Asuntojen ostajat ovat kohdanneet Salossa viime kuukausina uuden ja sitäkin turhauttavamman haasteen. Kyseessä on tarjousten ylittyminen asuntojen pyyntihinnoista.
– Ei ole välittäjällekään mukava tilanne, kun asiakkaalle pitää ilmoittaa myyjän hyväksyneen toisen tarjouksen. Varsinkin, jos sama asiakas on jäänyt useamman kerran ilman tahtomaansa asuntoa, kertoo Solid House Oy LKV:n kiinteistönvälittäjä Kirsi Aarikka-Laanti.
Yksinkertaisimmillaan ilmiössä puhutaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta.
– Jos on esimerkiksi uudehko ja kohtuuhintainen omakotitalo, tarjouskilpailuun kannattaa henkisesti valmistautua. Tämä on Salon alueella uusi ilmiö.
Tarjousten nousu ei Aarikka-Laantin ja OP Kodin kiinteistönvälittäjä Annele Koivusen mukaan koske läheskään kaikkia asuntoja.
– Suurin kysyntä on hissillisistä ja siisteistä kerrostalokodeista, uudehkoista rivitalokolmioista ja hyväkuntoisista omakotitaloista, molemmat kertovat.
Remontointitarve on tällä hetkellä kiinnostuneita ostajia karsiva tekijä.
– Mitä muuttovalmiimpi koti on, sitä houkuttelevampi se on ostajien näkökulmasta. Remonttitarvetta ei saisi olla käytännössä lainkaan, Aarikka-Laanti toteaa.
Lisäksi tietyt sijainnit houkuttelevat suuremman määrän ostajia kuin toiset.
– Halutuimpia alueita ovat Tupuri, Halikko, Viitannummi ja Sirkkula. Näissä on myös uudehkoja asuntoja. Kaivola, Perniö ja Kuusjoki eivät ole suoranaisia ”hottiskohteita”, ellei niissä sitten ole esimerkiksi maata tai jotain muuta spesiaalia.
Koska kilpailu asunnoista on kovaa, pettymyksiltä ei voida välttyä.
Kolme viikkoa sitten Salon Seudun Puskaradio -nimisessä Facebook-ryhmässä kävi kiivas keskustelu.
Asunnosta oli tarjottu pyyntihinta heti näytössä, mutta asunto meni silti toiselle ostajaehdokkaalle.
– Emme voi korostaa tarpeeksi, ettemme välittäjinä tee päätöstä asunnon lopullisesta myyntihinnasta. Päätösvalta on aina asunnon omistajalla, Koivunen painottaa.
Jos ostaja saa esimerkiksi kolme saman hintaluokan tarjousta, moni myyjä tahtoo lähteä toiselle tarjouskierrokselle.
– Silloin korkeampia tarjouksia alkaa tulla. Räikeimmässä tapauksessa pyyntihinta ylittyi hiljattain 20 000 eurolla, Aarikka-Laanti avaa.
Aarikka-Laanti kuitenkin muistuttaa, ettei tarjouskilpailu ole aina paras vaihtoehto myyjälle.
– Siinä on riskinsä. Voi olla, ettei kukaan haluakaan tarjota enempää. Vastatarjouksen tekeminen tai antaminen hylkää automaattisesti aikaisemmin tehdyn tarjouksen.
Sekä Aarikka-Laanti että Koivunen ohjeistavat keskustelemaan välittäjän kanssa, jos jokin asia tarjousten jättämisen yhteydessä arveluttaa.
– Välittäjä ei voi puolustautua julkisesti sosiaalisessa mediassa, hän ei yksinkertaisesti saa. Siksi askarruttavista kysymyksistä kannattaa ottaa välittäjään suora yhteys, Aarikka-Laanti painottaa.
Aarikka-Laantin mukaan välitysliikkeen tulee kertoa toiselle ostajaehdokkaalle jo saamastaan avoimesta tarjouksesta.
Sen sijaan välitysliikkeellä ei ole velvollisuutta kertoa aikaisemman tarjouksen rahamäärää tai muita ehtoja. Ilman toimeksiantajan ja ostotarjouksen tekijän suostumusta välitysliikkeellä ei ole oikeutta esittää aikaisempaa ostotarjousta toiselle ostajaehdokkaalle.
