Tuhannen neliön puutalo – 230-vuotias Mustion linna on yhä Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus

0
Mustion linnan juhlasalin seinät on koristeltu silmää harhauttavalla trompe l’oeil -tekniikalla. Linnan upeat parkettilattiat ovat Suomen vanhimpia. Kuvat: SSS/Minna Määttänen

Mustion ruukinpatruuna Magnus Linder II (1751–1801) kärsi kylmillä ilmoilla kolotuksista. Kun patruuna sitten suunnitteli talon rakentamista, hänen lääkärinsä suositteli puutaloa, koska kiviset rakennukset tunnettiin 1700-luvulla kylminä ja vetoisina.

– Jos Magnus Linder II ei olisi ollut reumaattinen, Mustion linna olisi todennäköisesti tehty kivestä, kuten ajan tapana oli, vahvistaa Magnus Linder II:n jälkeläinen, arkkitehti Filip Linder.

Silloin siitä ei olisi tullut Suomen suurinta ei-kirkollista puurakennusta, jollaisena sitä voi ihastella vielä tänä päivänäkin. Pituutta rakennuksella on 32 metriä ja leveyttä 12 metriä. Talon seinät nousevat yhdeksän metriä kivijalan yläpuolelle.

Vaikuttava Mustion linna täyttää tänä vuonna 230 vuotta, minkä kunniaksi siellä on avattu juhlanäyttely, joka kertoo talon rakennusvaiheista.

– Tämä on merkittävä näyttely, koska se tuo esille rakennuksen historiaa. Tyyliltään Mustion linna edustaa siirtymäkautta rokokoosta uusklassismiin, kertoo näyttelyn suojelija, professori Henrik Meinander.

230-vuotias Mustion linna on edelleen vaikuttava näky.

Mustion linna kohoaa keskellä englantilaistyylistä puistoa lähellä Mustion ruukkikylää. Linna näyttää tänä päivänä hyvin samanlaiselta kuin se oli valmistuessaan. Vain aumakatto on vaihtunut mansardikatoksi.

– Tämä oli hurjan kallis talo. Moni ihmetteli, miksi ruukinpatruuna haluaa rakentaa niin kalliin talon. Sen hinnaksi tuli 4 000 riikintaaleria, kertoo linnan opas Kerstin Ilander.

Mustion ruukki perustettiin jo 1500-luvulla, ja se oli Suomen ensimmäinen rautaruukki. Linderien suvun haltuun ruukki tuli 1700-luvulla.

Mustion linna rakennettiin vuosina 1783–1792. Magnus Linder II:n isä Magnus Linder oli muuttanut Suomeen Ruotsista ja mennyt naimisiin Mustion ruukinpatruunan tyttären kanssa. Teijon kartano ja Fagervikin kartano olivat juuri valmistuneet ruukkien yhteyteen, ja Mustion ruukinpatruuna halusi myös omansa.

– Linnan rakentaminen osoitti, että Magnus Linder II:lla oli pyrkimys kohti ylenemistä. Suku aateloitiin vasta Venäjän vallan aikana, Filip Linder kuvailee.

Juhlasalin suunnitteli Erik Palmstedt, esittelee Filip Linder. Palmstedt suunnitteli myös Tukholmaan pantheon-kirkon, jota ei koskaan rakennettu.

Magnus Linder II rakennutti Mustion linnan vaimolleen. Linder asui alun perin Turussa, mutta muutti naimisiin mentyään Mustiolle.

Magnus Linder II:sta ei ole säilynyt muotokuvaa, joten emme tiedä, miltä hän näytti. Mutta sen tiedämme, että hän oli tarkka mies. Ruotsista löytyi nimittäin yli 30 sivua pitkä selostus linnan rakentamisesta, josta osan Linder on itse kirjoittanut.

Selostukseen on listattu muun muassa rakennustarvikkeiden tarkat hinnat ja ammattimiesten tekemät työtunnit. Tästä selostuksesta on juhlanäyttelyssä esillä kopioita.

