Vestlaxintie joutui bitumin hinnannousun uhriksi – ”Piti valita joko kymmenen pientä tai yksi iso tie karsittavaksi”

Vestlaxintie päätettiin päällystää huhtikuun lopulla. Tien varren asukkaista moni riemuitsi.

Hetken päästä päällystetyö peruttiin.

– Piti valita joko kymmenen pientä tai yksi iso tie karsittavaksi ohjelmasta. Rahat eivät olisi muuten riittäneet, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokas.

Varojen hupenemiseen vaikutti etenkin bitumin hinnannousu. Venäjä on ollut yksi suurimmista bitumin tuottajista maailmassa, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vauhditti hinnan kohoamista. Bitumin hinta on nostanut päällystämisen kustannuksia yli 30 prosenttia.

– Tällä hetkellä varastossa on venäläistä bitumia. Mutta ensi vuonna varastot on käytetty ja tilanne voi olla paljon heikompi, pohtii Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi.

Näin ollen kuoppainen Vestlaxintie jää kenties ensi vuonnakin päällystämättä.

– Lähivuosina pitäisi toimia, mutta tarkkaa vuotta ei voi luvata, Ahokas harmittelee.

– Olen menettänyt toivoni kokonaan. En jaksa uskoa, että tie vielä joskus päällystetään, sanoo Vestlaxintien varren asukas Kalevi Hoikkala.

Hoikkalalle on muiden asukkaiden tavoin tuttua auton iskunvaimentien liiallinen kuluminen, jousien katkeileminen ja koiranluiden rikkoutuminen.

– Nelivetoisen pakettiauton alusta on ollut kovalla koetuksella. Perhetutulta lähti öljypohja autostaan irti, kun tuli kyläilemään.

Vauriokohtien väistely on tien varren asukkaille arkipäivää.

– Asukkaat tietävät vanhojen vaurioden paikat, mutta ulkopaikkakuntalaiset ovat pulassa. Syviin reikiin ajaessa jää pahimmillaan koko pyörä jälkeensä, Hoikkala toteaa.

Hän kertoo suuttuneensa päällystetöiden peruuntumisesta.

– Nosti pulssia, kun näin ettei tietä sittenkään päällystetä. Kunnostusta on odotettu vesi kielellä.

Päällystesuunnitelmat kaatuvat usein tarjouspyyntövaiheeseen. Näin kävi myös Vestlaxintiellä. Koska energia on kallista, päällystys on urakoitsijalle kannattamatonta.

Toinen Vestlaxintien varren asukas, Peter Flinkman sanoo, ettei päällystetyö yksinään enää riitä.

– Asvalttipinnasta puskee paikoin kantoa läpi. Koko tien pohja pitäisi laittaa uusiksi.

Hoikkala on samoilla linjoilla.

– Tämä on vanha hevoskärrytie. Pohja ei kestä säävaihteluita.

Flinkmanin mielestä ojituskin pitäisi miettiä uudelleen.

– Tällä hetkellä penkereet ovat niin jyrkät, että huonosti käy jos suistuu ojaan. Ja suistumiset eivät ole täällä mitenkään harvinaisia.

Vestlaxintie on erityisen rajussa kunnossa keväisin ja talvisin. Asvaltti kärsii routavaurioista, joihin auttaisi routaeristyksen lisääminen rakenteen sisälle.

Onnettomuusriskit ovatkin painavin syy, miksi Vestlaxintien varren asukkaat odottavat kunnostustöitä.

– Talvella laskin nähneeni 11 autoa ojassa. Eivätkä siihen kaikki sisälly, Flinkman kertoo.

Vestlaxintie-Sundvikintie 1834 on yhdystie, ja tieluokituksen mukaan sen auraus ei ole prioriteettilistan kärkisijoilla.

– Pystyn itse onneksi kaikkein pahimmilla keleillä lähtemään omalla kaivinkoneella pihasta. Joskus ei nimittäin nelivetokaan riitä, kaivinkoneyrittäjänä työskennellyt Hoikkala toteaa.

Suurempana ongelmana asukkaat näkevät kuitenkin tien yleisen kunnon.

– Kuopista varoitetaan tien alussa ja lopussa. Sen vuoksi kuopista syntyviä vaurioita ei vakuutusyhtiö yleensä korvaa.

Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuonna 2009 mainitaan, että Vestlaxintiellä on onnettomuuskasaumapaikkoja. Toimenpiteenä tuolloin lisättiin kuopista tai routavaurioista varoittavat kaksi kappaletta liikennemerkkejä.

– Päällystettävä osuus oli lähes parikymmentä kilometriä. Tuntuu uskomattomalta, että alussa ja lopussa varoittavat kyltit vapauttavat korvausvastuusta, Hoikkala ihmettelee.

Korjausvelka kasvaa

• Suomen tiestöä pitäisi päällystää vuodessa noin 4000 kilometriä, jotta tiestö pysyisi kunnossa. Tavoitteeseen päästiin viimeksi vuonna 2019.
• Suomen tieverkosta noin 104 000 kilometriä on kuntien ja valtion vastuulla.
• Asvaltoinnin hinnannousuun vaikuttavat bitumin lisäksi maakaasun kustannukset.

Vestlaxintietä ei uhkaa muutos soratieksi

Vuonna 2019 uutisoitiin useiden asvalttiteiden muuttamisesta sorateiksi. Syynä on varojen puuttuminen.

Asvalttipinnan muutosta takaisin soraan ei kuitenkaan Ahokkaan mukaan lähtökohtaisesti tehdä.

– Sellaista toimenpidettä ei varsinaisesti suunnitella, eikä se ole tavoitetilanne. Tällaisen muutoksen kohdalla asukkaiden mielipiteitä kuullaan.

Vestlaxintietä ei uhkaa paluu soratiehen.

– Se on niin vilkkaasti liikennöity tie, ettei soratie toimisi käytännössä.

Mikäli bitumin hinta nousee entisestään tulevina vuosina, asvalttiteiden muuttaminen sorateiksi saattaa yleistyä Salon seudullakin.