– Etenkin arveluttavassa tapauksessa välittäjän pitää pystyä osoittamaan muut tarjoukset. Harvemmin tällaisissa on väärinkäytöksiä, mutta toki joskus sellaisistakin kuulee. Yleisesti ottaen aluehallintovirasto valvoo kiinteistönvälittäjien työtä tehokkaasti. Välitysliikkeen pitää pystyä osoittamaan ja näyttämään toteen muut tarjoukset, mutta ei jokaiselle tiedustelijalle. Tuolloin pitää olla myyjän ja tarjouksen tekijän suostumus tai viranomaisen vaatimus näyttämisestä.
Useita ostajia hämmästyttää etenkin se, jos tarjouksen nostamiseen ei anneta mahdollisuutta. Turhautumista Aarikka-Laanti ja Koivunen kuulevat myös silloin, kun vastausta muiden tarjoamista summista ei voida tarjousten jättövaiheessa antaa.
– Välittäjällä ei ole velvollisuutta kertoa tarkempaa sisältöä tarjouksista ennen tarjouksen lukitsemista. Jos asunnon myyjä kokee saaneensa riittävän hinnan jostakin tarjouksesta, muille tarjouksen tehneille ei tarvitse antaa mahdollisuutta tarjouksen korottamiseen, Aarikka-Laanti toteaa.
Jos ostaja marssii päättäväisesti näyttöön ja ilmoittaa tarjoavansa pyyntihinnan, kauppaa ei ole sinetöity.
– Tällaisessa tapauksessa muut ostajat osaavat valmistautua, ettei pyyntihinta enää riitä ja on mahdollisesti maksettava yli pyynnin, jos asunnon haluaa saada omakseen. Välittäjän pitää aina kuunnella kaikkien esittelyssä olevien tarjoukset tasapuolisesti. Kun välittäjä on kertonut pelisäännöt kaikille osapuolille ja tarjousta harkitseville, vältytään usein pahalta mieleltä.
Aarikka-Laanti ja Koivunen tietävät tarjouskilpailun olevan yleistä Turun ja Helsingin seuduilla. Nyt se on rantautunut Saloonkin.
– Tarjouksissa ei ole minkäänlaista ylärajaa, jokainen saa tarjota niin paljon kuin tahtoo, Koivunen kertoo.
Välittäjä ei usko ilmiön olevan ohimenevä, kun se on jo kertaalleen päässyt käynnistymään.
– Niin kauan kuin tarjontaa tietynlaisista asunnoista on vähemmän mitä kysyntää, asetelma pysyy näin päin.
Aarikka-Laanti tietää tarjousten pompanneen useastikin Nokian kultakaudella.
– Muuttobuumin aikana se oli varsin yleistä, mutta sittemmin se loppui Salossa pitkäksi aikaa.
”Kannattaa miettiä, mihin omat rahkeet riittävät ja mitä on valmis maksamaan. Lisäksi asuntomarkkinoihin perehtyminen auttaa. Monet valveutuneista ostajista osaavat ennakoida, millaiseen summaan tarjoukset asunnosta saattavat nousta.”
Vaikka uusista asunnoista on nyt kilpailua, kumpikaan välittäjistä ei ohjeista laittamaan pyyntihintaa yläkanttiin.
– Siinä voidaan nopeasti mennä metsään, eikä asunto herätä välttämättä enää lainkaan kiinnostusta, Aarikka-Laanti pohtii.
Mitä sitten ostajan pitäisi tehdä, jos kiinnostava asunto löytyy ja pyyntihinnan tarjoaminen ei takaa asunnon saantia?
– Kannattaa miettiä, mihin omat rahkeet riittävät ja mitä on valmis maksamaan. Lisäksi asuntomarkkinoihin perehtyminen auttaa. Monet valveutuneista ostajista osaavat ennakoida, millaiseen summaan tarjoukset asunnosta saattavat nousta.
Salo palauttanut vetovoimaisuuttaan
Saloon on muuttanut viimeisen vuoden aikana eniten työikäisiä pariskuntia, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Mariana Salenius.
