ei taida voida korvat,a kun nekin on loppu.

Suora lainaus otsikosta kopioi ja liitä -toiminnolla: ”Uusiutuvat luonnonvarat on käytetty loppuun tämän vuoden osalta, WWF sanoo”.

Urpo
10 päivää sitten
Reply to  Allan

Kovasti on jäljellä potentiaalia parantaa puuston kasvua ja saada sieltä lisää korviketta fossiilisille. Aurinko paistaa ja tarjoaa mahdollisuuden fotosynteesiin jopa siinä määrin, että ilmastokin lämpiää. Vettä ja hiilidioksidiakin tuntuu riittävän.

Toki 400 ihmistä neliökilometrillä hävitettyä metsää luo haasteita tällaiselle toiminnalle.

Allan
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

Minäkin olen sitä mieltä, että biopuolelta löytyy vielä paljon kehitettävää, niin metsän osalta kuin muutenkin. Suomessa vain näiden tutkimusten rahoitus on vielä hyvin vähäistä.

Lisäksi vasta nyt aletaan heräämään vetytalouteen, vaikka siihen olisi pitänyt satsata jo 30 vuotta sitten.

Allan
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

Akkuteknologiassa mennään jälleen hanuri edellä puuhun.

Litiumpohjaiseen teknologiaan tuijotetaan liikaa, kun tähtäin pitäisi olla ympäristöystävällisemmässä teknologiassa.

Urpo
10 päivää sitten
Reply to  Allan

Tällä hetkellä tehdään mitä osataan, mutta akkujakin kehitetään parhaillaan peräisistä materiaaleista. Jonain päivänä ei niihin tarvitse louhia kaivoksista metalleja, kun materiaalit saadaan sellutehtaasta.

Allan
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

Niin tehdään. Esimerkiksi Natrium ligniini akkuja. Ongelmana kuitenkin on, että niihin ja niiden kehittelyyn satsataan vain murto-osa siitä rahoituksesta jota satsataan litiumpohjaiseen ja harvinaisiin maametalleihin perustuvaan akkuteknologiaan. Jotta rahoitusta saataisiin järkevämmin suunnattua, niin se vaatisi poliittista ohjausta, jota edes Vihreät eivät älyä vaatia. Eu tasolla pitäisi päättää, että lithiumpohjaisten akkujen ja harvinaisiin maametalleihin perustuvien akkujenvalmistusta pitäisi rajoittaa. Vetyautot olisivat parempia, kun niihin riittää pienemmät akut tai energiatiheydeltään vaatimattomammat akut. Suomessakin kehitetään natriumpohjaisia akkukennoja, mutta kehitystyö on ollut hidasta, verrattuna lithiumakkujen kehitykseen vastaavana ajanjaksona. Yksi huomattava syy on rahoituksen vähäisyys ja se ettei kellään ole ollut kiinnostusta kaupalliseen tuotantoon, kun kaikki… Lue lisää »

Allan
10 päivää sitten
Reply to  Allan

EU-ohjauksella olisi järkevää säätää esimerkiksi pienlaitteiden akkujen paremmasta ympäristöystävällisyydestä. Näin menetellen kalliimpia metalleja säästyisi vaikka niihin sähköautoihin.

Allan
9 päivää sitten
Reply to  Allan

Tästäkin keskustelusta uupuvat ne vihreiden arvojen edustajien asialliset rakentavat kommentit. Ainut epämääräinen kommentti on Markolta, ja sekin vihreiden tyypillinen nälvivä letkautus.

Urpo
9 päivää sitten
Reply to  Allan

Vihreillä on valtava ongelma. Pitäisi suosia uusiutuvia raaka-aineita, mutta metsiä ei saisi hakata. Pitäisi kasvattaa hiilinielua, mutta metsien kasvatusta ei saisi tehostaa. Ollaan huolissaan mustikan määrästä, mutta sitä varjostavan hiilivaraston pitäisi olla mahdollisimman suuri. Pitäisi suosia monipuolista puustoa, mutta hirvieläimiä ei saa vähentää. Puun jalostusarvoa pitää nostaa, mutta vaihtoehtoa vessapaperille ja muille sellutehtaan tuotteille ei ole esitetty.