– Tuskin minkään muun tuon ajan rakennuksen rakentamisesta löytyy näin yksityiskohtaista tietoa, Ilander toteaa.

Talon piirsivät turkulainen arkkitehti Christoffer Friedrich Schröder ja ruotsalainen arkkitehti Erik Palmstedt , joka toimi Tukholman toisena arkkitehtina.

– Olemme ylpeitä esimerkiksi kolmannen kerroksen pyöreästä ikkunasta. Se on Palmstedtin lisäämä, Ilander kertoo.

– Palmstedt suunnitteli myös linnan juhlasalin, jonka seiniin maalattiin pilastereiden ja esineiden kuvia. Tämä silmää harhauttava trompe l’oeil -tekniikka oli suosittu Kustaa III:n aikana, ja Mustion juhlasalissa on valtakunnan parhaita esimerkkejä tästä tyylistä, Linder mainitsee.

Juhlavuoden näyttelyssä kerrotaan Mustion linnan rakentamisesta. Talon seinissä on käytetty lohenpyrstöliitosta.

Linna rakennettiin omista hirsistä. Linderit omistivat metsää Vihdin Haapakylässä, mistä puut uitettiin Mustioon.

Juhlanäyttelyssä on nähtävillä vanhoja työkaluja, joiden kaltaisilla rakennustyötä on tehty. Työkalut ovat lainassa Skarpkullan museosta. Nähtävillä on myös malli lohenpyrstöliitoksesta, jota linnan seinissä on käytetty. Rakennuksen ryhdikkyyttä varmistettiin lisäksi sidosraudoilla.

– Sidosraudat ovat hirsirakennuksissa harvinaisia, mutta tämä onkin harvinaisen iso hirsirakennus. Raudat sitovat hirret toisiinsa, etteivät ne pääse luistamaan sivusuunnassa, Filip Linder selittää.

Rakennus oli myös omana aikanaan moderni. Siinä oli kaksinkertaiset lasi-ikkunat joka huoneessa – ensimmäisenä rakennuksena koko Suomessa.

Keltaisessa salongissa on alkuperäinen, tukholmalaisen Mariebergin posliinitehtaan valmistama, käsinmaalattu kaakeliuuni.

Mustion linna oli Linderien suvun omistuksessa ja asuinkäytössä aina vuoteen 1941 asti. Sen jälkeen se siirtyi muuhun omistukseen ja toimii muun muassa sotasokeiden hoitolaitoksena. Omistajia ehti olla useita, ja näiden vuosien aikana päärakennuksen alakertaa modernisoitiin varomattomalla kädellä. Muissa kerroksissa vallitsi rappio.

Filip Linderin isä Magnus Linder IV teki todellisen kulttuuriteon ostaessaan lapsuudenkotinsa takaisin vuonna 1985 ja alkaessaan kunnostaa sitä museoviraston valvonnassa.

– Kun isä osti tämän talon, hän totesi, että oli tullut ostaneeksi Länsi-Uudenmaan isoimman luistinradan: katto oli vuotanut ja välipohja oli täynnä jäätä, Filip Linder muistelee.

Kun Linder osti linnan, esimerkiksi Rouvan salonkina tunnettu huone oli täysin tyhjä. Onneksi linnasta oli 1940-luvulla viety sodan jaloista Ruotsiin alkuperäisiä käsinmaalattuja pellavatapetteja, jotka kunnostuksen aikana tuotiin sinne takaisin. Nyt Rouvan salongissa voi nähdä alkuperäiset, vuonna 1790 maalatut tapetit, jotka esittävät roomalaisia raunioita.

– Antiikin ihannointi oli 1700-luvun loppupuolella suurta. Muinaiskaupunki Pompeiji löydettiin vuonna 1748 ja ymmärrettiin, että on kyse on koko Euroopan menneisyydestä, linnan opas Jouko Kivirinta kertoo.