– Huomioitavaa on, että esimerkiksi pääkaupunkiseutu kärsi muuttotappiosta. Samaan aikaan keskisuuret kaupungit ja kehyskunnat olivat muuttovetovoimaisia.
Salenius uskoo muuttovoittoisuuden johtuvan Salon hyvistä liikenneyhteyksistä.
Koska kysyntää on enemmän, hinnat ovat nousseet.
– Kysyntä määrittää aina hinnan. Korkeimman tarjouksen tehnyt on usein vahvimmassa asemassa, mutta tarjouksen sisältävillä ehdoillakin on vaikutuksensa.
Osaltaan kysynnän kasvu voi johtua Saleniuksen mukaan myös uuden asunnon rakentamisen kallistuvista kustannuksista.
– Tämän seurauksena kysyntää on voinut siirtyä vanhojen kohteiden ostamiseen. Luonnollisesti sekin korottaa hintoja.
Jos ostaja epäilee välittäjän toimintaa, Salenius suosittelee ottamaan yhteyden välittäjän esimieheen.
– Sen lisäksi on mahdollista kysyä asiasta kuluttaja-asiamieheltä.
Jos huutokauppa olisi avoin, niin tuskin kukaan olisi nyreissään. Mikäli mahdollisuudesta pyyntihinnan ylittävään tarjoukseen ei ole mainittu, niin tässä ollaan liikuttu vähintään harmaalla alueella.
Kyllä pyyntihinnan saa ylittää, siinä ei ole mitään ongelmaa. Suomessa vielä myyjä saa myydä asuntonsa millä hinnalla tahansa ja kenelle tahansa, ei kuulu kenellekään.
On välittäjältä huonoa myyntitapaa, jollei hän kaikille tarjouksen antajille ilmoita ja anna mahdollisuutta korottaa tarjoustaan. Tässä ei ole mitän harmaata eikä mitään muutakaan aluetta.
Välittäjä ei sitä päätä, että antaako mahdollisuuden korottaa tarjousta. Välittäjä on nimensä mukaisesti vain välittäjä. Myyjä päättää, minkä tarjouksen hyväksyy ja millä perusteilla.
Tokihan tuon jokainen tietää. Välittäjälle on annettu asunto myytäväksi. Hänen pitää tässä myyntilanteessa ajaa myyjän etua. Myyjän etu on, että asunnon hinta on mahdollisimman korkea. Myyjä päättää kenelle myy, ja minkä tarjouksen hyväksyy. Tämähän on selvääkin selvempi asia. Myyjän ei tarvitse perustella päätöstään.
Välittäjä ei myyntitilanteessa vastaa mistään muusta kuin oikein tehdystä kauppakirjasta. Kaikki muu vastuu on myyjällä.
Tutki sopimusoikeutta: ’Kaksi yhdenpitävää mielenilmausta on sopimus’. Kun hintapyyntö on hyväksytty, niin kauppa on tehty.
Pyyntihintojen ylittyminen kertoo siitä, että markkinoilla on liian vähän myytävää. Siksi myyntiin tuleviin yksittäisiin hyväkuntoisiin kohteisiin on tavallista enemmän kysyntää eli useampi ostaja per kohde. Hyväkuntoisten asuntojen kysyntää nostaa se, että ihmisten remontointihalut ovat vähentyneet ja remontoinnin kustannukset nousseet.
Maaseudun vanhojen omakotitalojen ja kesämökkien osalta tätä ongelmaa ei nykyisillä markkinoilla ole. Niiden kanssa myyjä saa olla tyytyväinen, jos ylipäänsä jollakin hinnalla löytää ostajan.
Hintoihin vaikuttaa myös, mikä alue on kysymyksessä ja miten paljon siellä on myytävää. Esimerkiksi Tampereen seudulla määrätyillä alueilla on hinta noussut erittäin monissa myyntitapahtumissa varsinkin rivitaloissa.
Nämä tarjouskaupat ovat silkkaa vedätystä. Huutokauppaa, jossa huudat välittäjää vastaan, joka ei ole aikeissa ostaa asuntoa.