Onhan tuossa niin paljon ristiriitaisuuksia, ettei nälvimistä ja aiheen sivuuttamista tarvitse ihmetellä.

Allan
9 päivää sitten
Reply to  Urpo

Olen samaa mieltä.

Marko
9 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kerro nimeltä kuka vuhreä politiikko on kieltänyt metsien hakkaamisen? Suomen mustikasta on hävinnyt avohakkuiden ja metsän muokkauksen johdosta 50-luvulta tähän päivään yli 40%. Luonnonsuojeluliitto esitti valkohäntäpeuran nimittämistä haitalliseksi vieraslajiksi, mitä saisi metsästää ympäri vuoden, mutta kukas mahtoi torpata, metsästäjäliitto! Suomessa yritys päättää itse mitä se tuottaa, oletko Urpo joissakin asioissa pikkuisen väärässä? Mitä mahtaa Wahlroos ja Pesonen meinata, kun poliitikot rupeaa käskemään mitä UPM tuottaa? Urpo, oletko ihan kartalla väitteesi kanssa?

Urpo
9 päivää sitten
Reply to  Marko

Kirjassa Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa puhutaan mustikan vähentymisestä, mutta olet ymmärtänyt vähentymisen syyt väärin. Sellaista tietoa ei ole olemassa, että avohakkuut ja muokkaus olisivat vähentäneet mustikan määrää 40%. Kukaan tuskin kieltää kokonaan metsien hakkuita. Lähes kaikki vihreät poliitikot vaativat hakkuiden merkittävää vähentämistä. Lisäksi he haluavat rajoittaa sallittuja käsittelymenetelmiä suuntaan, joka vähentäisi merkittävästi puuston kavua eli hiilen sidontaa ja edelleen hakkuumahdollisuuksia. Näin siitä huolimatta, että juuri oltiin vaatimassa salllittujen käsittelymenetelmien laajentamista. Kun metsänomistajat eivät luopuneetkaan avohakkuista, pitää ne kieltää. Luonnonsuojeluliitto esitti peuran metsästykseen muutoksia, mutta tavoitteena ei ollut vähentää hirvieläimiä, vaan vaihtaa peura saksanhirveen. Kantavana voimanahan esityksessä oli säilyttää petojen ravintomäärä ennallaan.… Lue lisää »

Marko
9 päivää sitten
Reply to  Urpo

Seliseli.

Urpo
7 päivää sitten
Reply to  Marko

Lausunto mustikasta on helppo tarkastaa. Minä tein se jo, eikä anna aihetta selittelyyn.

Vihreiden suhtautumisen hakkuisiin voi tarkastaa puolueen ohjelmasta. Kaikki mitä kirjoitin, pitää paikkaansa.

Metsälain muutoskin meni juuri kuten kirjoitin. Luontoväki halusi vaihtoehdon alaharvennuksiin perustuvalle käsittelylle. Kun käsittelymenetelmiä saatiin monipuolistettua, halutaankin supistaa niitä. Tämäkin on fakta.

Luonnonsuojeluliitto halusi korvata saksanhirvellä valkohäntäpeuran jättämän aukon suurpetojen ruokavaliossa. Tämä on kirjattu esitykseen ihan selkeästi.

Vihreiden ajatukset jalostusarvosta on helppo kaivaa esiin hakukoneella. Saattaa löytyä puolueen ohjelmastakin.

Alikuluttaja
10 päivää sitten
Reply to  Urpo

Eikö se ole sitä parempi, mitä enemmän ihmisiä asuu neliökilometrillä? Kun ihmisiä pinotaan kaupunkien kerrostaloihin päällekkäin, joudutaan mahdollisimman vähän hävittämään metsää. Jos kaikki asuisivat kuten hollantilaiset, jäisi paljon enemmän metsää ja hiilinielua. Jos hollantilaiset siirrettäisiin Suomeen levittämällä heidät harvaan pitkin maaseutua, ettei tule paljon samoille neliökilometreille, niin metsää jouduttaisiin kaatamaan miljoonia neliökilometrejä lisää.

