Analyysi: Kaikki tanssivat susien kanssa – Susijengin MM-kisapaikka on loogisuuden, rohkeuden ja sattuman voitto

0
Susijengi ei ole hävinnyt Lassi Tuovin (edessä) päävalmentajakaudella ainuttakaan panoksellista ottelua.

Susijengin MM-kisapaikkaa ei voi kutsua sensaatioksi, koska se ei ole sitä.

Vielä vähemmän se on ”ihme” tai ylipäätään mitään ”uskomatonta”.

Susijengin MM-kisapaikka on looginen eikä edes ainutkertainen seuraus siitä, kun keskisuuri laji päättää noudattaa huippu-urheilun tärkeintä käskyä eli erottaa oleellisen epäoleellisesta ja panostaa kaikki saatavilla olevat resurssit yhteen yhteiseen tavoitteeseen.

Vaikka tiivistys kuulostaa yksinkertaiselta, sen onnistunut toteutus on Suomessa harvinaista. Suomen palloilukulttuuri on poikkeuksellisen maajoukkuekeskeinen, mutta edelleen niin nuori ja ohut, että jo pelkkä osallistumisoikeus koripallon kaltaisen globaalin lajin arvoturnaukseen on historiallinen saavutus.

Suomen kokoisessa koripallomaassa pelkät resurssit ja yhteinen tahtotila eivät kuitenkaan vielä riitä mihinkään. Tarvitaan myös rohkeita ja riittäviä panostuksia nuorisovaiheen loppupäähän ja huippu-urheiluvaiheen alkuun.

Koripallossa tämä on tarkoittanut pelaajakehityksen keskittämistä Helsinki Basketball Academyyn (HBA), joka kerää vuosittain ikäluokan potentiaalisimmat pelaajat yhteen. Viime viikon MM-karsintaotteluissa Susijengin 12 pelaajasta viisi on käynyt 2–4 vuotta HBA:ta.

Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös ulkopuolista eli tässä tapauksessa valtion tukea. Koripalloliitto on saanut Olympiakomitealta vuosittain kasvavaa tehostamistukea. Tänä vuonna summa kasvoi 415 000 euroon. Joukkuelajeista suuremman tuen sai ainoastaan jääkiekko (500 000). Esimerkiksi maan harrastetuin laji jalkapallo (300 000) sai huomattavasti pienemmän tuen.

Koripallon tehostamistuki on kohdennettu HBA:n toiminnan lisäksi valmentajien palkkaukseen sekä jokaisen maajoukkuekesän aloittavaan Susijengin ”Open Gymiin”, jossa maajoukkuepelaajat pääsevät harjoittelemaan seurajoukkuekauden jälkeen tutussa ympäristössä.

Myös olosuhteilla on tärkeä rooli. Vuonna 2014 Lohjan Kisakallioon valmistui Susi Training Center, jonka pääkäyttäjiä ovat nuorten ja aikuisten maajoukkueet. Viime vuonna Helsingin Mäkelänrinteen sporttikampukselle valmistui Urhea-halli, jonka pääkäyttäjä on HBA. Eli viime vuosien merkittävimmät olosuhdepanostukset on kohdistettu nimenomaan maajoukkueohjelmaa eli ”Susipolkua” varten.

Kaikkia näitä edellä lueteltuja toimenpiteitä yhdistää Susijengin entisen päävalmentajan ja nykyään Koripalloliiton valmennuksen johtajana toimivan Henrik Dettmannin onnistunut lobbaustyö.

Dettmannin ansiosta Susijengi myös majoittuu viiden tähden hotelleissa ja lentää suorilla charterlennoilla. Susijengin taustaryhmäkin on paisunut suuremmaksi kuin itse pelaajaryhmä. ”HD” on siis saanut Susijengille kaikki ne resurssit mitä hän on vaatinut.

Suomen maajoukkueohjelma onkin yksi Euroopan parhaista. Ensiluokkaisten resurssien sekä pitkäjänteisen ja ilmeisen hyvähenkisen maajoukkueohjelman ansiosta pelaajat ovat sitoutuneita Susijengiin, eikä kieltäytymisiä kuulu.

Susijengi on onnistunut siinä, missä Suomen miesten lentopallomaajoukkue epäonnistui. Susijengi on pystynyt uudistumaan ja pitämään asemansa Euroopan huipun tuntumassa, ja jopa lähestynyt huippua, kun taas vastaavalla resurssien kohdentamisella menestystä niittänyt lentopallomaajoukkue (EM-nelonen 2007) on menettänyt asemansa.

Suurin ero lajien välillä on pelaajamassa, joka koripallossa on juuri ja juuri riittävällä tasolla. Lentopallo taas on kärsinyt jo vuosia poikapelaajien puutteesta.

Suomi ei kuitenkaan ole niin iso koripallomaa, etteikö se tarvitsisi myös sattumaa eli säännönmukaisuuden puutetta.

