Tiina Hirvonen ja Arwi Lind istuvat Baddingin kioskin terassilla Somerolla ja nauttivat kauniista kesäpäivästä. He ovat lähteneet Helsingistä katsomaan Rauli Badding Somerjoen lapsuuden ja nuoruuden maisemia.
– Olen haaveillut tästä monta vuotta, Hirvonen kertoo.
Lind ja Hirvonen suuntaavat kioskilta Baddingin kotitalolle, jonka kunnostus saatiin valmiiksi tänä kesänä.
– Upeaa, että talo on vielä paikallaan ja että se myös säilyy. Tämä paikka kiinnostaa varmasti monia. Meillekin tämä on kiehtova paikka, koska Baddingin musiikissa on jotain aivan erityistä, he toteavat.
Lind ja Hirvonen ihailevat talon pihapiiriä. Tällä kertaa he pääsevät sattumalta myös taloon sisälle, sillä paikalla on talon kunnostuksen organisoinut somerolainen toimittaja Kai Merilä.
– Hienoa, että tästä ei ole tehty liian nykyaikaista, vaan on säilytetty aitoa 60- ja 70-lukujen tunnelmaa, Lind kiittää.
Hirvonen pohtii, miksi Baddingin kappaleet koskettavat ja elävät vuosikymmenestä toiseen.
– Hänen kappaleissaan on tunnetta, jota nykymusiikista harvoin löytää. Niissä on oma erityinen tunnelmansa.
Lind on myös itse muusikko. Hän soittaa rumpuja erilaisissa kokoonpanoissa. Lind nostaa pyynnöstä Baddingin tuotannosta esille jonkin kappaleen.
– M.A. Nummisen tekemä Hymyile Miss Universum on aivan mahtava. Baddingillä on kuitenkin paljon hyviä kappeleita.
Hirvonen ja Lind ovat ehtineet vasta pihalle, kun polkua pitkin tulee uusia talosta kiinnostuneita. Birgitt ja Risto Lilja ovat lähteneet Somerolle Ikaalisista.
– Olemme matkalla Fiskarsiin ja halusimme nähdä Baddingin kotitalon ja kioskin, he kertovat.
Liljat osasivat odottaa, että talo on kunnostettu, sillä he ovat lukeneet talkoista lehdistä.
– Oli yllätys, kuinka lähellä tämä on Helsingintietä. Olisimme kyllä kävelleet pidemmänkin matkan.
Legenda, jonka kappaleet ovat kuolemattomia ikivihreitä. Siinä heidän kuvauksensa Baddingistä.
– Hänen äänensä on hyvin tunnistettava. Lisäksi herkkyys, jolla hän tulkitsi kappaleita, on ainutlaatuista, Risto Lilja sanoo.
Birgitt Lilja on talon pihalla todella tyytyväinen vierailuun.
– Todella hienoa, että talolle voi tulla käymään. Baddingiin liittyvän historian myötä täällä on aivan oma tunnelmansa.
Baddingin kotitalon tilanne ei ole ollut aina yhtä hyvä. Kolme vuotta sitten talo oli lahoamassa käsiin. Baddingin sisko Mailis Niemelä otti yhteyttä Merilään ja pyysi apua.
– En tiennyt tuolloin, että taloon tarvitaan niin iso remontti, mitä lopulta tehtiin. Iso kiitos kaikille talkoolaisille. Olen todella onnellinen ja kiitollinen siitä, että talo pelastettiin, Niemelä sanoo.
Baddingin perhe muutti taloon vuonna 1952, kun entinen koti jäi maantien uuden linjauksen alle.
– Rauli muutti Helsinkiin vuonna 1966. Kesällä -66 hän oli vielä omalla kioskillaan töissä, Niemelä kertoo.
Pienessä kamarissa ja keittiössä asui kuusi henkeä.
– Patjoja oli joka paikassa, itsekin nukuin lattialla, Niemelä muistelee.
Talo korjattiin lopulta talkoolaisten ja talon omistavan perikunnan yhteisvoimin.
– Talkoilla purettiin lattiat ja seinät ja rakennettiin ne uudelleen. Myös katto tuli talkoilla. Perikunta on huolehtinut muun muassa ikkunoista ja keittiön hankinnoista, Merilä toteaa.
Yhteistyö näkyy myös jatkossa. Talo on suljettu, mutta pihalle saa mennä aina, kun sinne johtava portti on auki. Kun portti on kiinni, on talossa omaa väkeä.
– Aika usein talo on tyhjä, ja saa kyllä huudella portin yli, jos näkee jonkun pihalla. Mielellään juttelemme ihmisten kanssa, Niemelä huomauttaa.
Kai Merilälle oli itsestään selvää lähteä mukaan Baddingin kotitalon kunnostukseen.
– Minusta talon kunnostus oli jo velvollisuus. Badding oli suuri musiikintekijä ja hän on tehnyt valtavasti Someroa tunnetuksi. Kun sanoo tuntemattomalle olevansa Somerolta, nousee ensimmäisenä esiin aina Badding. Myös Someron kaupunki käyttää häntä paljon markkinoinnissaan.
Korona hidasti välillä töitä, mutta nyt projekti on ohi. Merilä kiittää kaikkia talkoolaisia, mutta ilman kahden somerolaisyrittäjän panosta taloa ei olisi saatu kuntoon.
– Joni Tamminen rakensi ja eristi työmiehineen uudelleen lattiat ja seinät, ja Janne Nurmen peltifirma teki taloon uuden katon. Molemmat tarjosivat itse apua.
Tamminen ja Nurmi korostavat, että talo piti ehdottomasti säilyttää.
– Kunnostus on yksi osoitus siitä, että arvostamme Baddingiä hänen kotikulmillaan. Badding teki hienoa musiikkia, joka kestää aikaa. Talo ja kioski ovat yhdessä myös nähtävyys, joka vetää Somerolle väkeä, yrittäjät huomauttavat.
Myös rautakaupat ja pankit olivat lahjoituksineen tärkeässä roolissa. Kaupunki antoi puolestaan työpajan väkeä avuksi purkutöihin.
Kun kuljemme kuvaajan kanssa talolta poispäin, joudumme polulla väistämään seuraavia talolle tulijoita. Baddingin vetovoima elää vahvana. Tämän kuun 30. päivänä hän täyttäisi 75 vuotta.