Alkuperäisiä kalusteita linnassa on jäljellä hyvin vähän. Merkittävin niistä on baldakiinisänky, joka on Kuninkaan huoneeksi kutsutussa vierashuoneessa. Huoneessa ovat levänneet sekä Ruotsin kuningas Kustaa III että Venäjän keisarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II.

– Tämä oli paraatimakuuhuone arvovieraille, jota perhe itse ei käyttänyt, Ilander kertoo.

Kuninkaan huoneessa on paldakiinivuode, jossa tarinan mukaan Kustaa III on nukkunut. Huoneesta on myös kuultu raskaita askeleita.

Mustion linna on yhä Linder-suvun omistuksessa. Magnus Linder IV:n kuoleman jälkeen kartano on säätiöity, ja toiminnasta saatava tuotto käytetään linnan ja alueen ylläpitoon, restaurointiin ja kehittämiseen. Tavoitteena on historiallisesti arvokkaan alueen säilyttäminen tuleville sukupolville Magnus Linder IV:n toiveen mukaan.

– Restaurointiin meni kymmenen vuotta, ja työ jatkuu. Suhtauduin hyvin positiivisesti, kun isä halusi ostaa talon takaisin, ja olen ollut mukana sen kunnostamisessa alusta alkaen. Tämä on jatkuva elämäntyö minullekin, Filip Linder sanoo.

Mustion linnan puisto on vapaasti avoinna yleisölle, mutta itse linnaan pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla. Kierroksella saa kuulla linnaan liittyviä mielenkiintoisia ja traagisiakin tarinoita sekä nähdä myös juhlanäyttelyn.

Syyskuun loppuun asti kierroksia on päivittäin. Kierrokselle suositellaan tekemään ennakkovaraus.

Linnassa on vajaat 1 000 asuinneliötä, joista noin kaksi kolmasosaa on käytössä. Opastetulla kierroksella tutustutaan kahteen alimpaan kerrokseen. Kolmanteen kerrokseen päästetään kävijöitä vain erikoistapauksissa.

– Muun muassa kapeat, jyrkät palvelijoiden portaat ovat kauniit, mutta niitä ei kierroksilla nähdä, paljastaa Jouko Kivirinta.

Mustion linnan huoneet ovat 1700-luvun asussa. Aikakauden kalusteita on tuotu erityisesti Ruotsista. Seinällä olevassa taulussa on Mustion tunnetuin isäntä Hjalmar Linder (1862–1921).

Kolmanteen kerrokseen alettiin rakentaa huoneita vasta 1840-luvulla. Sinne tehtiin kaksi vierashuonetta ja palvelijoiden huoneita. Toinen pää kerroksesta on pidetty kuitenkin avoimena, sillä vinttiin liittyy kirous.

Tarinan mukaan linnan rakentamisen aikaan sinne saapui romaninainen pyytämään yösijaa. Kun yösijaa ei annettu, nainen langetti kartanoon kirouksen: jos kolmas kerros rakennetaan valmiiksi, linnalle tapahtuu kauheita.

Mustion linnaan liittyy muutakin jännittävää, sillä siellä kerrotaan nähdyn neljä kummitusta. Kummittelusta on havaintoja myös päärakennuksen vieressä olevasta vuonna 1840 rakennetusta kivitalosta. Talossa oli ennen ruukin konttori ja palvelusväen huoneita, ja nykyään siinä toimii hotelli.

Hotellihuoneita on myös neljässä muussa rakennuksessa. Hotellin lisäksi kartanon alueella toimii ravintola ja kesäteatteri.


Mustion Linna 230 vuotta – Ruukinpatruuna rakentaa linnan -näyttely Mustion linnassa (Hållsnäsintie 89, Mustio) 31. joulukuuta saakka. Linnaan pääsee opastetuilla kierroksilla, joita on kesäaikaan päivittäin.