Kun kansainvälinen koripalloliitto FIBA päätti vuonna 2017 siirtää arvokisakarsinnat seurajoukkuekauden sisälle, muutti se kilpailutilanteen kerralla. Eurooppalaiset NBA-pelaajat eivät olleet enää maajoukkueiden käytettävissä. FIBA:n ja Euroliigan ikuisen riidan vuoksi myös euroliigapelaajat jäivät pois karsintaikkunoista.

Muita sitoutuneempi ja stabiilimpi Suomi oli uudistuksen suuri voittaja, sillä maassamme on vain yksi NBA-pelaaja eikä ainuttakaan pelaajaa Euroliigassa. Suomi siis sai Lauri Markkasta lukuun ottamatta parhaat parketille.

MM-karsinnoissa sattuma vielä korostui, kun Suomi kohtasi talvella kahdesti Slovenian ja kerran Kroatian ilman NBA- ja euroliigapelaajia. Elokuun karsintaikkunassa Suomi kohtasi sopivasti Israelin ja Viron eli ne maat, jotka ovat Suomen takana maailmanrankingissa eikä esimerkiksi Gordon Herbertin valmentamaa Saksaa, jonka kesän kokoonpanossa on 10 NBA- tai euroliigapelaajaa.

On kuitenkin muistettava, että Suomi otti MM-karsinnoissa seitsemän peräkkäistä voittoa, mukaan lukien vierasvoitto Kroatiasta – tällainen suora ei jätä sattumalle sijaa.

Myös koronapandemia osui Susijengin kannalta hyvään saumaan. Vaadittava sukupolvenvaihdos sai arvokasta lisäaikaa, kun panoksellisia otteluita ei juuri ollut ja EM-turnaus siirtyi vuodella eteenpäin. Nuoret sudet saivat kasvaa rooleihinsa rauhassa ja vanhat sudet saivat hyvän syyn siirtyä takavasemmalle.

Mutta Suomi ei ole siinäkään mielessä niin iso koripallomaa, etteikö rajallisten resurssien raju kohdentaminen yhteen tavoitteeseen vaikuttaisi lajin kokonaiskuvaan.

Samaan aikaan kun Susijengi ja HBA ovat saaneet kaikki mahdolliset resurssit, kotimainen kilpailutoiminta on jätetty jos ei ihan heitteille niin ainakin kellumaan ilman moottoria. Korisliigan kiinnostavuus ei ole kasvanut ja olosuhteet ovat polkeneet paikallaan koko 2000-luvun. Ykkösdivari on muuttunut kilpasarjasta kehityssarjaksi ja vaikka Korisliiga on auki, halukkaat nousijat ovat harvassa.

Naistenkaan puolella kehitystä ei ole juurikaan tapahtunut. Pelaajapolkua on toki terävöitetty ja poikkeusyksilö Awak Kuier on noussut aina WNBA:han asti, mutta naisten maajoukkueen eli ”Susiladiesin” menestys on ollut surkeaa: vuosina 2015–2021 Suomi pelasi 17 EM-karsintaottelua, joista se voitti vain yhden. Euroopan rankingissa Suomen naiset ovat sijalla 33, eikä EM-lopputurnaus ole realismia vielä vuosiin.

Taas vertaus lentopalloon, jossa naisten nousu EM-kisamaaksi pakotti Lentopalloliiton tasaamaan maajoukkueiden resursseja. Se näkyi välittömästi miesten maajoukkueohjelman supistumisena ja menestyksen heikkenemisenä.

Kärjistäen: jos Susiladies nostaisi tasoaan ja nousisi EM-kisoihin, saisiko Susijengi enää samanlaisia resursseja?

Menestyksellä on aina hintansa, mutta juuri nyt kaikki tanssivat Susien kanssa.

Sasu Salin (9) ja Lauri Markkanen ovat Susijengin pelilliset johtajat.

Koripallon MM-kisat 2023 – Suomi ehti ensin!

  • MM-kisat pelataan ensi vuoden elo-syyskuussa Filippiineillä, Japanissa ja Indonesiassa.
  • Suomi varmisti paikkansa MM-kisoissa sunnuntaina, kun joukkue voitti Viron ja myöhäisottelussa Saksa voitti Slovenian.
  • Suomen lopputurnaus-paikka varmistui neljä kierrosta ennen karsinto-jen päättymistä. Suomi kohtaa vielä marraskuussa Saksan ja Viron ja helmikuussa Israelin ja Saksan.
  • Suomi varmisti kisapaikkansa ensimmäisenä maana kisaisäntien Japanin ja Filippiinien jälkeen.
  • Kolme muuta kisapaikkansa varmistanutta maata ovat Norsunluurannikko, Uusi-Seelanti ja Libanon.
  • MM-kisoihin selviää yhteensä 32 maata, joista 12 Euroopasta, 8 Aasiasta ja Oseaniasta, 7 Amerikasta ja 5 Afrikasta.
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments