Vestlaxintie joutui bitumin hinnannousun uhriksi – ”Piti valita joko kymmenen pientä tai yksi iso tie karsittavaksi”

3
Peter Flinkman osoittaa, miten syvä kuoppa Vestlaxintiellä oli ennen paikkausta. Tien varren asukkailla on tapana laittaa kukkapurkkeja koloihin varoittamaan muita autoilijoita. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vestlaxintie päätettiin päällystää huhtikuun lopulla. Tien varren asukkaista moni riemuitsi.

Hetken päästä päällystetyö peruttiin.

– Piti valita joko kymmenen pientä tai yksi iso tie karsittavaksi ohjelmasta. Rahat eivät olisi muuten riittäneet, kertoo Varsinais-Suomen Ely-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokas.

Varojen hupenemiseen vaikutti etenkin bitumin hinnannousu. Venäjä on ollut yksi suurimmista bitumin tuottajista maailmassa, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vauhditti hinnan kohoamista. Bitumin hinta on nostanut päällystämisen kustannuksia yli 30 prosenttia.

– Tällä hetkellä varastossa on venäläistä bitumia. Mutta ensi vuonna varastot on käytetty ja tilanne voi olla paljon heikompi, pohtii Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi.

Näin ollen kuoppainen Vestlaxintie jää kenties ensi vuonnakin päällystämättä.

– Lähivuosina pitäisi toimia, mutta tarkkaa vuotta ei voi luvata, Ahokas harmittelee.

Vestlaxintie kärsii routavaurioista, joihin auttaisi routaeristyksen lisääminen rakenteen sisälle. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

– Olen menettänyt toivoni kokonaan. En jaksa uskoa, että tie vielä joskus päällystetään, sanoo Vestlaxintien varren asukas Kalevi Hoikkala.

Hoikkalalle on muiden asukkaiden tavoin tuttua auton iskunvaimentien liiallinen kuluminen, jousien katkeileminen ja koiranluiden rikkoutuminen.

– Nelivetoisen pakettiauton alusta on ollut kovalla koetuksella. Perhetutulta lähti öljypohja autostaan irti, kun tuli kyläilemään.

Vauriokohtien väistely on tien varren asukkaille arkipäivää.

– Asukkaat tietävät vanhojen vaurioden paikat, mutta ulkopaikkakuntalaiset ovat pulassa. Syviin reikiin ajaessa jää pahimmillaan koko pyörä jälkeensä, Hoikkala toteaa.

Hän kertoo suuttuneensa päällystetöiden peruuntumisesta.

– Nosti pulssia, kun näin ettei tietä sittenkään päällystetä. Kunnostusta on odotettu vesi kielellä.

Päällystesuunnitelmat kaatuvat usein tarjouspyyntövaiheeseen. Näin kävi myös Vestlaxintiellä. Koska energia on kallista, päällystys on urakoitsijalle kannattamatonta.

Kalevi Hoikkala pääsee kaikkein huonoimmalla kelillä lähtemään kotipihastaan kaivinkoneella. Hoikkalan mukaan neliveto on vähimmäisvaatimus, jos haluaa ajaa talvella Vestlaxintiellä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Toinen Vestlaxintien varren asukas, Peter Flinkman sanoo, ettei päällystetyö yksinään enää riitä.

– Asvalttipinnasta puskee paikoin kantoa läpi. Koko tien pohja pitäisi laittaa uusiksi.

Hoikkala on samoilla linjoilla.

– Tämä on vanha hevoskärrytie. Pohja ei kestä säävaihteluita.

Flinkmanin mielestä ojituskin pitäisi miettiä uudelleen.

– Tällä hetkellä penkereet ovat niin jyrkät, että huonosti käy jos suistuu ojaan. Ja suistumiset eivät ole täällä mitenkään harvinaisia.

Vestlaxintie on erityisen rajussa kunnossa keväisin ja talvisin. Asvaltti kärsii routavaurioista, joihin auttaisi routaeristyksen lisääminen rakenteen sisälle.