Mitäkö esitän ratkaisuksi? En mitään, yhtälö on mahdoton. Kiinassa yritettiin valtion kontrolloimaa yhden lapsen politiikkaa, ei onnistunut. Kun väestöä eikä kulutusta pystytä vähentämään, niin ihmisillä ratkaisua ei ole. Luonto ilmeisesti hoitaa lopulta asian, kuten ylisuurien eläinpopulaatioiden kohdallakin aina tapahtuu.

Urpo
9 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

Suomessa on kaupungeissa asuvien osuus n. 85%, Hollannissa n. 91%. Ero ei ole kovin suuri ja kaupunkilaisten osuus kasvaa nopeasti. Hollannissa suhdeluvut ovat olleet 2000-luvun alussa samat kuin Suomessa nyt. Euroopan mittapuun mukaan Suomessa asutaan maaseudulla keskimääräistä vähemmän. Toki maaseudun luonne on meillä erilainen kuin tiheämmin asutuissa maissa. Jos Suomen väestötiheys kasvaisi Hollannin mallin mukaisesti 25-kertaiseksi, vaikutukset luonnolle olisivat katastrofaaliset. Koska tällaista muutosta ei ole näköpiirissä, luontokeskustelussa EU:n vaatimukset Suomelle ovat kohtuuttomat merkitykseen nähden. Onkin selvää, että keskustelua eivät ohjaa luontoarvot, vaan muut intressit. Tässä Suomen pitää olla tiukkana, vaikka ns. hyväntahtoisia hölmöjä riittää vieraiden valtioiden avuksi kotimaassammekin. Millään tavalla… Lue lisää »

Alikuluttaja
9 päivää sitten
Reply to  Urpo

Kun väestöä ei pysty vähentämään, eivätkä ihmiset suostu vähentämään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, niin nimimerkki Urpo esittää vielä kolmannen mahdollisuuden: lisätään uusiutuvia luonnonvaroja. Suomen tapauksessa se tarkoittaisi lähinnä metsää tai puiden kasvua. Kommentoitavan uutisen perusteella Suomen pitäisi lisätä kolme ja puolikertaiseksi uusiutuvat luonnonvarat, jotta ne vastaisivat vuotuista kulutusta. Metsien kasvu on lisääntynyt ja puuston tilavuus tuplaantunut 1950-luvun jälkeen. Suuri osa siitä on tullut miljoonin suohehtaarien kuivattamisella ja metsittämisellä. Viimeisten raporttien mukaan puuston tilavuuskasvu on taittunut. Metsien pinta-alaa ei voida lisätä. Olemassa olevasta metsäpinta-alasta ei oikein voida haukata lisää tehometsätalouteen, koska vastaan tulevat suojelu ja monimuotoisuus vaatimukset, jotka nekin ovat tärkeitä. Maallikon… Lue lisää »

Urpo
9 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

Kerrointa 3,5 ei onneksi tarvitse käsittää tuolla tavoin. Maailman keskimääräinen väestöntiheys on suunnilleen 3,5-kertainen Suomeen verrattuna. Me emme voi ruokkia koko maailmaa, joten yritetään huolehtia itsestämme.

Puuston kasvua on mahdollista kasvattaa nykytilaan verrattuna n. 1,5-kertaiseksi eli 150 miljoonaan kuutioon. Itsestään se ei tapahdu, eikä varsinkaan viime vuosina muotiin tulleen vaihtoehtoiseen totuuteen nojaavan metsänhoidon avulla. Apua tarvitaan myös metsästäjiltä, nykyinen sorkkaeläinkanta ei mahdollista luontoarvot huomioivaa metsätaloutta.

Allan
9 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

”Kun ihmisiä pinotaan kaupunkien kerrostaloihin päällekkäin, joudutaan mahdollisimman vähän hävittämään metsää.”

Sitten varmaan Hollannissa on vallan huikean tuuheita metsiä, jos arvelusi pitäisivät paikkaansa.

Alikuluttaja
9 päivää sitten
Reply to  Allan

Jotta asia olisi helpompi ymmärtää, niin siirrytään kotoiseen Saloon. Jos Salon kerrostalot puretaan ja asukkaille osoitetaan omakotitontit, niin vähenevätkö metsät tai viljelysmaat Salosta.

Urpo
9 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

Tuo on aika teoreettinen kysymys, koska asuminen ei ole muusta elämästä ja yhteiskunnasta irrallinen osa. Näemme vain sen, että Suomessa valtaosa 10 000 – 20 000 hehtaarin vuotuisesta metsäkadosta aiheutuu sekä talojen että infran rakentamisesta. Esimerkiksi suuret kaupungit toisiinsa yhdistävä tunnin juna olisi merkittävä lohkaisu maaseudun metsistä.

Kaupungistuminen näyttää siis ruokkivan tällaista kehitystä, ei estävän sitä.

Alikuluttaja
8 päivää sitten
Reply to  Urpo

Jos kaikki asuisivat omakotitaloissa, niin eikö kuitenkin rakentamisen alle jäisi enemmän maata ja metsää? Infraa tarvittaisiin enemmän, sillä palvelut ja työpaikat olisivat kauempana. Tiiviissä rakentamisessa kaikki on lähellä. Hajautetussa asumisessa liikkumiseen käytettävän energian käyttö lisääntyisi. Yhden 30 asunnon kerrostalon lämmitäminen vie energiaa vähemmän kuin 30 omakotitalon. En asu kerrostalossa. Itse pidin ihanteellisena 1960-luvun lapsuuden elämääni. Pienessä kylässä oli kolme kauppaa, kaksi pankkia, posti, poliisi, ala- ja yläkoulu, terveysisar, neuvola, seppä, konekorjaamo, sähköpiiriasentaja, takseja, timpurit, muurarit ym. Urheilukenttä, vireä urheiluseura, uimala, seurojentalo. Saloon ei ollut tarve lähteä kuin lääkäriin ja syysmarkkinoille. Tähän kun yhdistäisi nykyajan tietotekniikan, niin elämä olisi auvoista. Siihen… Lue lisää »

Urpo
7 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

Yritin sanoa, ettei asiaa voi noin suoraviivaisesti tarkastella. Maalla ja maaseutumaisissa taajamissa ihmisten kulutusprofiili poikkeaa suurkaupungeista, jossa rakentaminen vaatii kalliita eli kuormittavia ratkaisuja. Tuloksena on myös ruuhkia, jossa tarvitaan lisää infraa, jotta ihmiset voivat väistellä toisiaan ja voivat jatkaa kulkuaan.

Allan
8 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

Ymmärrän kyllä, mitä olet tarkoittanut.

Tiheä asukasluku on kuitenkin kehno perustelu sille, että ihmisiä on liikaa liian pienellä alueella.

Hollantilaiset tuskin perustelevat lisääntymistään vanhuuden turvalla.

Peltari
7 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

No ei todellakaan, Suomen viherpäättäjät ovet täysin ulkona. Lähdetään Eurooppaan, Saksaan, Ranskaan ja Italiaan, huh mikä väenpaljous. Suomalaiset, jotka ei matkusta, olisivat täysin sokissa.

Peltari
7 päivää sitten
Reply to  Alikuluttaja

No ei todellakaan vähene. Rauta loppuu sadan vuoden sisällä tällä pallolla. Kierrätys nousee uudelle tasolle, joka on jo Suomessa hyvällä tasolla. No muualla suunnitellaan kaksisataa metriä leveää kerrostaloa ja likemmäs 180 km pitkää pituutta.

Keijo K.
8 päivää sitten

Tämänkaltainen vouhotus ei auta pätkääkään, kun se vanha kunnon maalaisjärki on hävinnyt yhteiskunnasta ja maailmasta.

Nykyään on tietoyhteiskunnan aika, ei vaan tiedetä, mitä sekään on. Eletään kuin huomista ei olisikaan.

Ulkokuori pitää kaikilla näyttää hyvältä, vaikka tietäisikin että on silkkoa sisällä. Milloin tulee hetki herätä todellisuuteen?