Tulvasuojeluhanke kuumentaa tunteita – Perniönjoella kaivetaan nyt kolmatta viikkoa

1
Reino Rangell asuu Perniönjoen eteläpuolella. Hänen mielestään hanke olisi pitänyt toteuttaa hillitymmin, etteivät puusto ja pellot kärsisi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Perniönjoen tulvasuojeluhanke herättää vahvoja mielipiteitä. Osa ihmettelee kaivutöiden massiivisuutta ja puuston kaatamista, osan mielestä hanke olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

– Hanke on suoraan sanoen yliampuva, toteaa perniöläinen Reino Rangell.

Rangell asuu joen eteläpuolella, eikä pidä joen tulvimista asuinalueelleen uhkaavana.

– Kertaakaan 32 asuinvuoden aikana ei ole tänne tulvinut, paitsi vuonna 2010.

Rangell viittaa ukkosmyrskyyn, jonka aikana Perniönjoki tulvi keskustaan saakka. Hän tunnistaa tulvahaitan keskustassa, mutta ihmettelee hankkeen mitoitusta omalla asuinalueellaan.

– Pesälammen tulviminen oli ukkosmyrskyn aikana syynä vesimassoihin. Jos puskia ja risukkoja poistettaisiin, jo se auttaisi pitämään tulvat kurissa.

Erityisen huolissaan Rangell on luontohaitasta, jota kaivutyöt saavat tilapäisesti aikaan.

– Pellot, puusto ja kasvit kärsivät tästä. Hankkeen olisi voinut toteuttaa hillitymminkin ja ruoppaamalla.

Ruoppausta ja perinteistä syvennystä ei Perniönjoella tehty, sillä joessa elää erittäin uhanalaiseksi luokiteltu vuollejokisimpukka.

Perniönjoen penkoilla työskentelee 3-4 kaivinkonetta päivittäin. Tähän mennessä sääolosuhteet ovat olleet hankkeen kannalta hyvät, eikä töitä ole tarvinnut keskeyttää kertaakaan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Muitakin perniöläisiä huolettaa kasvien katoaminen.

– Puiden häviäminen säälittää paljon, kertoo paikallinen Lea Merikanto.

Merikannon pariskunta kuitenkin kannattaa hanketta, sillä he ovat seuranneet vuosien varrella useita tulvahaittoja vierestä.

– Hyödyt ovat korkeampia tässä hankkeessa kuin haitat, toteaa Jukka Merikanto.

Jukka Merikannon mielestä tulvansuojeluhankkeen hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Osa perniöläisistä on kokenut tulvahaitat kirjaimellisesti omilla takapihoillaan. Sen vuoksi muutos on varsin tervetullut.

– Ehdimme asua täällä kolme kuukautta, kun kellariin tulvi 1,5 metriä vettä, muistelee Annu James.

Jamesin pariskunnan talo sijaitsee alle 100 metriä Perniönjoen rannasta. Pariskunta on jännittänyt tulvia joka vuosi.

– Alakertaa piti remontoida monta kuukautta. Vuosittain saamme tosissamme pelätä uutta tulvaa, kertoo David James.

Tulvat uhkaavat talon kellaritiloja ja koko takapihaa.

– Olen monesti katsellut ikkunasta ulos ja pohtinut, miksi ihmeessä tälle ongelmalle ei tehdä jotakin. Olemme todella odottaneet muutosta, Annu James sanoo.

Kaivutöiden tielle ulottuvat puut ja pensaat on siirrettävä itse, mikäli ne haluaa säästää. Jamesit ovat kuitenkin tyytyväisiä hankkeen ratkaisuihin, eivätkä aio siirtää puita.

– Toivomme hankkeen valmistuvan mahdollisimman nopeasti, David James toteaa.

David James asuu Perniönjoen pohjoispuolella, noin 100 metriä joen rannasta. Jamesit olivat ehtineet asua kolme kuukautta Perniössä, kun kellariin tulvi 1,5 metrin korkeuteen vettä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vesitalousasiantuntija ja hankkeen koordinaattori Pekka Parkkila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta tunnistaa huolenaiheet kasvien häviämisestä kaivualueelta.

– Säästämme kaikki ne puut, jotka eivät ulotu kaivun tielle. Lisäksi olemme kehottaneet kiinteistönomistajia siirtämään sellaiset puut ja pensaat, jotka he haluavat säästää.

Tällä viikolla valmistuu ely-keskuksen ja Salon kaupungin puisto-osaston kyselylomake tulvatasanteen ja läheisen puistoalueen maisemasta. Kysely on tarkoitettu paikallisille. Mielipiteitä kerätään myös elokuussa Laurin markkinoilla.

– Toivomme paljon kommentteja tulevasta maisemasta. Toivoa saa esimerkiksi erilaisia puistorakenteita, laitureita ja puulajistoja.

Parkkila korostaa, että kaivutyön jäljet ovat väliaikaisia.

– Kylvämme rantaniittysiementä, kun tulee enemmän sateita. Toivon mukaan elokuussa tulvatasanteiden penkoilla kasvaisi jo viherpeitettä.

Viherpeite ehkäisisi talven eroosiota, joka voi laittaa paljaan savipinnan liikkeelle.

Kaivutyö alkoi levennettävän jokialueen eteläpäästä Kaukurintien pohjoispuolelta. Ensi kesänä olisi tarkoitus edetä Lupajantien pohjoispuolelle. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tähän mennessä kaivutyöt ovat sujuneet Parkkilan mukaan mallikkaasti pieniä kompromisseja lukuun ottamatta.

– Emme lähteneet siirtämään putkia ja johtoja, vaan olemme metrin verran kaventaneet tulvatasannetta. Suojelun kannalta se ei tee muutoksia, mutta helpottaa etenemistämme.

Työmaan näkökulmasta rankat vesisateet eivät ole toivottuja, sillä ne estävät kuivakaivun.

– Näin vesitalousasiantuntijana toivon kaikkialle muualle vesisateita, paitsi tähän valuma-alueelle, Parkkila naurahtaa.

Töitä jatketaan 3–4 kaivinkoneen voimin elokuun loppuun saakka. Työryhmä on pysynyt aikataulussa, ja kaikki on sujunut Matti Hakamäki Oy:n työmaapäällikköharjoittelija Liisa Matchenkovan mukaan hyvin.

– Teemme aina valmiiksi sitä mukaa kun etenemme. Nyt olemme kaivaneet ja luiskanneet joen eteläpuolta.

Työt aloitettiin Kaukurintieltä, ja nyt ne ovat Sarkatien kohdalla.

– Ensi vuonna jatketaan Lupajantien pohjoispuolelta, ellemme etene tänä kesänä nopeammin.

Kaivuutöitä tehdään Salon kaupungin, Salon seurakunnan ja 14 yksityishenkilön mailla. Tulvansuojeluhankkeen kustannusarvio on vajaat 500 000 euroa.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Varma Tieto
2 kuukautta sitten

Ei ole koskaan ollut tulvaa – paitsi 2010.