Peter Flinkman johtaa veneveistämöä, jonka vuoksi hänen pihaansa ajetaan usein jakeluautoilla. Kaikki kuljettajat eivät suostu talvisin ajamaan Veslaxintietä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Onnettomuusriskit ovatkin painavin syy, miksi Vestlaxintien varren asukkaat odottavat kunnostustöitä.

– Talvella laskin nähneeni 11 autoa ojassa. Eivätkä siihen kaikki sisälly, Flinkman kertoo.

Vestlaxintie-Sundvikintie 1834 on yhdystie, ja tieluokituksen mukaan sen auraus ei ole prioriteettilistan kärkisijoilla.

– Pystyn itse onneksi kaikkein pahimmilla keleillä lähtemään omalla kaivinkoneella pihasta. Joskus ei nimittäin nelivetokaan riitä, kaivinkoneyrittäjänä työskennellyt Hoikkala toteaa.

Vestlaxintie piti päällystää Västanfjärdin kirkon tienristeykseen saakka.

Suurempana ongelmana asukkaat näkevät kuitenkin tien yleisen kunnon.

– Kuopista varoitetaan tien alussa ja lopussa. Sen vuoksi kuopista syntyviä vaurioita ei vakuutusyhtiö yleensä korvaa.

Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuonna 2009 mainitaan, että Vestlaxintiellä on onnettomuuskasaumapaikkoja. Toimenpiteenä tuolloin lisättiin kuopista tai routavaurioista varoittavat kaksi kappaletta liikennemerkkejä.

– Päällystettävä osuus oli lähes parikymmentä kilometriä. Tuntuu uskomattomalta, että alussa ja lopussa varoittavat kyltit vapauttavat korvausvastuusta, Hoikkala ihmettelee.

Koska Vestlaxintien päädyissä mainitaan kuopista ja mutkista, vakuutusyhtiöiden ei tarvitse korvata tien kuopista tulevia vaurioita. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Korjausvelka kasvaa

  • Suomen tiestöä pitäisi päällystää vuodessa noin 4000 kilometriä, jotta tiestö pysyisi kunnossa. Tavoitteeseen päästiin viimeksi vuonna 2019.
  • Suomen tieverkosta noin 104 000 kilometriä on kuntien ja valtion vastuulla.
  • Asvaltoinnin hinnannousuun vaikuttavat bitumin lisäksi maakaasun kustannukset.

 

Vestlaxintietä ei uhkaa muutos soratieksi

Vuonna 2019 uutisoitiin useiden asvalttiteiden muuttamisesta sorateiksi. Syynä on varojen puuttuminen.

Asvalttipinnan muutosta takaisin soraan ei kuitenkaan Ahokkaan mukaan lähtökohtaisesti tehdä.

– Sellaista toimenpidettä ei varsinaisesti suunnitella, eikä se ole tavoitetilanne. Tällaisen muutoksen kohdalla asukkaiden mielipiteitä kuullaan.

Vestlaxintietä ei uhkaa paluu soratiehen.

– Se on niin vilkkaasti liikennöity tie, ettei soratie toimisi käytännössä.

Mikäli bitumin hinta nousee entisestään tulevina vuosina, asvalttiteiden muuttaminen sorateiksi saattaa yleistyä Salon seudullakin.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
2 kuukautta sitten

Ihmiset, jotka asuvat tuon tiettömän taipaleen takana, ovat todella eriarvoisessa asemassa. Heidän ei kuuluisi maksaa yhteiskunnalle mitään. Heiltä peritään kuitenkin normaalisti kiinteistöverot sun muut velvoitteet.

MDI
2 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

Kyllä kuvassa minusta on tie eli se tiettömästä taipaleesta. Paikattu toki, mutta päällystetty ja Vestlaxiin menee toinenkin tie.

Saaressa olevistakin kiinteistöistä menee kiinteistövero, vaikka siellä jos missä on tietön taival. Muutenkin kuopan syvyys näyttää kalajutulta.

Äänestäjien ohjailua
2 kuukautta sitten

Valtion tienpito on osa aluepolitiikkaa. Mitä huonomman tien takana asut, sen todennäköisemmin muutat lähemmäs Helsinkiä äänestämään Uudenmaan vaalipiirin edustajia.